Ikääntyminen vaikuttaa solutasolla asti. Negatiiviset vaikutukset voivat olla merkittäviä lihaksissa, koska solut eivät enää uusiudu niin nopeasti ja koska lihakset heikentyvät. Yksi syy tähän on se, että solujen voimalaitokset eli mitokondriat heikentyvät ja niiden määrä vähenee.
Yhden tutkimuksen mukaan toivoa on kuitenkin olemassa. Tietyt liikuntamuodot voivat muuttaa ikääntymisen vaikutuksia soluihin. On yleistä tietoa, että liikunta on hyväksi, mutta ikääntymisen aiheuttamista muutoksista solutasolla ihmisen iän ja valitun liikuntamuodon mukaan tiedetään vasta vähän.
Tunnetun Mayo Clinicin tutkijat Minnesotassa tutkivat 72 tervettä mutta liikkumatonta miestä ja naista, joista osa oli 30-vuotiaita tai nuorempia ja osa 64-vuotiaita tai vanhempia. Aluksi heiltä selvitettiin aerobisen kunnon taso, verensokeritaso, geeniaktiivisuus ja lihasten mitokondrioiden terveys. Lopuksi heidät jaettiin satunnaisesti erilaisiin liikuntaryhmiin.
Yhdessä ryhmässä harjoiteltiin kuntosalilla kovalla tahdilla useamman kerran viikossa. Toisessa ryhmässä tehtiin lyhyitä intervalliharjoituksia kuntopyörällä kolme kertaa viikossa (neljä minuuttia kovaa polkemista, lepoa kolme minuuttia, ja sitten saman syklin toistaminen kolme kertaa). Kolmannessa ryhmässä poljettiin kuntopyörää kevyesti 30 minuuttia kerrallaan muutaman kerran viikossa ja nosteltiin painoja kevyesti pari kertaa viikossa. Neljännessä eli kontrolliryhmässä ei harrastettu liikuntaa lainkaan.
Kahdentoista viikon jälkeen alkutestit toistettiin. Yleisesti ottaen kaikki harjoitusryhmät olivat kohottaneet kuntoaan sekä kehittäneet kykyään kontrolloida verensokeriaan. Muutokset lihasmassassa ja voimatasoissa olivat odotetusti suurimmat niillä, jotka olivat harjoitelleet vain painojen kanssa. Intervalliharjoittelua tehneet olivat kehittyneet eniten aerobisessa kestävyydessä. Yllätyksiä alkoi löytyä, kun lihassoluista otettiin näytteitä.
Niillä nuoremmilla, jotka olivat tehneet intervalliharjoittelua, havaittiin solutason muutoksia 274 eri geenissä, kun taas kevyemmin harjoitelleiden ryhmästä samoja vaikutuksia havaittiin 170 geenissä, ja vain painoharjoittelua tehneiden ryhmässä kyse oli 74 geenistä. Vanhemmilla intervalliharjoittelijoilla vaikutukset havaittiin 400 eri geenistä, kun painoja nostaneilla samat vaikutukset nähtiin 33 eri geenissä, ja kevyemmin harjoitelleiden ryhmässä vain 19 geenissä nähtiin muutoksia.
Monet näistä geeneistä, erityisesti intervalliryhmäläisillä, liittyvät tutkijoiden arvioiden mukaan mitokondrioihin ja niiden kykyyn tuottaa energiaa lihassoluille. Intervalliharjoitteluryhmän mitokondriat kehittyivät metabolisesti ja määrällisesti. Tämä piti erityisesti paikkansa vanhempien polkijoiden ryhmässä.
Vaikuttaa siltä että ikääntymisen vaikutukset solutasolla voidaan niin sanotusti korjata liikunnalla, erityisesti kovatehoisella liikunnalla. Tutkimuksen mukaan vanhempien ihmisten solut reagoivat jopa voimakkaammin intervalliharjoitteluun kuin nuorempien ihmisten solut. Täten voidaan päätellä, että vanha totuus on edelleen hyvä ohjesääntö: koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. Liikunta ja sen hyödyt voivat merkittävästi vaikuttaa elämänlaatuun, ja hyödyt liikunnasta nähdään vielä vanhemmallakin iällä erittäin selvästi. Liikunnan hyöty esimerkiksi tasapainon kannalta on tärkeä asia, sillä kaatumisista aiheutuvat murtumat ovat kansanterveydellinen riski. Tasapainoon voi vaikuttaa esimerkiksi ottamalla osaa työväen- tai kansalaisopiston taiji-kursille. Samoin liikunnan vaikutukset verenpaineeseen ovat positiivisia.
Liikunta kannattaa aina, ja siitä hyötyvät erityisesti vähän vanhemmat ihmiset.
