Kahvakuulailu on ollut suosittu kilpa- ja kuntoilulaji koko tämän vuosituhannen. Kahvakuulailu kuuluu nykyään myös Suomen Painonnostoliiton lajivalikoimaan, mikä on ollut omiaan virallistamaan lajin asemaa Suomessa. Ensimmäiset kahvakuulan SM-kilpailut järjestettiin vuonna 2009. Toimintaa Suomessa valvoo Suomen Kahvakuula ry. 

Markkinoilla on monenlaisia kahvakuulia. Kahvakuulat vaihtelevat niiden massan, materiaalin ja ulkonäön mukaan. Yleisiä materiaaleja ovat teräs, valurauta ja vinyyli. Värivaihtoehtoja on lukuisia. Värin lisäksi ulkonäköerot näkyvät muun muassa kahvakuulan kahvan koossa, joka onkin tärkeä tekijä. Kahvan on hyvä vastata tarkoitustaan, eli esimerkiksi jos kuulaa käytetään kahdella kädellä, kummankin käden on vaivatta mahduttava kahvan sisään. Kahvan tulee olla tasainen, sillä rosoinen kahva rikkoo käden. Hanskoja voi aina käyttää, mutta se on kiertoratkaisu, ja lisäksi hanskat voivat vaikuttaa nostotekniikkaan omalla tavallaan. Ahkera kahvakuulailu joka tapauksessa mitä todennäköisimmin aiheuttaa rakkoja, joten niiden määrää ei kannata lisäämällä lisätä valitsemalla kuula, jonka kahvan hionta on jäänyt vaiheeseen.

Valurautaiset kuulat ovat yleisiä. Niiden koko kasvaa niiden massan mukaan. 16-kiloinen kuula ei ole vain painavampi kuin 8-kiloinen kuula, vaan se on myös kooltaan isompi. 

Kilpakahvakuulat ovat kaikki samankokoisia niiden massasta riippumatta. Tämän ominaisuuden etu on siinä, että siirryttäessä painavampaan kuulaan tekniikkaa ei tarvitse muokata kahvakuulan koon vuoksi. Kisakuulien teräksinen materiaali tekee niistä erittäin kestäviä. Usein kisakuulat ovat värikoodattuja, jolloin yhdellä silmäyksellä voi erottaa, minkä verran kukin kuula painaa.

Yksi tärkeimmistä kysymyksistä kahvakuulaa valittaessa on sen massa eli paino. Liian painava kuula pahimmillaan estää harjoittelun tai altistaa vammoille, mutta tällöin kyseessä olisi luultavasti kuula, jota ei voi liikuttaa kovinkaan paljoa. Liian kevyt kuula antaa anteeksi liikaa, jolloin tekniikkavirheet voivat korostua, mikä kostautuu painavampiin kuuliin siirryttäessä. Väärästä tekniikasta oikeaan siirtyminen on oma prosessinsa, joten tekniikkaa on hyvä hioa heti ensimmäisestä treenikerrasta alkaen. 

Mikä sitten on sopivan painoinen kuula aloittelijalle? Vastaus tähän on tietenkin hyvin henkilökohtainen, mutta tässä on muutama ohjenuora. Kevyellä kuulalla tarkoitetaan kuulaa, jonka pystyy työntämään suoraan ylöspäin. Raskas kuula tarkoittaa kuulaa, jolla voi tehdä esimerkiksi etuheilautuksia, mutta jota ei saa helpolla päänsä päälle suoraksi.

Aloitteleva nainen
Kevyt kuula 4-8 kg
Raskas kuula 8-12 kg

Aloitteleva mies
Kevyt kuula 8-12 kg
Raskas kuula 12-16 kg

Urheilijat voivat lisätä 30-50 % yllä mainittuihin aloituspainoihin. Voimaurheilijat ja muuten erityisen vahvat ihmiset voivat mahdollisesti jopa tuplata suositukset. Joka tapauksessa tärkeää on ensin testata kuulaa. Nyrkkisäännöt ovat vain nyrkkisääntöjä.

Jos olet ilmoittautumassa kahvakuulakurssille, ole hyvä ja lue myös tämä artikkeli.

On kahvakuulasi millainen tahansa, sinun pitää saada siitä alla olevien kuvien mukainen ote, jossa ranne on suorana ja saat koko kätesi vapaasti kahvan läpi.

Markettikuulissa on joskus ongelmana juuri se, että rannetta ei saa suoraksi, eikä käsi mahdu kunnolla kahvasta läpi. Tällainen kuula ei sovellu kahvakuulaharjoitteluun vaan pikemminkin ulkokoristeeksi pihatontun jalkojen juureen. Siinä on naapureillakin ihmettelemistä. Suora ranne on aivan ehdoton turvallisen harjoittelun edellytys.