Aerobisen liikunnan hyödyt
Liikunnan hyödyt tiedetään varsin laajasti. Niistä kerrotaan yksityiskohtaisesti jo yläasteen terveystiedon tunneilla. Liikunta auttaa painonpudottamisessa ja -hallinnassa, vähentää ja auttaa hallitsemaan stressiä, vahvistaa vastustuskykyä sekä vähentää tiettyjen sairauksien riskiä.
Liikuntaa on monenlaista. Yksi jaottelu on puhua aerobisesta ja anerobisesta liikunnasta. Aerobisessa liikunnassa syke nousee jonkin verran, ja anaerobisessa liikunnassa syke nousee korkealle. Näillä on muitakin eroja, mutta tätä artikkelia varten tuo ero riittää. Aerobista liikuntaa on esimerkiksi tasavauhtinen ja pitkäkestoinen juokseminen tai hölkkääminen, ja anaerobista liikuntaa on esimerkiksi pikajuoksu.
Ihmisen keho tarvitsee energiaa hengittämiseen, verenkiertoon ja elimien toimintaan. Tätä kutsutaan perusaineenvaihdunnaksi (PAV). Muuhun ihmisen toimintaan, kuten liikuntaan, tarvitaan lisäenergiaa, jota saadaan muiden muassa ruoasta, lihasten energiavarastoista ja kehon rasvavarastoista.
Aerobisen liikunnan hyötyjä
Aerobisen liikunnan sydäntä suojaavat ja sen toimintaa edistävät vaikutukset tunnetaan hyvin. Aerobinen liikunta vaikuttaa myös lihaksiin.
Aerobisella liikunnalla on myös muita hyötyjä. Osa mainituista hyödyistä liittyy yleisesti liikuntaan, ei vain aerobiseen liikuntaan.
-
-
- Sydän pystyy käsittelemään suurempaa määrää verta yhtä sydämeniskua kohden. Samassa syke laskee, koska sydän pystyy vähemmällä vaivalla tekemään saman työn. Sydänlihas, vaikka onkin erilainen kuin mitkään muut kehon lihakset, vahvistuu työn kautta kuten luurankolihakset.
-
-
- Painonpudottamiseen aerobinen liikunta on omiaan. Matalasykkeisessä liikunnassa keho käyttää myös rasvavarastoja. Lisääntynyt energiankulutus mahdollistaa painonpudottamisen, kun syöty energiamäärä pysyy samana.
-
-
-
- Säännöllinen liikunta laukaisee endorfiinivirran. Endorfiinien on havaittu liittyvän kivunlievitykseen sekä stressin, ahdistuksen ja masennuksen vähenemiseen.
-
-
-
- Tutkimusten mukaan säännöllinen liikunta parantaa vastustuskykyä. Virustaudit kuten nuhakuume ja flunssa pysyvät paremmin loitolla, kun harrastaa säännöllistä liikuntaa.
-
-
-
- Liikunta vaikuttaa sairauksien estämiseen. Ylipaino on merkittävä riskitekijä muun muassa sydän- ja verisuonitaudeissa, verenpainetaudissa, diabeteksessa ja joissakin syöpäsairauksissa. Painonpudottaminen pudottaa myös riskiä sairastua näihin sairauksiin. Tutkimusten mukaan käveleminen voi ehkäistä osteoporoosia. Uiminen ja vesijuoksu voivat auttaa nivelreuman oireissa.
-
-
-
- Harvardin yliopiston tutkimuksen mukaan, joka julkaistiin New England Journal of Medicine -tiedejulkaisussa vuonna 1986, osoitettiin ensimmäisen kerran liikunnan ja pitkäikäisyyden korrelaatio. Tämä on sittemmin todennettu useissa tutkimuksissa.
-
-
-
- Liikunta auttaa poistamaan väsymystä. Heti liikuntasuorituksen jälkeen olo voi olla voipunut, mutta säännöllinen liikunta auttaa nostamaan vireystasoa ja lisäämään yleistä hyvinvointia.
-
-
-
- Aerobinen liikunta lisää verisuonten määrää ja aktiivisuutta. Tästä voi olla suoraa hyötyä muiden muassa niille, jotka kärsivät kroonisista lihassäryistä ja selkäkivuista.
-
-
-
- Liikunta auttaa kehoa käyttämään happea tehokkaammin.
-
-
-
- Liikunta alentaa sykettä ja verenpainetta.
-
-
-
- Liikunta lisää niin sanotun hyvän kolesterolin eli HDL:n määrää ja vähentää niin sanotun huonon kolesterolin eli LDL:n määrää.
-
-
-
- Liikunta vähentää veren triglyseridien määrää.
-
-
-
- Liikunta edesauttaa glukoosimetabolismia. Tällä on on vaikutusta insuliiniresistanssiin, joka liittyy diabetekseen. Liikunta ehkäisee diabetesta ja auttaa hallitsemaan sitä, jos se on jo diagnosoitu.
-
-
- Liikunta auttaa nukahtamaan nopeammin ja nukkumaan syvemmin.
-