Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

HEMAn esi-isä Alfred Hutton (1839 - 1910)

Historialliset eurooppalaiset lajit eli HEMA, Buhurt, historiallinen ratsastus, elävöitystaistelu jne.

Valvoja: Valvoja

Vastaa
Ars Dimicatio
reiteenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 400
Lauteille: Lokakuu 2020
Etulaji: HEMA
Sivulajit: Hyoho Niten Ichi Ryu, Voimankäyttö, Gekiken
Takalajit: Aikido, Hokutoryu Ju-Jutsu, Nyrkkeily

HEMAn esi-isä Alfred Hutton (1839 - 1910)

#1

Viesti Ars Dimicatio »

Alfred Hutton (1839 – 1910) - englantilainen miekkailumestari ja sotilas.

Alfred Hutton syntyi vuonna 1839 Beverleyssä, Yorkshiressa, Englannissa. Hänen isänsä Henry William Hutton oli v. 1811 eläkkeelle jäänyt 4. Royal Irish Dragoon Guards -rykmentin kapteeni, joka oli opiskellut miekkailua kuuluisan miekkailudynastian luojan Domenico Angelon pojan Henry Charles Angelo vanhemman (1756-1835) johdolla Domenico Angelon miekkailukoulussa St. James Streetillä.

Alfred itse aloitti miekkailu-opintonsa kahdentoista vuoden iässä edellä mainitussa koulussa, jonka silloinen pääopettajana toimi Henry Charles Angelo nuorempi (1780-1852). Vuonna 1859 Alfred Hutton liittyi armeijan palvelukseen 79. Highlander -rykmenttiin aliluutnantin arvossa. Hän todisti miekkailutaitonsa jo sisäänottokoulutuksessa voittamalla rykmentin pääkouluttajan ensin sapeli vastaan pistin taistelussa ja toiseen kertaan pistimellä miekkaa vastaan. Tämän seurauksena häntä pyydettiin aloittamaan miekkailuopetus koko rykmentin väelle.

Palveltuaan Intiassa kahden eri rykmentin riveissä Alfred Hutton palasi Englantiin vuonna 1865 ja jatkoi miekkailun opiskelua vanhalla tutulla salilla William McTurk oppilaana, joka oli perinyt pääopettajan aseman Henry Charles Angelo nuoremman kuoltua. Tänä aikana Alfred Hutton kiinnostui vanhemmista miekkailuperinteistä ja alkoi tutkia muun muassa 1600- ja 1500-luvun miekkailuperinteitä ja lähteitä elvyttäen näitä perinteitä ja opettaen historiallista miekkailua. Hän itse rekonstruoi, opetti ja julkaisi muun muassa George Silverin (1550-1620) ja Achille Marozzon (1484-1553) miekkailuoppeja. Hänen työtään voidaan pitää tietyllä tavalla nykyisen HEMA-liikkeen edeltäjänä.

Uransa loppupuolella Alfred Hutton julkaisi useita miekkailuoppaita ja opetti historiallista miekkailu näyttelijöille vuosina 1899-1902 Bartitsu klubilla. Samaan aikaan hän itse opiskeli Jujutsua ja Vigny keppitaistelua samaisella klubilla.

Sattumalta Alfred Huttonilla on suora yhteys myös Suomen nykyiseen HEMA-harjoitteluun. Keskustellessani kerran Alfred Huttonin perinnöstä Helsingissä toimivan European School of Swordmanshipin perustaja Guy Windsorin kanssa minulle selvisi, että hänen isoisänsä on opiskellut florettimiekkailua Alfred Huttonin koululla St. James Streetillä ja myöhemmin opettanut florettimiekkailua myös Guy Windsorille. Guy itse myönsi, että ei ehtinyt kovin paljoa isoisänsä kanssa miekkailla, mutta että tällä opetuksella oli ainakin vahva yhteys siihen, miksi hän kiinnostui historiallisesta miekkailusta ja perusti oman miekkailukoulunsa.

Guy Windsor ja hänen nykyiset ja entiset oppilaansa ovat edelleen sen verran vahvasti edustettuina Suomen HEMA-skenessä, että vaikka koulut ja seurat ovat monilla vaihtuneet, niin todennäköisesti lähes jokainen Suomalainen HEMA harjoittelija on ”miekkayhteydessä” Guy Windsorin ja Alfred Huttonin kautta aina Domenico Angeloon saakka. Suuria periaatteita tai salaisuuksia ei tätä kautta ole välittynyt, mutta onhan se toisaalta hauska yksityiskohta, että monet HEMA:n suomalaiset harrastajat ovat ”miekkailleet henkilön kanssa, jonka opettaja Guy Windsorin miekkaili isoisänsä kanssa, jonka opettaja oli Alfred Hutton jne.”

Kuva
Kuvake
Joeli T.
polveenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 169
Lauteille: Tammikuu 2010
Paikkakunta: Helsinki

HEMAn esi-isä Alfred Hutton (1839 - 1910)

#2

Viesti Joeli T. »

Voisi vielä lisätä tuon toisen fasetin tämän miehen aikaansaannoksista - samalla Hutton istui Amateur Fencing Associationion puheenjohtajana, ja kehitti moderneja miekkailulajeja joita ei siis ollut laajassa mielessä vielä tässä kohtaa olemassa - oli lähinnä paikallisia tyylisuuntia jotka vaihtelivat opettajasta, akatemiasta ja maasta toiseen. Aseitakaan ei ollut standardisoitu. Tuossa kävi sinäänsä hyvä tuuri että UK sai vuoden 1908 kesäolympialaiset Lontooseen, jotka siirretiin Roomasta muistaakseni Vesuviuksen purkauksen takia, joten Briteillä oli sananvaltaa siihen missä muodossa tarkalleen lajia tulisi käydä. Jos Lontoon kisavuoro olisi lipsunut myöhemmäksi, Huttonin ja kumppanien valtakausi olisi ollut jo päättynyt ja näivettynyt pois. On huomattavaa että Huttonin harjoittelutoveri historiallisessa miekkailussa, Egerton Castle toimi Lontoon olympialaisissa sekä Iso-Britannian kalpajoukkueen että säiläjoukkueen kapteenina.

Aikaisemmin vuonna 1903 Britit lähtivät ensimmäisiin kansainvälisiin kilpailuihinsa Belgiaan ja Ranskaan, jossa eri koulukuntien ja aselajien edustajat kävivät debaattia siitä millainen miekkailu on sitten suotavaa. Seuraavana vuonna Huttonin historiallisen miekkailun oppilas Theodore Cook järjesti Lontoossa brittien ensimmäisen oman kansainvälisen miekkailutapahtuman. Näillä oli merkitystä sille, millaiseksi olympialaisissa käyty miekkailu (ja sitäkautta FIE) kehittyi. Miksi sitten käytännön toiminnan vaikutus historiaan näiltä herroilta oli sitten tuo urheilumiekkailun luonnissa mukana oleminen, eikä historiallinen miekkailu? Huttonin hema-miekkailu taisi tapahtua Kernoozers-klubilla, mutta heidän työnsä uuden miekkailu-urheilulajin luomiseksi tapahtui kansallisten järjestöjen tasolla ja jostain kumman syystä hänen oppilaansa menivät perustamaan nimenomaan noita urheilumiekkailuseuroja.

Muitakin vanhantyyppisen miekkailun aikansa nimiä, kuten suuren Giuseppe Radaellin oppilas (ja Cividale del Friulin lahja miekkailulle) Luigi Barbasetti vaikutti osaltaan siihen millaiseksi urheilumiekkailu muodostui näihin aikoihin, siis 1900-luvun ensimmäisinä vuosina. Barbasetti on siitä mielenkiintoinen tapaus, että hän puhui historiallisen miekkailun puolesta vielä vuonna 1932, mutta hän ei meidän epäonneksemme ollut kovin tutkimustaitoinen tyyppi sillä hän ohitti esim. Liechtenauerin opit vaikeaselkoisina. Siinä meni tuhannen taalan paikka sivu suun. Liekö ironiaa että nykyään Radaellin oppeja harjoitetaan lähinnä HEMA-kouluissa.
Ars Dimicatio
reiteenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 400
Lauteille: Lokakuu 2020
Etulaji: HEMA
Sivulajit: Hyoho Niten Ichi Ryu, Voimankäyttö, Gekiken
Takalajit: Aikido, Hokutoryu Ju-Jutsu, Nyrkkeily

HEMAn esi-isä Alfred Hutton (1839 - 1910)

#3

Viesti Ars Dimicatio »

Tämä Huttonin yhteys urheilumiekkailuun oli sinänsä minulle tuttu, mutta tosi hyvin tuli tuossa Joelin kirjoituksessa esille, miten paljon Huttonin perintö vaikutti myös siihen minkälaiseksi olympia-miekkailu alkujaan kehittyi.
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 2945
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

HEMAn esi-isä Alfred Hutton (1839 - 1910)

#4

Viesti Antti »

Alfred Hutton mainitaan Thimmin katalogin (1896) esipuheessa. Egerton Castle piti Lontoon Lyceum Theatressa esitelmän miekkailun historiasta. Esitelmään liittyi elävöitystä, jonka toimeenpanivat mm. Alfred Hutton, Mouatt Biggs ja molemmat Pollockit. Silloinen Walesin prinssi (myöhemmin kuningas Edward VII) pyysi toistamaan näytöksen, josta ilmestyi alla oleva kuva The Graphic -lehdessä (vol. 43, no. 1113) vuonna 1891:

Kuva

Castlen esitelmä on myös julkaistu, ks. The National Review 17 (1891), 312-330. Hutton järjesti armeijakavereidensa kanssa lisää vastaavia näytöksiä, mm. 6.7.1895 Albany Clubilla, jonka yhteydessä Thimm esitelmöi miekkailukirjallisuudesta. Huttonin ja tovereidensa avustuksella toteutettiin myös vastaava näytös Brysselissä vuonna 1894. Näytökseen liittyvä julkaisu otsikolla L'Escrime à travers les Ages ilmestyi 1894 ja löytyy Gallicasta.

Huttonin teoksen Old Sword-Play (1891) sisältö ilmeisesti antaa kuvan siitä, millaisia sarjoja näissä näytöksissä on nähty; hänhän antaakin ymmärtää kirjoittaneensa sen näyttämötaistelua silmällä pitäen.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Jussi Häkkinen
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 19092
Lauteille: Helmikuu 2005

HEMAn esi-isä Alfred Hutton (1839 - 1910)

#5

Viesti Jussi Häkkinen »

Antti kirjoitti: loka 29, 2020, 10.37 Huttonin teoksen Old Sword-Play (1891) sisältö ilmeisesti antaa kuvan siitä, millaisia sarjoja näissä näytöksissä on nähty; hänhän antaakin ymmärtää kirjoittaneensa sen näyttämötaistelua silmällä pitäen.
Olin ensin kommentoimassa bucklerin erikoisen lähellä olevaa etäisyyttä (ja vielä molemmilla!), mutta tämä selittää paljon.
Jussi Häkkinen

"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 2945
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

HEMAn esi-isä Alfred Hutton (1839 - 1910)

#6

Viesti Antti »

Tuohan ei ole valokuva, joten sen perusteella ei oikein voi päätellä mitään esityksessä nähdyistä liikkeistä. Hutton taitaa erikseen mainitakin, että kilpeä pidetään käsi ojennettuna. Voi olla, että kuvittaja on käyttänyt suuntaa-antavana mallina mainitussa Huttonin kirjassa olevaa kuvaa jommastakummasta Marozzon porta di ferrosta, joissa kilpi on lähellä naamaa.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Joeli T.
polveenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 169
Lauteille: Tammikuu 2010
Paikkakunta: Helsinki

HEMAn esi-isä Alfred Hutton (1839 - 1910)

#7

Viesti Joeli T. »

Hutton taisi käyttää old sword playssa Marozzon kuvituksia kilven käytön osalta, ja kertoo niiden pohjalta miten asiat tulisi tehdä - luulisi siis että kilpi suoralla kädellä edessä olisi se normaalitilanna. Vaikka taisi Marozzo joskus vetää kilpikättään sisäänkin.
Kuvake
Jussi Häkkinen
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 19092
Lauteille: Helmikuu 2005

HEMAn esi-isä Alfred Hutton (1839 - 1910)

#8

Viesti Jussi Häkkinen »

Joeli T. kirjoitti: loka 29, 2020, 17.09 Hutton taisi käyttää old sword playssa Marozzon kuvituksia kilven käytön osalta, ja kertoo niiden pohjalta miten asiat tulisi tehdä - luulisi siis että kilpi suoralla kädellä edessä olisi se normaalitilanna. Vaikka taisi Marozzo joskus vetää kilpikättään sisäänkin.
Juu, eihän se aina jäykkä tilanne ole. Ja todella, kuva on todnäk. piirretty manuskansa pohjalta ja siitä on syntynyt dynaaminen mutta myös epätodennäköinen tilanne, jossa molemmilla on sama suojaushetki.
Jussi Häkkinen

"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."
Ars Dimicatio
reiteenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 400
Lauteille: Lokakuu 2020
Etulaji: HEMA
Sivulajit: Hyoho Niten Ichi Ryu, Voimankäyttö, Gekiken
Takalajit: Aikido, Hokutoryu Ju-Jutsu, Nyrkkeily

HEMAn esi-isä Alfred Hutton (1839 - 1910)

#9

Viesti Ars Dimicatio »

Joeli T. kirjoitti: loka 29, 2020, 17.09 Hutton taisi käyttää old sword playssa Marozzon kuvituksia kilven käytön osalta, ja kertoo niiden pohjalta miten asiat tulisi tehdä - luulisi siis että kilpi suoralla kädellä edessä olisi se normaalitilanna. Vaikka taisi Marozzo joskus vetää kilpikättään sisäänkin.
Multa löytyy uusintapainos Huttonin Old Sword Playstahyllystä ja tämä pitää paikkansa. Huttonin metodologiana on ollut "kääntää" Marozzon tekniikan perusteet oman aikansa miekkailukielelle. Ensin hän on numeroinut Marozzon lyönnit ja hakenut joka Guardialle vastineen oman aikansa sapelimiekkailun lyöntilinjoista (1-6) ja guardioista (prima, seconda jne.) jonka jälkeen hän on listannut erilaisia Marozzon peleistä soveltamiaan harjoituksia tällä menetelmällä. Lopputulos on melko anakronistista huttua (Huttonia?), mutta ilmeisesti se maistui sen ajan näyttelijöille hyvin. Kuvituksena on vain Marozzon guardia-piirrokset, joissa kupuraa näkyy guardiasta riippuen sekä ojennetulla kädellä, että sisään vedetynä.
Vastaa

Lauteilla

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 0 kurkkijaa