Etsitkö kamppailuharrastusta? Aloita suoraan tästä uusi aihe valmiiden kysymysten kanssa ja odota, kun konkarit vastaavat sinulle.
Potkuihin nopeutta
Valvoja: Valvoja
-
- kylkeenpotkija
- Viestit: 2664
- Lauteille: Heinäkuu 2016
- Etulaji: keppijumppa
- Takalajit: bjj, vapaapaini, lukkopaini
Potkuihin nopeutta
Sillä röllykällä täytyy pärjätä mikä tossa edessä sattuu roikkumaab voihan sitä laihdutella mutta kaikki ei halua ja onhan se ikävä ku on nälkä. Nuita näkökulmia kamppailulliseen suorituskykyyn on kaikenlaisia ja painoluokkakisaajalla korostuu se, että mikä on se painoluokka missä pärjää parhaitin.. eikä oo välttämättä se missä on kirein tai nopein. Tarttee olla suorituskykyä just verrattuna muihin samanpainoisiin mölliköihin.
Tokihan se lajiharjoittelu on se mikä kantaa hedelmää parhaitin, mutta jos nyt sattuu syystä tai toisesta lajitreenit jäämään hiukan vähälle ja puhtia riittää, niin ihan hyvä idea mun mielestä harjoittaa yleisiä nopeusvoima ominaisuuksia. Loikkatreenit yms. vaikuttaa positiivisesti myös kimmoisuusominaisuuksiin, motorisiin perustaitoihin ja kehonhallintaan. Ei ne hukkaan mee vaikka tuollaiset jumpat ei niin heti ja suoraan kamppailukykyä paranna, mutta pitkällä tähtäimellä. Hyviä juttuja
Tokihan se lajiharjoittelu on se mikä kantaa hedelmää parhaitin, mutta jos nyt sattuu syystä tai toisesta lajitreenit jäämään hiukan vähälle ja puhtia riittää, niin ihan hyvä idea mun mielestä harjoittaa yleisiä nopeusvoima ominaisuuksia. Loikkatreenit yms. vaikuttaa positiivisesti myös kimmoisuusominaisuuksiin, motorisiin perustaitoihin ja kehonhallintaan. Ei ne hukkaan mee vaikka tuollaiset jumpat ei niin heti ja suoraan kamppailukykyä paranna, mutta pitkällä tähtäimellä. Hyviä juttuja
-
- etupotkija
- Viestit: 161
- Lauteille: Toukokuu 2022
Potkuihin nopeutta
Tuli tuossa pohdittua yleisesti aihetta, kun tässä youtuben sekalaista videotarjontaa on tullu taas kahlattua enempi. Mulla ei oo tässä nyt semmosta punaista lankaa jolla liitän ketjussa just käytyyn keskusteluun, mutta ajatusta aattelin herätellä. Tulin ajatelleeksi äärilaajasti, että mitkä on nopean potkun ainekset siinä toteutushetkessä? Tai mitkä asiat siinä nopeuteen tärkeesti liitty, ja minkälaista nopeutta voi treenata milläkin tavalla?
Katoin ku kisaajat yrittää saada alapotkuilla toiselta paremman puolen tai liikkuvuuden pois. Näin ku karateka nostaa viestimättömän mae gerin toisen suuhun. Ja sitte katumies hyökkää puskasta ja yllättää polvella. Mitä näillä on eroa, on potkujen nopeuden eri tavoite, eri taktiikka, eri lajitelma nyansseja jotka tukee onnistunutta toteutusta. Kaikkea semmosta siistiä pientä, mikä on summana jopa tärkeempää ku yksin tekniikka tai yksin nopeus tai yksin voima.
Sinänsä tämäkin pakan levittäminen ja kattelu, tuo samaan johtopäätökseen kuin mitä ketjussa on jo todettu; lajitreeni, toistot, kärsivällisyys, lihakset, paino, räjähtävyys/kimmot.
Mut mua kutkuttaa miettiä sitä aspektia tässä, että mikä suhde tosiaan nopeudella on onnistuneen toteutuksen kans. Nopeampi jalka on nopeampi, mutta lähemmästä asennosta nostettu jalka on vieläkin nopeampi, ja kaikkea mahdollista tämmöstä. Parkkiintuneille kamppailijoille itsestäänselvää ehkä, mutta mua huvittas oikein syväluodata tämä auki. Miljoonassa ketjussa vähä, mutta en muista että moista analyysiä ois täälä ollu aiemmin. Pitääpä vähä kaivaa.
Jos väkisin punaisen langan keksin ja liitän ketjun topikkiin, niin se ois "potkuihin nopeutta laatikon ulkopuolelta". Mitä potkujen toteutukseen tilanteessa itsessään voi tehdä tai liittyä, jotka vaikuttaa potkun nopeuteen tai nopeuden hyödyntämiseen? Kuka ties, ehkä tämä avaa lisääkin tätä, miten treenata nopeutta.
Katoin ku kisaajat yrittää saada alapotkuilla toiselta paremman puolen tai liikkuvuuden pois. Näin ku karateka nostaa viestimättömän mae gerin toisen suuhun. Ja sitte katumies hyökkää puskasta ja yllättää polvella. Mitä näillä on eroa, on potkujen nopeuden eri tavoite, eri taktiikka, eri lajitelma nyansseja jotka tukee onnistunutta toteutusta. Kaikkea semmosta siistiä pientä, mikä on summana jopa tärkeempää ku yksin tekniikka tai yksin nopeus tai yksin voima.
Sinänsä tämäkin pakan levittäminen ja kattelu, tuo samaan johtopäätökseen kuin mitä ketjussa on jo todettu; lajitreeni, toistot, kärsivällisyys, lihakset, paino, räjähtävyys/kimmot.
Mut mua kutkuttaa miettiä sitä aspektia tässä, että mikä suhde tosiaan nopeudella on onnistuneen toteutuksen kans. Nopeampi jalka on nopeampi, mutta lähemmästä asennosta nostettu jalka on vieläkin nopeampi, ja kaikkea mahdollista tämmöstä. Parkkiintuneille kamppailijoille itsestäänselvää ehkä, mutta mua huvittas oikein syväluodata tämä auki. Miljoonassa ketjussa vähä, mutta en muista että moista analyysiä ois täälä ollu aiemmin. Pitääpä vähä kaivaa.
Jos väkisin punaisen langan keksin ja liitän ketjun topikkiin, niin se ois "potkuihin nopeutta laatikon ulkopuolelta". Mitä potkujen toteutukseen tilanteessa itsessään voi tehdä tai liittyä, jotka vaikuttaa potkun nopeuteen tai nopeuden hyödyntämiseen? Kuka ties, ehkä tämä avaa lisääkin tätä, miten treenata nopeutta.
-
- etupotkija
- Viestit: 21176
- Lauteille: Joulukuu 2007
Potkuihin nopeutta
Jaawan pointtiin, yksi käsite johon olen törmännyt on ”suhteellinen nopeus”, absoluuttisen sijaan. Itse haluaisin korvata sanan ”suhteellinen” jollakin muulla, mutten tiedä millä. Tuollaiset pseudosuureet ovat kuitenkin niin tehokas opetuksen läpi ajaja, että jokin käsite on hyvä olla.
Tähän suhteelliseen nopeuteen sisältyy sähköttämättömyys, ajoituskyky, yhdistelmäkyky ja oleellisesti kaikki asiat, joilla voi kompensoida puutteita nopeudessa fyysisenä suorituskykynä. Mutta lisäksi vielä myös se. Jaawalla on tuossa hyvä pointti, että lyhyemmällä etäisyydellähän sitä voi kompensoida.
Idea on silti siinä, että potkun saa perille mahdollisimman aikaisin sen huomaamisen jälkeen, eikä mahdollisimman aikaisin sen aloittamisen jälkeen. Niinpä joko tekniikkaa nopeutetaan fysiikalla tai valinnoilla absoluuttisesti nopeammaksi tai alun huomaamista viivytetään.
Käsite vissiin tulee siitä, että nopeus suhteutetaan vastustajaan, eikä itseensä. Ehkäpä se ei sittenkään ole mikään huono käsite. Riittävästi järkeä ja sopivan ytimekäs ja vastakkainasetteleva.
Tapoja voisi siis ainakin olla:
- absoluuttisen nopeuden lisääminen
- sähköttämättömyys ja tekniikan piilottaminen sen aikana
- yhdistelmätaito hämäyksiin ja luonteviin jatkoliikkeisiin
- tekniikan valinta (esim etupotku (”kärkkäri”) sääreen tai stopparipotkut)
- potkiminen katveesta
- hämäykset (esim vastustajan huomion siirto omiin käsiin)
- …
Varsinkin näistä syistä allekirjoitan Andyn lajiharjoittamispointin. Siitä ei parane pelkästään suorituskohtainen fysiikka, vaan lisäksi tekniikan oppii tuntemaan ja melko pienillä korjauksilla voi parantaa harrastelijatasolla erittäin paljon.
Kannattaa ehdottomasti harjoittelussa saattaa absoluuttinen ja suhteellinen nopeus yhteen. Molemmat kun koskettavat tekniikkaa. Ja tekniikkaharjoittelu kannattaa pääsääntöisesti pitää rikkaana, korjaten kaikenlaisia virheitä, kuten biomekaanisia, lajiluonteisia ja muitakin mahdollisia. Sanomatta tässä, etteikö useinkin olisi hyvä repiä tekniikkaa vähän auki ja edetä teemasta lähtien. Sekin kannattaa.
Tähän suhteelliseen nopeuteen sisältyy sähköttämättömyys, ajoituskyky, yhdistelmäkyky ja oleellisesti kaikki asiat, joilla voi kompensoida puutteita nopeudessa fyysisenä suorituskykynä. Mutta lisäksi vielä myös se. Jaawalla on tuossa hyvä pointti, että lyhyemmällä etäisyydellähän sitä voi kompensoida.
Idea on silti siinä, että potkun saa perille mahdollisimman aikaisin sen huomaamisen jälkeen, eikä mahdollisimman aikaisin sen aloittamisen jälkeen. Niinpä joko tekniikkaa nopeutetaan fysiikalla tai valinnoilla absoluuttisesti nopeammaksi tai alun huomaamista viivytetään.
Käsite vissiin tulee siitä, että nopeus suhteutetaan vastustajaan, eikä itseensä. Ehkäpä se ei sittenkään ole mikään huono käsite. Riittävästi järkeä ja sopivan ytimekäs ja vastakkainasetteleva.
Tapoja voisi siis ainakin olla:
- absoluuttisen nopeuden lisääminen
- sähköttämättömyys ja tekniikan piilottaminen sen aikana
- yhdistelmätaito hämäyksiin ja luonteviin jatkoliikkeisiin
- tekniikan valinta (esim etupotku (”kärkkäri”) sääreen tai stopparipotkut)
- potkiminen katveesta
- hämäykset (esim vastustajan huomion siirto omiin käsiin)
- …
Varsinkin näistä syistä allekirjoitan Andyn lajiharjoittamispointin. Siitä ei parane pelkästään suorituskohtainen fysiikka, vaan lisäksi tekniikan oppii tuntemaan ja melko pienillä korjauksilla voi parantaa harrastelijatasolla erittäin paljon.
Kannattaa ehdottomasti harjoittelussa saattaa absoluuttinen ja suhteellinen nopeus yhteen. Molemmat kun koskettavat tekniikkaa. Ja tekniikkaharjoittelu kannattaa pääsääntöisesti pitää rikkaana, korjaten kaikenlaisia virheitä, kuten biomekaanisia, lajiluonteisia ja muitakin mahdollisia. Sanomatta tässä, etteikö useinkin olisi hyvä repiä tekniikkaa vähän auki ja edetä teemasta lähtien. Sekin kannattaa.
-
- kylkeenpotkija
- Viestit: 2664
- Lauteille: Heinäkuu 2016
- Etulaji: keppijumppa
- Takalajit: bjj, vapaapaini, lukkopaini
Potkuihin nopeutta
Lasse
- sähköttämättömyys ja tekniikan piilottaminen sen aikana
Mitä tämä tarkoittaa?
- sähköttämättömyys ja tekniikan piilottaminen sen aikana
Mitä tämä tarkoittaa?
-
- etupotkija
- Viestit: 161
- Lauteille: Toukokuu 2022
Potkuihin nopeutta
Just näin, pärjätäänhän me vasaralla ja naulalla, kun lajien vanhat ja viisaat on nikkaroinu hommat meidän puolesta. Ei tarvi ku nakuttaa menemään. Peruspaketti kasaan ja vasara kouraan, hiki lentää ja kyky karttuu.Lasse Candé kirjoitti: ↑touko 25, 2022, 14.32 Kannattaa ehdottomasti harjoittelussa saattaa absoluuttinen ja suhteellinen nopeus yhteen. Molemmat kun koskettavat tekniikkaa. Ja tekniikkaharjoittelu kannattaa pääsääntöisesti pitää rikkaana, korjaten kaikenlaisia virheitä, kuten biomekaanisia, lajiluonteisia ja muitakin mahdollisia. Sanomatta tässä, etteikö useinkin olisi hyvä repiä tekniikkaa vähän auki ja edetä teemasta lähtien. Sekin kannattaa.
Mutta ohan se nyt hienoa havaita, että joku ylikova tyyppi vetelee naulapyssyllä! Kyllä mun aivot haluaa vähintään kysyä, että miltä sen naulapyssyn räjäytyskuva näyttää.
Lasse listas yhdenlaisen räjäytyskuvan, tuotakin kaikkea se potkujen nopeus on. Tästä tulee kivoja hyrinöitä, kun vuosia sitten ihastuin suuntaa vaihtavaan kiertopotkuun, siihen oli haastetta treenata nopeutta, ehkä se vielä joskus. Tämän takia mä rakastan tätä väkivallan mekaniikkaa.
-
- etupotkija
- Viestit: 161
- Lauteille: Toukokuu 2022
Potkuihin nopeutta
Että keho ei viesti telegrammina/sähköttämällä että oisit tekemässä mitään, ja kun teet niin liike on edelleen visuaalisesti minimoitu eli parhaan mukaan piilotettu näköesteellä, katveella, toisella tekniikalla, tai jollain muulla harhalla.tapsaattori kirjoitti: ↑touko 25, 2022, 14.43 Lasse
- sähköttämättömyys ja tekniikan piilottaminen sen aikana
Mitä tämä tarkoittaa?
-
- etupotkija
- Viestit: 161
- Lauteille: Toukokuu 2022
Potkuihin nopeutta
Ajatuspähkinää käydä näitä etupotkutyrmäyksiä läpi tuon Lassen listan kanssa, tämä on sitä parasta herkkua ainaki itelle. On tyyppejä joilla on nopeampiki jalka, mutta mitkä kaikki muut tekijät on mukana, nämä toteutukset on monisyisiä. Näihin potkuihin on tarkotusperäsiä treenejä, keihästämisestä jotkut valmentajat puhuu. Se on niin paljon muutakin kuin vain nopeuden treenaamista, kerrassaan hienoa.
-
- kylkeenpotkija
- Viestit: 2664
- Lauteille: Heinäkuu 2016
- Etulaji: keppijumppa
- Takalajit: bjj, vapaapaini, lukkopaini
Potkuihin nopeutta
eli about sama kuin vaikeasti ennakoitava ja arvaamaton? tai ainakin tuosta vois ajatella näiden seuraavan. aivan loistavia ominaisuuksia taistelijalleJaawa kirjoitti: ↑touko 25, 2022, 14.56Että keho ei viesti telegrammina/sähköttämällä että oisit tekemässä mitään, ja kun teet niin liike on edelleen visuaalisesti minimoitu eli parhaan mukaan piilotettu näköesteellä, katveella, toisella tekniikalla, tai jollain muulla harhalla.tapsaattori kirjoitti: ↑touko 25, 2022, 14.43 Lasse
- sähköttämättömyys ja tekniikan piilottaminen sen aikana
Mitä tämä tarkoittaa?
-
- etupotkija
- Viestit: 161
- Lauteille: Toukokuu 2022
Potkuihin nopeutta
Joo näin mä aattelisin, kun toteutuksesta puhutaan, että nopeimmaksi mahdolliseksi treenattukin potku on hitaampi, ku potku jota et näe tulevan ollenkaan. Tämä on iso ulottuvuus tässä nopeuskeskustelussa, ja näiden treenaamiseen löytyy kyllä varmasti paljon kaikkea jännää tosi monesta lajista, potkuja kun on niin paljon erilaisia, ja olemisia mistä niitä jakaa.tapsaattori kirjoitti: ↑touko 25, 2022, 16.25eli about sama kuin vaikeasti ennakoitava ja arvaamaton? tai ainakin tuosta vois ajatella näiden seuraavan. aivan loistavia ominaisuuksia taistelijalle
-
- etupotkija
- Viestit: 3562
- Lauteille: Maaliskuu 2006
- Paikkakunta: Helsinki
- Etulaji: potkunyrkkeily
- Sivulajit: IP, BJJ, SW, MMA, CACC
- Takalajit: Budoturismi
Potkuihin nopeutta
Itse kun nyt treenan potkunyrkkeilyn ruskean (ja musta) vyön koetta varten niin pitää saada potkuihin korkeutta ja voimaa. Nyt vasta todella tajuan kuinka kankea/jäykkä lonkka mulla on. Ihan mahditon potkasta orkeelle kovaa kun liikkuvuus kinnaa vastaan. Eli lihasten ja nivelsiteiden venyttely on isossa roolissa mun kotitreenissä. Mutta tajusin myös että voimaa/pitoa pitää saada linkan lihaksiin. Lajitteeneissä teen aina parikymmenta toistoa kaikkia potkuja ( en vielä pään korkeuteen enkä hypyllä tai liuulla). Olen katsonut psljon Gabriel Vergan videoita. Sieltä löytyy vinkkejä niin aloittelijoille kun ammattilaisillekkin. Myös neuvoja ja harjoitteita kehittämään potkuja.
-
- kylkeenpotkija
- Viestit: 1337
- Lauteille: Lokakuu 2007
Potkuihin nopeutta
Monottelu luonnistuu vaikka raskas haarniska päällä, kilpi ja miekka kädessä, jos pelaa tilanteen oikein:
Don't bring sword to a kickfight!
Don't bring sword to a kickfight!
A suspicious mind is a healthy mind
-
- etupotkija
- Viestit: 21176
- Lauteille: Joulukuu 2007
-
- etupotkija
- Viestit: 21176
- Lauteille: Joulukuu 2007
Potkuihin nopeutta
tapsaattori kirjoitti: ↑touko 25, 2022, 14.43 Lasse
- sähköttämättömyys ja tekniikan piilottaminen sen aikana
Mitä tämä tarkoittaa?
Joo, tuossa listamuodossa en tosiaankaan voinut paneutua sen jokaiseen kohtaan niin, että kaikki olisi selvää. Jaawan tulkinta oli ihan hyvä, joskin kosketti enemmän muita mainitsemiani asioita. Joiden välillä toki muutenkin oli päällekäisyyttä.
Mutta tarkoitin tekniikan piilottamisella sen aikana, että jättää sähköttämistä vastaavat virheet pois aina osumaan saakka.
Sähköttäminen kai yleensä määritellään ennakkovaroituksena tekniikkaan - sinä, että jo ennen tekniikan varsinaista aloitusta näyttää tavalla tai toisella että se on tulossa.
Voisin kuvitella että se määritellään vaihtelevin tavoin, joissain tapauksissa myös kattaen tekniikan aikana näytetyt turhat signaalit. Tarkoitin tuolla tällaista laajempaa määritelmää, koska erottelu on alkeisvirheiden jälkeen epäoleellinen.
Varsinkin potkuissa, myös niiden aikana on mahdollista näyttää että potku tapahtuu. Usein hyvät pysäytyspotkut ovat jokseenkin hitaita ja istuvat hyvin luonnolliseen liikkeeseen ja ovat tästä syystä näkymättömiä. Paino saattaa esimerkiksi siirtyä pienessä perääntymisessä luonnollisesti takajalalle. Joskus voi olla mahdollista antaa vain jalan nousta pysäriin (etujalan etupotku esim vatsaan) luonnollisena osana liikettä. Tämä edellyttää, että yläkerta toimii kuten potkua ei tapahtuisi siellä alhaalla. Katse pidetään luonnollisesti siellä missä pidetää (ellei peräti sillä kiinnitetä vastustajan katseen huomiota), päällä ei nyökkäillä ja käsillä ei heiluta. Keskivartalossa hyvä kontrolli.
Tämä on oleellisesti sama kuin sähköttämättömyys, mutta paljon tästä tapahtuu kun potku on jo aloitettu ja onnistuessaan vastustaja löytää jalan vatsastaan ilman että näki potkua ollenkaan. Ja vaikka näkisikin, ei ehdi reagoida tarpeeksi.
Tarkoitan siis tuossa oleellisesti sähköttämättömyyttä, mutta siten, että ei määrittele sähköttämistä kapeasti vain ennen tekniikan aloittamista tapahtuvaksi toiminnaksi vaan laskee sen piiriin myös tekniikan aloittamisen jälkeen tapahtuvat täysin samat mokat. Ja näitä siis pitää välttää.
Jalkapallossa puhuttiin ”syötön salaamisesta”. Osa sitä oli että ei näytetä minne syötetään ennakkoon. Osa jopa lähentelee harhauttamista, mikä on kuitenkin mielekäs ajatella ihan omana juttunaan. Mutta osa on että vielä peräti syötön jälkeen on, kuten ei olisi syöttänyt, jolloin saa vielä lisäaikaa kun vastustaja ei heti tajua edes syötön lähdettyä että se on lähtenyt. Mahdollisesti kaikki tässä on analogista kamppailulle, pienoisen eron tullessa siitä, että kamppailussa osuma on molemmille samanaikainen, kun taas pallopeleissä syöttö koetaan syöttäjällä aiemmin ja vastaanotetaan myöhemmin, jolloin myös tässä aikaikkunassa voi vielä vaikuttaa positiivisesti omiin mahdollisuuksiin.
Mutta lopulta nämä kaikki asiat kietoutuvat hienosti yhteen. Sellainen ihminen, joka miettii tekniikkansa läpimenoa näillä tavoin, ylipäätään miettii ihan kaikkea tällaista, oli kyse kamppailusta tai pallopelistä. Ja miten tahansa täällä kategorisoidaan, käytännössä, jos alkaa päästä hajulle, erottelut enemmänkin katoaa. Mutta eipä se analyysi haittaakaan. Ehkäpä joku jossain lukee näitä settejä ja tunnistaa asiat, mutta ajatus kirkastuu.
Tässä mielessä tuo ”suhteellinen nopeus” on mahdollisesti erittäinkin hyvä termi, että se kokoaa sitä mindsettiä, mitä parempaa osumista tavoitteleva joka tapauksessa hakee. Kun sitä alkaa etsiä, ei mene kuin hetki, kunnes koskettaa jokaista mainitsemaani kohtaa, koska kyseessä on kokonaisuus. Mutta pilkkominen tuskin tosiaankaan haitannee. Ja sen voi mielellään tehdä paremmin kuin mitä itse tein. Kännykällä kirjoitin tajunnanvirtaa lopulta melko nopeasti. Ei ole kyseessä mikään kovin pitkään miettimäni erottelu.
-
- päähänpotkija
- Viestit: 19159
- Lauteille: Helmikuu 2005
Potkuihin nopeutta
Potkun pitää lähteä aina "kuhan potkasin" -tyyliin sen sijaan että se olisi "nymmä futaan".
Eli kuten Lasse eritteli.
Nopeudesta 90% on korvien välissä.
Eli kuten Lasse eritteli.
Nopeudesta 90% on korvien välissä.
Jussi Häkkinen
"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."
"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."
-
- päähänpotkija
- Viestit: 16264
- Lauteille: Helmikuu 2006
- Paikkakunta: Kokkola
Potkuihin nopeutta
Lasse puhuu ajoituksesta, joka taitaa olla myös tuon Jussin korvienväli-jutun ydin.
Potku on niin iso ja energiaasyövä operaatio että sitä on lähes mahdoton upottaa taitavasti puolustautuvaan vastustajaan, etenkin jos tämä on vastaiskijä odottamassa ikkunaansa.
Potkut pitää pelata sisään, saada vastustaja ikäänkuin juoksemaan kopiksi siihen kenkäisyyn.
On toki poikkeusyksilöitä joilla se räjähdys on niin kauhea ettei siihen vaan ehdi mukaan.
Sellainen nykyään melkolailla unholaan jäänyt pirullisuus kuin uramawa eli skorpparipotku on miltei uskomaton täräyte.
Ticky Donovan (brittien maajoukkuevalmentaja, ansioistaan aateloitu) kun näytti miten uramawa räjähtää.. sali oli hyvin hiljainen.
Murhaava veto, sananmukaisesti.
Se vielä korostu kun lontoonveikon habitus oli sellanen lievän pyöreä ja tynnyrimäinen.
Mutta ne täräytykset.. Voi taavetti.
No, se muisteluista.
Niin, toivottavasti tuo selkiytti hiukan räjähtävyyden korostamisiani, olikohan se Jussi joka ei oikeen saanut ajatuksesta kiinni.
Senverran vielä että jalan liikenopeuteen perustuva sisäänlivaute ja massiivinen ja uuvuttava raskaställi ovat potkuja molemmat mutta melkolailla eri pelipalikoita.
Siinä taas korostuu se ajoitus.
Potku on niin iso ja energiaasyövä operaatio että sitä on lähes mahdoton upottaa taitavasti puolustautuvaan vastustajaan, etenkin jos tämä on vastaiskijä odottamassa ikkunaansa.
Potkut pitää pelata sisään, saada vastustaja ikäänkuin juoksemaan kopiksi siihen kenkäisyyn.
On toki poikkeusyksilöitä joilla se räjähdys on niin kauhea ettei siihen vaan ehdi mukaan.
Sellainen nykyään melkolailla unholaan jäänyt pirullisuus kuin uramawa eli skorpparipotku on miltei uskomaton täräyte.
Ticky Donovan (brittien maajoukkuevalmentaja, ansioistaan aateloitu) kun näytti miten uramawa räjähtää.. sali oli hyvin hiljainen.
Murhaava veto, sananmukaisesti.
Se vielä korostu kun lontoonveikon habitus oli sellanen lievän pyöreä ja tynnyrimäinen.
Mutta ne täräytykset.. Voi taavetti.
No, se muisteluista.
Niin, toivottavasti tuo selkiytti hiukan räjähtävyyden korostamisiani, olikohan se Jussi joka ei oikeen saanut ajatuksesta kiinni.
Senverran vielä että jalan liikenopeuteen perustuva sisäänlivaute ja massiivinen ja uuvuttava raskaställi ovat potkuja molemmat mutta melkolailla eri pelipalikoita.
Siinä taas korostuu se ajoitus.
Viimeksi muokannut Kari Aittomäki, touko 25, 2022, 23.40. Yhteensä muokattu 1 kertaa.