Järjestyksenvalvojien ja vartijoiden voimankäyttö

[sikajudoka]

Tuttu on kyseisessä vartiointiliikkeessä asiantuntija-ja esimiestehtävissä. Tuolloinen keskustelu turvapomon kanssa liittyi firman teleskooppipatukoihin, joten uskon keskustelun olleen kuvatunlainen. Tuttunikin oli ihmetellyt, miten entinen poliisi voi suhtautua näin nuivasti henkilöstöön ja vk-välineisiin, vaikka voimankäyttötilanteita tulee kuitenkin eteen kohtuullisesti.

[sikajudoka]

Turvallisuusalan perustutkintoon ollaan lisäämässä voimankäyttökoulutusta, mikä on herättänyt keskustelua. Lausunnonantajien mielestä uusi tutkinto painottuu liiaksi voimankäyttöön.

https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Propo ... 481bafc744

Mitä mieltä arvon potkulaiset ovat asiasta?

[MikaM]

Sitä ei todellakaan ole tarpeeksi tällä hetkellä. Lainaan tähän uudelleen omaa poikaa, joka tuon suoritti. Ja oli yhden iltapäivän erään Petterin opastuksessa "Oppi neljässä tunnissa enemmän kuin kolmessa vuodessa". Tai ehkä sisältöön pitäisi puuttua?

[Kari Aittomäki]

Kolmessa vuodessa mitä?

[tapsaattori]

Se mikä tässä ammatillisessa koulutuksessa painottuu on työelämälälhtöisyys eli miten koulutus palvelee työelämän tarpeita. ja hyvin siellä nykyään myös työntekijä pääsee laittamaan jalkaa ovenväliin, sillä käsittääkseni oppisopimuskouluttautuminen ja laajat työharjoittelut ovat alalla nykypäivää. Sen käsityksen olen saanut mitä olen muutaman alalla opiskelevan touhuja sivusta katsellut.

Aika vaikea arvioida mikä olisi oltava voimankäyttökoulutuksen osuus, kun pitäisi olla käsitys mikä sen merkitys on kokonaisuudessaan turvallisuusalalla. Mutta tässäpä niitä lausuntoja nyt kerätään OPS-luonnoksesta ja ymmärrettävästi yrittäjät ovat hanakasti tuomassa mielipidettään esiin erityisesti heidän bisneksensä näkökulmasta. Ja se näkökulma on tietysti osa tosielämää, eli millaista bisnestä turvallisuusosaamisella voidaan tehdä. Yksi merkittävä näkökulma on sekin, että sen vartijan pitäisi kyetä itsensä ja muiden takia toimintaan tarvittaessa, jos kohde ei olekaan mikään tyhjän teollisuushallin kiertelyä.

Jaa-a. Oliskai helppo sanoa, että joo kyllä pitäis osata voimankäyttöä paremmin, mutta mitä vähemmän tärkeää sieltä lukujärjestyksestä sitten jätetään pois?

[sikajudoka]

Useimpien mielestä tutkinto painottuu liiaksi perinteiseen vartioimistoimintaan. Pitäisi olla enemmän turvajärjestelmä- ja asiakaspalvelukoulutusta.

[MikaM]

Kolmessa vuodessa mitä?

Tutkinnon suorittamista. Tietysti siihen kuuluu muutakin kuin voimankäyttöä. Mutta sitä myös.

[sikajudoka]

Vartioässien perustaja ja turva-alan konkari Markku Vuorela on kuollut. Jyri Paasosen muistokirjoituksessa käy hyvin ilmi, että takavuosina meno oli kentällä aika railakasta. Alla lyhyt lainaus.

https://jyripaasonen.fi/tag/markku-vuorela/

"Vauhdikas 70-luku

Vartijalla oli voimankäyttövälineenä 1970-luvulla kylmä rauta, reukku vyöllä. Mitä isompi se oli, sen parempi. Aseenkantoluvissa ei ollut mitään ehtoja. Jos oli aseenkantolupa, sai asetta kantaa. Ei ollut sellaista ehtoa, että esimerkiksi vain työkäytössä saa kantaa. Ampumisesta olisi pitänyt aina tehdä raportti, mutta meno oli silloin vähän erilaista. Yksi vartijan aseenkäyttö päättyi kohteen kuolemaan Helsingin kauppatorilla.

Käytössä oli myös erilaisia patukoita. Vuorela muistaa, että eräällä kaverilla oli 1,2 metriä ranteen paksuista kaapelia, jossa luki ”salainen ase”. Sillä kyseinen vartija esimerkiksi Kontulassa hoiti porraskäytävän tyhjäksi, kun hän meni hissillä ylätasanteelle ja sanoi, että jokaiseen osuu, joka on riittävän lähellä.

Autoilla ajettiin myös hurjaa vauhtia niihin aikoihin. Kaasusumutin tuli kuvioihin, ja sitä käytettiin vähän miten sattui. Lisäksi oli koiria käytössä. Koiria käytti Suojavartiointi, jossa vartijoilla oli omat koirat, joita pyrittiin kouluttamaan. Se oli ainoa paikka, jossa oli koulutusta. Silloin koirien purentatapauksia oli jonkin verran, ja niistä tuomittiinkin käräjäoikeuksissa.

Vuorela muistaa tapauksen, jossa puliukot menivät aina paperinkeräysvarastoon lehtien sekaan nukkumaan. Heidät piti aina löytää sieltä sanomalehtien seasta, joten eräät vartijat keksivät laittaa koirat sinne. Puliukot toimivat ikään kuin maalimiehinä siellä. Kyseiset vartijat saivatkin toiminnasta tuomiot, kun he jäivät kiinni, kolme vuotta vankeutta.

Huoltoaseman ja kultasepänliikkeen keikat

Vuorela muistaa, että vuonna 1975 rosvot tekivät esimerkiksi huoltoasemakeikkoja. He menivät autolla pihaan ja veivät kaiken. Rosvoilla oli yleensä pakettiautot, ja heillä oli aikaa kantaa tavaroita, koska vartijat saattoivat käydä kohteessa esimerkiksi neljän tunnin välein. Kun hälytyslaitteet tulivat, ruvettiin rosvojakin saamaan kiinni.

Esimerkiksi Vantaalla Kuninkaanmäen Kesoililta otettiin varkaat kiinni 11 kertaa kiinni vuonna 1977. Kerran kuukaudessa siitä joku saatiin kiinni, ja kaikille annettiin selkään. Kun poliisi tuli paikalle, kysyi hän, onko jo annettu selkään. Jos ei oltu, antoi poliisi heille sitten selkään.

Silloinen huoltoaseman pitäjä kysyi vielä aina, että saako hän katsoa, jos he ovat hänen entisiä työntekijöitään tai jos hän tuntee heidät. Poliisi avasi maijan oven, ja huoltoaseman pitäjä meni sinne taakse. Poliisi löi maijan oven kiinni ja hetken aikaa sieltä kuului kauhea jytinä. Sitten huoltoaseman pitäjä tuli pois ja sanoi, että ei ollut tuttuja.

Helsingin keskustassa tehtävät olivat lähinnä juoppojen kuskaamista pois porraskäytävistä. Lisäksi oli kilikali-keikkaa, eli lyötiin näyteikkuna hajalle ja varastettiin. Oli myös esimerkiksi kassakaappikeikkoja, mutta ne olivat ammattimaisempaa touhua. Silloin kassakaappeja räjäytettiin ja leikattiin jonkin verran.

Suurin tapaus, mihin Vuorela joutui sekaantumaan, oli Yleisvalvonnan aikaan tapahtunut Paajasen kultasepänliikkeen keikka. Tekijänä oli Uki-nimellä tunnettu taitava rikollinen, joka meni kellarista lattian läpi tiskin ja kassakaapin väliin. Hän osasi tarkkaan nousta siten, ettei mistään näkynyt. Sitten hän hitsasi kassakaapin auki. Tapausta tutkittiin, ja Uki jäi kiinni. Uki teki myös Annankadun Postin keikan ja sai sieltä neljä miljoonaa markkaa."

[Mjölnir]

Kolmessa vuodessa mitä?

Tutkinnon suorittamista. Tietysti siihen kuuluu muutakin kuin voimankäyttöä. Mutta sitä myös.

Kuvastaa vk-koulutuksen tasoa, kun käy ammattitukinnon, ja minä pystyn opettamaan puolessa päivässä enemmän yhdestä TÄRKEÄSTÄ ammattiosaamisen alueesta…

Yksi tuttu opettaja sanoi, että millä koulutuspäällikkö kielsi maahanvientien ja päähallinnan harjoittelun tutkinnossa, koska opiskelijoille tulee vammoja ja jäävät pois opetuksesta. Siellä ne sitten veti kolme vuotta kädessä roikkumista ja sumutin esille-sumutin pois, patukka esille - avaus - patukka pois, käsiraudat vastustelemattomalle henkilölle pystyssä…

[Daddy]

Ymmärrän kyllä että FVP:stä (Fyysisen voimankäytön perusteet, 6h) on jätetty maahanviennit pois. Kyseistä kurssia kun opetetaan mm järjestyksenvalvojakursseilla, ja siellähän sitten osanottajien fyysisen suorittamisen taso on... hm... sanotaanko näin, että taso on hyvin kirjavaa. Lisäksi kun maahanviennit ei ole pakollisia, niin harjoitustilaksi kelpaa useampi tila kuin aikaisemmin kun ei tarvi olla harjoitusturvallisuusssyistä pehmeää alustaa.

Mutta jos käydään vaikkapa kolmevuotista ammattitutkintoa, niin onhan siinä jo aikaa ja mahdollisuuksia käydä vaikka se virallinen lisävoimankäyttö, missä on maahanviennit ja päänhallinnat. Ja siitä saa jv-korttiin vielä merkinnän, joten en oikein minäkään ymmärrä miksei noita liikkeitä kouluteta ammattitutkinnoissa yms pidempiaikaisissa koulutuksissa.

[Asgeir]

Kolmessa vuodessa mitä?

Tutkinnon suorittamista. Tietysti siihen kuuluu muutakin kuin voimankäyttöä. Mutta sitä myös.

Kuvastaa vk-koulutuksen tasoa, kun käy ammattitukinnon, ja minä pystyn opettamaan puolessa päivässä enemmän yhdestä TÄRKEÄSTÄ ammattiosaamisen alueesta…

Yksi tuttu opettaja sanoi, että millä koulutuspäällikkö kielsi maahanvientien ja päähallinnan harjoittelun tutkinnossa, koska opiskelijoille tulee vammoja ja jäävät pois opetuksesta. Siellä ne sitten veti kolme vuotta kädessä roikkumista ja sumutin esille-sumutin pois, patukka esille - avaus - patukka pois, käsiraudat vastustelemattomalle henkilölle pystyssä…

Aika pitkälti näin, onneksi poikkeuksia löytyy ainakin Stadista. Kun tein koulutussuunnittelua, pidin olennaisena että liikunnan opetus ja voimankäyttö tukivat toisiaan. Jos liikunnan opetusta ei ole tutkinnossa niin kannattanee luoda yhteistyökuviot paikallisten kamppailuseurojen kanssa. Jos tutkinnosta löytyy uhkatilanteiden hallinta-kurssi se kannattaa tehdä sen kaltaiseksi että se tukee työelämää, sillä sama kurssi löytyy myös viranomaispuolelta.

[MikaM]

On vaan hiukan masentavaa, että valtakunnan virallinen taho (AKK) järjestää pitkiä koulutuksia, joiden tason vaihtelee tai on heikko, joillain osa-alueilla. Ja jos haluaa ammattinsa oppia, on itse hakeuduttava jo ennen töihin ryhtymistä muihin opetustapahtumiin. Mekin teimme melkoisen uhrauksen ja ajoin poikani Poriin (jepp, molempia oksetti) saamaan oppia. Toki sieltä tullessaan oli naama kuin Hangon keksi.

[Mjölnir]

On vaan hiukan masentavaa, että valtakunnan virallinen taho (AKK) järjestää pitkiä koulutuksia, joiden tason vaihtelee tai on heikko, joillain osa-alueilla. Ja jos haluaa ammattinsa oppia, on itse hakeuduttava jo ennen töihin ryhtymistä muihin opetustapahtumiin. Mekin teimme melkoisen uhrauksen ja ajoin poikani Poriin (jepp, molempia oksetti) saamaan oppia. Toki sieltä tullessaan oli naama kuin Hangon keksi.

Joskus on mentävä pitkälle ja sen yli

[MikaM]

Eikä ollut haitaksi myöskään juuri loppuneella SPOL palveluksella. Sekin kettu Satakunnassa....

[Jakkis]

Ymmärrän kyllä että FVP:stä (Fyysisen voimankäytön perusteet, 6h) on jätetty maahanviennit pois. Kyseistä kurssia kun opetetaan mm järjestyksenvalvojakursseilla, ja siellähän sitten osanottajien fyysisen suorittamisen taso on... hm... sanotaanko näin, että taso on hyvin kirjavaa. Lisäksi kun maahanviennit ei ole pakollisia, niin harjoitustilaksi kelpaa useampi tila kuin aikaisemmin kun ei tarvi olla harjoitusturvallisuusssyistä pehmeää alustaa.

Mutta jos käydään vaikkapa kolmevuotista ammattitutkintoa, niin onhan siinä jo aikaa ja mahdollisuuksia käydä vaikka se virallinen lisävoimankäyttö, missä on maahanviennit ja päänhallinnat. Ja siitä saa jv-korttiin vielä merkinnän, joten en oikein minäkään ymmärrä miksei noita liikkeitä kouluteta ammattitutkinnoissa yms pidempiaikaisissa koulutuksissa.

Sitten kentällä tulee ongelmatilanteita, kun työporukassa on joku jolle ei ole koskaan koulutettu esimerkiksi maahanvientejä edes senkään vertaa, että kykenisivät tunnistamaan työparin suorittaman tekniikan kun siihen vaiheeseen päästään ja reagoimaan asianmukaisesti.

Tossa parina kesänä on satunnaisesti ollut parina tällainen uuden FVP:n ja pelkät vartija- ja järkkärikurssit käynyt täysin uusi taistelija ja olen sanonut ihan suosiolla, että älä ota nokkiisi mutta jos menee painiksi niin ota irti ja minä kerron sitten että mitä pitäisi tehdä. Sitten asiakas omatoimisesti tonttiin ja työpari taas mukaan kontrolloimaan toista kättä raudoittamisen aikana. Tätähän ratkaisua treenataan muuten jonkun verran defendo bluessa. Tärkeä pointti jota soisi harjoiteltavan virallisissa koulutuksissakin: miten kannattaa toimia jos sulla on työpari mutta se ei osaa/jäätyy/ei kykene/menee muuten vaan toimintakyvyttömäksi?

Tota JV lisävoimankäyttöä olen suositellut lämpimästi jokaiselle uudelle kollegalle, se on ihan hyvä setti käytettävissä olevan ajan huomioiden.