Terppa,
Paavo pyysi että vääntäisin pienen yhteenvedon koko lohikäärmeiden ulkoiluttamisereissusta viime lauantaina ja sunnuntaina. Olen ollut kuitenkin sen verran tehokkaasti reissussa että tämä on päässyt jäämään väliin aina tähän hetkeen asti (nytkin kirjoittelen tätä hotellista hiukan etelämpää).
Nuo kaksi lohikäärmettä jotka tänäkin vuonna olivat liikenteessä on lahjoitettu Helsingin kaupungille Pekingistä pari vuotta sitten ja hiukan tuurilla Helsingin Mantiksilta kysyttiin olisiko meillä intoa opetella lohikäärmeen perusteita ja sen jälkeen hoidella näitä virallisempia tapahtumia. Sen aikainen puheenjohtajamme Paavo S lupsakkana miehenä suostui hommaan ja sen jälkeen näitä tapahtumia on vedetty muutaman kerran - esim. Dragon melontojen ja Euroviisujen yhteydessä sekä kiinalaisina uusina vuosina nyt parin vuoden ajan.
Itse en ole niin aktiivisesti ollut mukana lohikäärmeiden kanssa ennen tätä keikkaa joten en osaa sana miten paljon Suomen Wushu Kungfu seuran kanssa on tehty yhteistyötä aikaisemmin, mutta ainakin nyt tänä vuonna homma toimi he***tin hyvin
Anyway... mennäänpäs sitten asiaan eli tämän vuotiseen lohikäärmeiden esiintymiseen.
Saimme tuossa Joulukuun alkupuolella yhteydenoton kaupungin kulttuuriasioiden puolelta koskien kiinalaista uuttavuotta ja jo perinteeksi muodostunutta lohikäärmeiden esiintymistä.
Totta puhuen valmistelut olisi voitu aloittaa hiukan aikaisemmin, mutta näinkin kiireisellä aikataululla saimme aikaan muutaman treenivuoron yhdessä suomiporkukan (TL + SWKS) ja paikallisista kiinalaisista kasattujen ryhmän kouluttamiseen. Kiinalaiset olivat ymmärtääkseni sekoitus vaihto-opiskelijoita sekä suomessa ihan muuten asuvia "paikallisia".
Ensimmäisissä treeneissä meno oli hiukan mitä oli - Paikalla taisi olla suomalaisista minä ja Antti (alioppilas) - sekä iso kasa kiinalaisia. Aloitimme ihan perusteiden läpi käymisesta, mutta jossain vaiheessa kiinalaisten innostus otti vallan ja he tekivat melko pitkälle omia kuvioitaan - asiaa auttoi se pari kiinalaisista oli ollut jo edellisvuoden lohikäärmetemmelyksessä mukana. Vaikka homma lähtikin hiukan lapasesta ekalla kerralla niin oli ilo nähdä miten innokkaasti kiinalaiset olivat touhussa mukana.
Ensimmäisten treenien jälkeen saimme kysymyksen Helsingiltä kiinnostaisiko meitä lähteä Tallinnaan vetämään lohikäärmetanssia paikallisten kanssa. Tallinnassa vietettiin ensimmäistä kertaa kiinalaista uutta vuotta ja kyseessä olis siis kokeilu miten homma toimisi. Jos kaikki menisi hyvin niin juhlinnasta voisi tulla vuosittainen perinne - aivan kuten Helsingissä. Ideana oli että Helsinki lainaa Tallinnalle toista lohikäärmettä ja jos suomalaisia on tarpeeksi niin menemme vetämään shown toisella lohikäärmellä myös. Päätöshän oli itsestään selvä ja ilmoittauduimme mukaan Tallinnan kekkereihin.
Tarkoitus oli että lähetämme yhden tai ehkä kaksi opettajaa Tallinnaan jo perjantaina käymään läpi lohikäärmeen perusteita paikallisen tanssiryhmän kanssa ja sitten vedämme vielä kolmen tunnin treenit lauantaina ennen varsinaista esiintymistä - suuret olivat suunnitelmat tässä vaiheessa
Paavo lupasi lähteä Tallinnaan jo perjantaina opettamaan perusteita paikallisille ja pienen ehkäilyn jälkeen allekirjoittautunutkin lupautui reissuun samaan aikaan. (Niinpä niin... Timi ja Paavo Tallinnassa perjataina - mitähän siitäkin voisi seurata?)
Latasimme Paavon ISOON pakettiautoon molemmat lohikäärmeet mukaan, suhasimme super seacatilla lahden yli perjataina ja olimme Tallinnassa puolen kahdeksan jälkeen illalla. Idea oli että siirrymme suoraan treenipaikalle mikä meille oli järjestetty ja vedämme parin tunnin treenit paikallisille.
Pääsimme treenipaikalle hiukan myöhässä, johtuen autolautan purkamiseen menevästä ajasta, mutta kuitenkin aikaa oli vielä hyvinkin puolitoista tuntia harjoittelua varten - tarkoitus oli lopettaa kymmen aikoihin illalla.
Paikalle päästyämme tapasimme paikalliset kollegamme ja heti alkuun meillä oli ongelma. Lohikäärmeeseen tarvitaan 9 henkilöä (kymmenen jos haluaa jonkun heiluttavan "palloa" lohikäärmeen edessä) ja paikalla oli vain 6 tanssijaa. Me kaksi voisimme kyllä osallistua, mutta sittenkin olisimme yhtä henkilöä vajaa. Ongelma ratkaistiin niin että paikallisen kontaktimme vaimon veli värvättiin mukaan treeneihin. Kun hän saapui paikalle meitä olikiun yht'äkkiä 10 kaveria. Parempi kuitenkin että hiukan liikaa kuin liian vähän - näin ollen Paavo sai ohjata toimintaa lohikäärmen ulkopuolelta. Treenit päästiin aloittamaan ehkä tuossa hiukan vaille kymmenen maissa.
Toinen haaste minkä kohtasimme oli harjoitusalin koko... Balettitunteja varten huone jossa katto on reilussa kahdessa metrissä on ihan jees - mutta lohikäärmeet tarvitsevat huomattavasti enemmän tilaa... Saimme onneksi käyttöömme loppujen lopuksi samassa rakennuksessa olevan taekowondo porukan treenisalin jossa katto oli varmaankin n. kolmessa metrsissä - ei ihan tarpeeksi, mutta huomattavasti paremmin.
Yksi lisähaaste oli se että paikalliset olivat suurimmaksi osaksi viron-venäläisiä jotka eivät puhuneet englantia, onneksi meillä oli tulkki hoitamassa tätä puolta.
Loppujen lopuksi treenailimme jonnekin ilta yhdetoista tienoille jonka jälkeen raahasimme itsemme meille varattuun hotelliin Tallinnan rautatieaseman kupeeseen.
-END of PART 1-
.
.
