Kamppailulajien suosiolle on monta selitystä, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa moni nuori kasvaa ottaen haltuun joitakin lukuisista erilaisista kamppailulajeista. Ja sehän tiedetään – kamppailulajit hyödyttävät harrastajaansa ei ainoastaan fyysisen kunnon kohottajana mutta myös mielelle ja kasvamiselle tärkeänä henkisen kasvun välineenä.

Tämän lisäksi kamppailulajit toki edesauttavat fyysistä aktiivisuutta mutta ne opettavat myös tavoitteellisuutta, saavuttamisen tunneta sekä etiikkaa, sillä jokainen lajia harrastava kehittyy harjoitellen ja etenee näin halutessaan kohti arvokkainta eli mustaa vyöarvoa. Kamppailulajit treenaavat myös aivoja samalla tavoin kuin vaikkapa tiukkaa strategiaa ja päättelykykyä vaativat pelit. Esimerkiksi pokeripeleistä suosituinta, eli Texas Hold’emia pelatessa kyky käyttää strategista päättelykyä on aivan yhtä tärkeää kuin vaikkapa pelin kaikista tärkeimpien käsien tunteminen sekä tunnistaminen myös pelin aikana.

Mutta millä muilla tavoin kroppa hyötyy kamppailulajeista? Lajia harrastaessa vain yksi kehon osa ei joudu treenin aikana koetukselle. Sen sijaan kamppailulajit useimmiten haastavat kropan täysin aerobiseen suoritukseen, josta ei treeniä, haastetta ja rasitteita puutu. Treenin aikana kropasta löytyvä, joka ikinen lihasten ryhmä joutuu koetukselle ja tällöin myös kropan kestävyys, lihasten kunto, notkeus, tasapaino sekä voimakkuus yleensäkin kehittyvät varsin hyödyllisen harrastuksen kautta.

Kun treeni on oikein kovaa, vaatii kroppa myös runsaampia kalorimääriä selviytyäkseen sekä palautuakseen. Jokaisella kamppailulajeihin liittyvällä tunnilla palaa runsaasti kaloreita, joten treenin jälkeen tulee myös tankattua poltettujen kalorien verran. Vaikka harrastaja voisi periaatteessa syödä mitä hyvänsä, kamppailulajien karrasta keskittyy todennäköisemmin enemmän ravitsemukseen ja terveellisiin ruokailutottumuksiin kuin ennen harrastuksen aloittamista. Usein myös ruokailurytmi tasaantuu, ja näin ollen ruokaa tulee myös naposteltua vähemmän.

Kamppailulajeja harrastava asettaa itselleen useimmiten tavoitteen treenien suhteen. Myös valmentajilta sekä kanssatreenaajilta saatu positiivinen ja rohkaiseva tuki on harrastajalle tärkeää, kuten myös eri kamppailulajien omat arvot jotka tietenkin ovat usein hyviä. Yleisin henkinen hyöty kamppailulajien harrastaijlle onkin useimmiten kasvanut itseluottamus. Treeneistä saatu luottamus voidaan soveltaa usein myös muille elämä osa-alueille aina mukavuusalueen ulkopuolella tehdyistä suorituksista mahdollisiin vaaratilanteisiin. Kun itseluottamus ja mieli ovat kunnossa, on helpompi myös saavuttaa aiemmin asetettuja tavoitteita.

Treeni myös pistää sydämen koetukselle – sillä hyvällä tavalla tietenkin. Tutkimukset ovat jo kauan osoittaneet, että ainoa tapa parantaa sydämen ja verisuonten toimintaa on sellaisiin aktiviteetteihin osallistuminen, jotka aiheuttavat stressiä sydämelle. Kamppailulajit ovat tietenkin tällaisia sydäntä stressaavia toimintoja. Kamppailulajeissa menestyminen vaatii tietenkin myös ketteryyttä sekä nopeita refleksejä. Onkin huomattu, että kamppailulajit parantavat refleksejä kaikilla elämän osa-alueilla, eikä pelkästään salin puolelle astuttaessa. Oletko kenties huomannut nappaavasi tippumassa olevat esineet aiempaa nopeammin? Tästä voi kiittää vain harrastustasi.

Harrastuksen myötä myös kropasta löytyvän lihasmassan määrä kasvaa huomattavasti. Jättikokoista lihaskimppua sinusta tuskin tulee, mutta saat varmasti treenatun, tiukan ja hyvännäköisen kropan. Mitä suurempaa lihasmassaa mukanasi kannat, sitä enemmän kaloreita tarvitset tyydyttääksesi kroppasi ravinnontarpeen. Treenatessa kuitenkin poltat kaloreita niin paljon, että pelko painonnoususta on turha. Suuri määrä lihasmassaa parantaa myös ketteryyttä, joten kaatumisen – vanhallakaan iällä – ei pitäisi olla järin kohtalokasta. Kuten kamppailulajien mestari Bruce Lee on itse todennut, potkujen, iskujen ja otteiden lomassa todellinen kamppailulajien harrastaja osaa myös katsoa peiliin ja tunnistaa pahimmat heikkoutensa. Tämä puolestaan edesauttaa määrätietoisuutta ja parantaa keskittymiskykyä.

Ja lopuksi – useat eri tutkimukset ovat huomanneet, että säännöllinen liikunnan harrastaminen on yksi parhaista mielialan kohottajista. Kamppailulajien harrastaminen siis on paitsi hyvä keino stressin purkuun, myös mielialan nostoon. Myös elimistöstä vapautuvat endorfiinit ovat kamppailulajien harrastamisen arvoisia.