Kamppailulajeista on tullut entistäkin suurempi rahantekokoneisto

Kamppailulajit ovat nousseet viimeisen vuosikymmenen aikana megasuosituksi trendilajiksi. Ja sinne missä trendit ovat – myös raha löytää tiensä. Etenkin Mixed Martial Artsin ja ammattinyrkkeilyn korvaukset ovat nousseet uusille miljoonaluvuille, kun ottelut keräävät entistä enemmän katsojia ja entistä enemmän näkyvyydestä kiinnostuneita sponsoreita.

Miten raha ja lajien ympärillä pyörivä bisnes ovat sitten vaikuttaneet perinteisiin ja moderneihin kamppailulajeihin, joissa kunniallisuutta on aina pidetty suuressa arvossa?

Suurta show’ta vai urheilua?

Kun nyrkkeilylegenda Floyd Mayweather ja vapaaottelija Conor McGregor kohtasivat vuoden 2017 kohuottelussa huhuttiin ottelun tuottavan yli 600 miljoonaa dollaria sen järjestäjille. Tästä potista ottelijoiden osuus oli yli 100 miljoonaa dollaria.

Ottelua pidettiin ymmärrettävistä syistä pelkkänä show-tappeluna, jonka Mayweather olisi voinut voittaa halutessaan jo ensimmäisessä erässä. Ottelussa miteltiin lopulta täydet 12 erää, jonka tapahtuman järjestäjät olivat budjetoineet. Ottelu oli yksi kamppailulajien historian seuratuimmista kamppailuista, mutta urheilullisesta näkökulmasta ottelu oli pitkälti pelkkää teatteria.

Ottelijoiden ja järjestäjien ohella ottelun jättimäisestä huomioista nauttivat myös vedonlyöntiyhtiöt ympäri maailman, kun otteluun asetettiin vetoja kymmenien miljoonien eurojen arvosta.

Money fights ilmiönä

UFC:ssä on puhuttu jo pitkään, kuinka vastustajia valitaan pitkälti ottelupalkkioiden ja näkyvyyden perusteella, joten raha on sekaantunut kunniallisiin kamppailulajeihin aivan samaan tapaan, kuin mihin tahansa muuhunkin huippu-urheiluun. UFC:n puolella ilmiö tunnetaan “Money fights” -termillä.

Money fight voi tarkoittaa joko sitä, että ottelun pääasiallinen tarkoitus on luoda rahaa sen järjestäjille, mutta myös ottelua, jossa molemmat ottelijat saavat saman korvauksen esimerkiksi tasapelistä. Käytännössä tällöin voi olla mahdollista, että ottelijat sopivat tasapelistä etukäteen, vaikka tämä lajin säännöissä kiellettyä onkin.

Jättimäiset ottelupalkkiot kohdistuvat toisaalta hyvin pienelle osalle ottelijoista. Siinä missä parhaat tai suosituimmat ottelijat voivat tienata yksittäisestä UFC-ottelusta jopa 3 miljoonaa dollaria, jäävät muut ottelijat kymmenesosaan tästä.

Vapaaottelijoiden kohdalla UFC-otteluihin pääseminen on käytännössä ainoa tavoite, sillä jo muutamassa ottelussa esiintyminen saattaa turvata urheilijan koko vuoden elintason. Suomalaisista tätä herkkua ovat päässet kokeilleet vain kourallinen ottelijoita, joista etenkin Makwan Amirkhani on todella haluttu mainoskasvo.

Sponsorien löytäminen onkin monen urheilijan pelastus, mutta rahakkaimmat sponsorisopimukset menevät luonnollisesti kaikista valovoimaisimmille tähdille ja yleisön suosikeille.

Puhtaan ottelumenestyksen ohella vaakakupissa painaa monesti urheilijan persoona, sillä omaperäiset ottelijat keräävät usein enemmän huomioita yleisön keskuudessa – hyvässä ja pahassa.

Miten käy alemman tason ottelijoiden?

Huippu-urheilijan ura aukeaa vain hyvin pienelle joukolle, mikä johtaa valtaviin tuloeroihin urheilijoiden välille. Yle toteutti kyselyn suomalaisurheilijoille, jossa kävi ilmi, että iso osa suomalaisurheilijoista elää köyhyysrajalla. Ylen kyselyyn vastanneista urheilijoista 64 prosenttia ilmoitti saavansa alle 1200 euroa bruttotuloja kuukaudessa, kun köyhyysraja oli tutkimuksen tekovuonna 1400 euroa.

Kyselyssä paljastui myös, että yhä useampi urheilija ja kamppailu-urheilija lainaa rahaa elämiseen ja hakee toimeentulotukea rahoittaakseen lajinsa harjoittamisen.

Isot ottelut yhä useammin Pay Per View

Kamppailulajien ystävät ovat joutuneet yllättymään negatiivisessa mielessä viime vuosina myös Suomessa, kun isot kamppailulajien ottelut on siirretty Pay Per view -palvelun taakse. Käytännössä Pay Per View tarkoittaa, että katsojan tulee maksaa jokaisesta ottelusta erillinen korvaus. Esimerkiksi Viaplay on perinyt otteluista normaalin kuukausimaksun ohella jopa 60€ korvauksen – kalliista lähetysoikeuksista johtuen.

Lajin näkyvyydelle ja harrastajamäärille korkeilla lähetysmaksuilla voi olla kuitenkin kauaskantoisia seurauksia, kun laji ei ole kaiken kansa saatavilla ja näkyvillä säännöllisesti. Etenkin nuoren kohderyhmän (18 – 25 vuotiaat) kohdalla ottelut jäävät monesti katsomatta, sillä harva opiskelija tai työuraansa aloitteleva nuori haluaa sijoittaa 60 euroa nähdäkseen yksittäisen ottelun.

Mixed Martial Artsin kohderyhmään kuuluvat 18 – 34 vuotiaat miehet, mutta todellisuudessa amerikkalainen mediaanikatsoja on 49-vuotias mies amerikkalaisen televisioyhtiön tutkimuksen mukaan. Suomessa keskivertokatsoja lienee aavistuksen nuorempi, mutta tästä ei ole ainakaan vielä tilastoja saatavilla. Laji ei kuitenkaan varsinaisesti houkuttele uutta nuorta sukupolvea lajin harrastajiksi tai seuraajiksi.

UFC tuskin tästä välittää turhan paljon, sillä keski-ikää lähestyvillä kuluttajilla on yleisesti ottaen enemmän rahaa käytössä, mikä tarkoittaa lisää rahaa liitolle, ottelutapahtumien järjestäjille sekä huippuottelijoille.

Samanlaista luettavaa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *