Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Historialliset rapiiritutkielmat

Historialliset eurooppalaiset lajit eli HEMA, Buhurt, historiallinen ratsastus, elävöitystaistelu jne.

Valvoja: Valvoja

Kuvake
Paappa
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 12
Viestit: 12787
Lauteille: Syyskuu 2005
Paikkakunta: Helsinki

#61

Viesti Paappa »

Siirsin tämän kommentin tänne.
topi kirjoitti:
Aarnio kirjoitti:
Ja mitä siihen tulee niin käsitys siitä että rapiirilla ei tehtäisi väistöriposteja on tietääkseni ja kokemukseni mukaan harhakäsitys. Ihan hyvinhän ne onnistuvat.
Juu, hyvin onnistuvat ja ovat osa repertuaaria suurimmalla osalla mestareista. Yksi noista yleisistä miekka-myyteistä, vähän niinkuin syöksyn puuttuminenkin.
Miten sitten terän paino, miekan kokonaispaino ja tasapainopisteen sijainti edempänä kuin esim. smallswordissa vaikuttaa tähän? Eikö se tee luontevammaksi käyttää tätä yhdellä ajoituksella miekkailua?

Uteliaisuus on kova, joten antakee anteeksi tyhmät kysymykset.
"Always keep an edge on yr knife, son, always keep an edge on yr knife
'cause a good sharp edge is a man's best hedge against the vague uncertainties of life"
(Corb Lund)
topi
sääreenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 8
Viestit: 96
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Espoo

#62

Viesti topi »

Paappa kirjoitti: Miten sitten terän paino, miekan kokonaispaino ja tasapainopisteen sijainti edempänä kuin esim. smallswordissa vaikuttaa tähän? Eikö se tee luontevammaksi käyttää tätä yhdellä ajoituksella miekkailua?

Uteliaisuus on kova, joten antakee anteeksi tyhmät kysymykset.
Jaah, tämä olisi taas niitä asioita, joka olisi himpun helpompi selittää miekka kädessä :)

Pukumiekan suhteen mä olen hiukan huono vastaamaan, kun en sen kanssa ole treenannut kuin ihan perusteita. Rapiirilla on pukumiekkaa selkeästi hitaampi pituutensa takia, joten väistö-riposti antaa vastustajalle ainakin himpun enemmän lisäaikaa reagoida. Toisaalta suora vastahyökkäys taas on teknisesti hankalampi suorittaa ja päättyy paljon helpommin tuplaosumaan. Molemmilla tekniikoilla on aikansa ja paikkansa.

Esim Capo Ferrossa moni perustekniikka näytetään suorana vastahyökkäyksenä, mutta välittömästi kun alkuperäinen hyökkääjä ottaa hämäykset mukaan (se laatan vaihtoehtoinen "jos tää olisikin fiksu miekkailija"-tekniikka), alkaa puolustaja myös käyttää 2 ajanhetken puolustuksia.
Topi Mikkola
School of European Swordsmanship
Kuvake
Paappa
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 12
Viestit: 12787
Lauteille: Syyskuu 2005
Paikkakunta: Helsinki

#63

Viesti Paappa »

topi kirjoitti:
Paappa kirjoitti: Miten sitten terän paino, miekan kokonaispaino ja tasapainopisteen sijainti edempänä kuin esim. smallswordissa vaikuttaa tähän? Eikö se tee luontevammaksi käyttää tätä yhdellä ajoituksella miekkailua?

Uteliaisuus on kova, joten antakee anteeksi tyhmät kysymykset.
Jaah, tämä olisi taas niitä asioita, joka olisi himpun helpompi selittää miekka kädessä :)
Epäilemättä näin on :lol:

Kunhan kyselen. Joku aavistus minulla on liikeradasta. Tuo aikaisempi vertaus nyrkkeilijään, joka lyö vastapalloon torjuen samalla selvensi asiaa. Periaatteessa kalpamiekkailusta löytyy samanlainen liike. Täytyy palata Guyn kirjan pariin ja tehdä kokeiluja.
"Always keep an edge on yr knife, son, always keep an edge on yr knife
'cause a good sharp edge is a man's best hedge against the vague uncertainties of life"
(Corb Lund)
saarikko
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 1567
Lauteille: Maaliskuu 2005

#64

Viesti saarikko »

Tiedä tuosta historiallisuudesta, mutta onko kukaan lukenut Arhur Wisen The History and Art of Personal Combat -kirjaa?
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 2945
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Historialliset rapiiritutkielmat

#65

Viesti Antti »

Löytyipäs sopiva vaikkakin vanha ketju.

^Ensin @saarikkon kysymykseen neljäntoista vuoden takaa: minä ainakin olen. :D

Sitten varsinainen asia. Jotkut kai harrastavat Porathia sen pohjoismaisen yhteyden takia, onhan se julkaistu vanhassa valtakunnassamme sen suuruuden aikana, mutta löytyyhän Kansalliskirjastosta myös käsin kirjoitettu miekkailukirja 1600-luvun alusta, joka käsittelee rapiirimiekkailua (ilman tikaria tai viittaa). Onko kukaan sen sisällöstä ollut kiinnostunut?
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Risto R
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 8
Viestit: 3062
Lauteille: Toukokuu 2005
Paikkakunta: Joensuu

Historialliset rapiiritutkielmat

#66

Viesti Risto R »

Ainakin wiktenauerin mukaan tuo on erään Fabriksen oppilaan https://www.wiktenauer.com/wiki/Hans_Wi ... _von_Dietz kirjoittama vähän laajennettu versio Fabriksen opuksesta, vähän niin kuin eikös Porathkin liene? Moni varmaan sitten lueskelee mieluummin Farbista ja tulkintoja siitä, kun ovat rivitreenaajalle ehkä helpommin saavutettavia käännöksineen kaikkineen. Toki tuo on varmaan ihan mielenkiintoinen tutkimuskohde.
Joensuun historiallisen miekkailun seura
"I [sword] am Royal, enforce justice, propagate goodness and destroy evil." -Fiore dei Liberi, 1409

Liity etupotkijaksi!
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 2945
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Historialliset rapiiritutkielmat

#67

Viesti Antti »

Juu, ei tuolla sinänsä mitään muuta erityispiirrettä ole kuin että se sijaitsee Helsingissä, mistä syystä lähinnä ihmettelisin juuri suomalaisen HEMA-skenen mielenkiinnon puutetta (?).

Yleisemmin Schöfferiä (joka muuten tietääkseni ei ollut Fabrisin suora oppilas) ja Heussleria on arvosteltu 1600-luvulta asti siitä, että kyseessä on vain läjä harjoituksia eikä selityksiä teoriasta. Näin ollen näiden lukemiseen tänä päivänä tarvitsee tietysti Fabrisia, mutta toisaalta mikä olisi parempi tuki Fabrisin lukemiseen kuin monta sataa esimerkkiä hänen oppinsa soveltamisesta.

Lataan tuon Kansalliskirjaston kässärin transkription jonnekin, kunhan se on valmis siihen.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Vastaa

Lauteilla

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 0 kurkkijaa