Vyö- ja tasokokeet eri lajeissa

[Tyttö]

Mahanpururadan tsemppiketjusta tuli idea kysellä eri lajien vyö- ja tasokokeiden yhteläisyyksistä ja eroista.

Kuuluuko kokeeseen eri osuuksia (esim. kunto- ja tekniikkaosuus), kuinka kauan kokeet yleensä kestävät, seuraavatko kokeet samaa kaavaa koko ajan vai muuttuvatko ne ylempiin tasoihin siirryttäessä, onko kokeissa jotain eritysvaatimuksia esim. siitä kuka kokeen saa pitää, minkä ajan kuluessa seuraavan vyön/tason saa suorittaa tms.

[kenttiensankari]

BJJ:ssä ei ole perinteisiä vyökokeita. Päävetäjä tai suurguru katsoo harrastajien taitotasoja ja sparritaitoja, ja myöntää sitten vyöarvon joka tälle kuuluu. Eri opettajat myöntävät sitten vöitä eri tavoilla, toiset helpommin ja toiset vaikeammin. Esim. Espoon Takadossa vöitä ei ilmeisesti saa juuri mitenkään, kun kyseisen seuran sinivyö ja 2 raitaa myllytti summerfightissa toisen seuran purppuravyötä jolla oli 4 raitaa.

Vyönmyöntötilaisuus on sitten toki olemassa. Lucio ainakin pitää ns. perinteisen myöntötilaisuuden. Eli kunniakuja ja treenikaverit hakka vöillä selän punaiseksi Mitä korkeampi vyöarvo, sen enemmän kävelykierroksia.

Shorinjiryu Renshinkanissa vyökokeet menivät niin, että eri osiot oli jaettu osiin. Aluksi esitettiin perustekniikat, sitten liikesarjat ja sitten katat. Lopuksi jotain itsepuolustusta ja kumitea. Viimeisenä sitten kirjallinen koe jossa kysyttiin kysymyksiä. Kirjallinen koe oli noista kaikista tiukka, koska miulla ei meinannut hapotuksen takia pysyä kynä kädessä

[jussip]

BJJ:ssä ei ole perinteisiä vyökokeita.

Riippuu opettajasta/tiimistä/seurasta. Esimerkiksi Suomessa Gracie Barra Finlandilla on vyökokeet. Maailmalla esimerkiksi Roy Harrisin alaisuudessa toimivilla seuroilla on tarkkaan määritellyt vyökokeet. Sitten vaikkapa esimerkiksi Ricksonillahan on hyvin tarkat curriculumit että mitä pitää osata milläkin vyöasteella, en tosin tiedä järjestääkö hän tällä hetkellä varsinaisia vyökokeita.

[Poika]

BJJ:ssä ei ole perinteisiä vyökokeita. Päävetäjä tai suurguru katsoo harrastajien taitotasoja ja sparritaitoja, ja myöntää sitten vyöarvon joka tälle kuuluu.

Mut eikös toi olekin hyvä juttu, saa sitä mitä ansaitsee. (noin niinku käytännön tasolla)
Ettei homma ole vaan sitä tasotekniikan osaamista kalenteriin merkittynä päivänä.
Joka ei sekään nyt välttämättä niin huono asia ole, mutta toi ensinmainittu tuntuu jotenkin viksummalta.
...kysyy hän. Nam.

[Poika]

Vyönmyöntötilaisuus on sitten toki olemassa. Lucio ainakin pitää ns. perinteisen myöntötilaisuuden. Eli kunniakuja ja treenikaverit hakka vöillä selän punaiseksi Mitä korkeampi vyöarvo, sen enemmän kävelykierroksia.

Reilu meininki.

[flammee]

Taidon vyökokeissa kysytään omalla vyöarvolle kuuluva hokei (=liikesarja) sekä kobo, eräänlainen ennaltamäärätty lyhyehkö ottelunpätkä.. Kokeen jälkeen punnerretaan paljon. Vyökoetta ennen (noin parin viikon sisällä ennen vyökoetta siis) on vyökoekatselmus, jossa kysytään edeltävät hokeit ja kobot + jotain pientä muuta. Muistaakseni 1. danista eteenpäin vyökokeessa on myös jisseniä, eli ottelua. Vyökokeessa liikesarja tehdään yksin, koboissa yksi pari kerralla.



Itf-tkd:ssa vyökokeissa oli erikseen perustekniikka, liikesarjat, askelottelu, itsepuolustus, ottelu, murskaus ja suullinen (nippelitieto-)teorian / korean sanaston kysely. Tuolla viimeisimmällä isohko painotus tärkeydessä. Kaikista noista osa-alueista saattoi tulla myös edellisten vyöarvojen tavaraa. Ainakin Greus teetätti vyökokeessa 5 kokelasta kerrallaan liikesarjoja / tekniikkaa, parijutuissa taisi olla kolme paria kerralla. Askelottelut sai harjoitella tietyn parin kanssa ja kokeessa sai käyttää sitä paria jos oli samalla vyöarvolla ja molemmat osallistui kokeeseen... En mää kyllä ikinä. Se on helpompaa suoritella siellä arvioitavana kun siellä on muitakin tekijöitä.

Taidossa kokeisiin / katselmuksiin kutsutaan, jotain minimiaikoja kai on kuitenkin. Tkd:ssa on minimiharjoituskertamäärät ja minimiajat, joiden täytyttyä kokeeseen sai halutessaan mennä. Joissakin tkd-seuroissa kai vähän katellaan ketä kokeeseen päästetään.

[Ôari]

Kuuluuko kokeeseen eri osuuksia (esim. kunto- ja tekniikkaosuus), kuinka kauan kokeet yleensä kestävät, seuraavatko kokeet samaa kaavaa koko ajan vai muuttuvatko ne ylempiin tasoihin siirryttäessä, onko kokeissa jotain eritysvaatimuksia esim. siitä kuka kokeen saa pitää, minkä ajan kuluessa seuraavan vyön/tason saa suorittaa tms.

Itselläni käytössä olevat vaatimukset

...ei erillistä kunto-osuutta, kaava suunnilleen sama koko skaalan lävitse (eli edetään osio kerrallaan aiheen mukaan, osiot tosin muuttuvat matkan varrella)

...kokeen saa meillä pitää vain opettajakillan jäsen... tai siis kyllähän sen kai voi pitää, mutta vyöarvoa ei voi Honbulle rekisteröidä ellei ole ko. killan jäsen

...vyökokeiden välillä on ohjeellinen aika ja käyntikertamäärä.

[Tyttö]

Mulla siis itselläni on kokemusta karaten, judon ja krav magan kokeista. Jokaisessa lajissa on ollut ohjeellinen aika tai käyntimäärä, minkä jälkeen kokeeseen on saanut mennä. Kokeet ovat kuitenkin eronneet sekä tekniikkamääriltään, vaativuustasoiltaan että fyysisyydeltään toisistaan.

Ehdottomasti fyysisimmät ja pitkäkestoisimmat kokeet ovat olleet ainakin tähän mennessä krav magan tasokokeet (Israelin "poikien" vetäminä) ja tekniikkamäärätkin ovat aikamoiset esim. judoon verrattuna . Tosin judossa en ole vielä edennyt kovin pitkälle .

Karaten vyökokeista ovat päällimmäisenä jääneet mieleen katat, jotka tehtiin yksitellen salin keskellä (tietysti ihan loogista, muuten tekniikkaa vaikeahko valvoa - en tiedä, miten missäkin seurassa toimitaan) koko muun seuran katsoessa salin reunoilla. Ujoa tyttöä se aikanaan kovasti jännitti.

[Mika]

Alla olevaa käytetään vain Suomessa. Kiinassahan ei tietenkään mitään vöitä ole. Laji on Tang Lang.

Kaksi ekaa vyökoetta suoritetaan omalle opettajalle, vihreästä eteenpäin liiton pääopettajille (väh. 3 läsnä).

Vyöjärjestelmä

Vyöasteen jälkeen on suluissa ilmoitettu vähimmäisaika, joka pitää kulua edellisestä vyökokeesta ennen kuin voi osallistua kyseisen vyön kokeeseen. Vyöasteen alla on lueteltu vyökoevaatimukset.

Musta vyö on teoreettisesti mahdollista suorittaa runsaassa seitsemässä vuodessa.

Keltainen (3 kuukautta peruskurssin aloittamisesta)
- Ji Ben Gong
- Zhan Zhuang

Oranssi (6 kk)
- Chuan Zhang, Guan Er, Pi Zhang
- Lian Huan Wu Zhang
- Cha Chui

Vihreä (12 kk)
- Fan Che
- Cuo Gang
- Ba Kao (kaikki 8 )

- Chuji Sanda (3 x 2 minuuttia ylempää vyötä vastaan)

Sininen (18 kk)
- Shi Ba Sou
- Beng Bu
- Tiao Hua San (kahden miehen liikesarja)
- Yan Qing Dao (sapeli)

- Zhongji Sanda (5 x 2 minuuttia ylempää vyötä vastaan)

Lila (24 kk)
- Bai Yuan Chu Dong
- Lan Jie
- Bai Yuan Tou Tao
- Meihua Jiang (keihäs)
- Meihua Lu
- Shuang Gun

- Zhongji Sanda (10 x 2 minuuttia ylempää vyötä vastaan)

- Wu Shi Liu Taolu (jotka ovat oppineet)

Musta (24 kk)
- Yi Lu Zhai Yao
- Shuang Cha Hua
- Bai Yuan Xian Tao
- Pu Dao (pitkä teräase)
- joko Da Dao (tappara) tai Jian (toinen kahdesta suoran miekan liikesarjasta, kumman oppilas on oppinut
tai itse valitsee vyökokeessa)
- Er Lui Zhai Yao

- Gaoji Sanda (10 x 2 minuuttia ylempää vyötä vastaan)

- Zhai Kui (kahden miehen liikesarja; jotka ovat oppineet)

[tabitha]

Daito-ryussa on koryu-lajeille epätyypillisesti käytössä kyu-dan-järjestelmä. 1.daniin asti kysytään joka vyökokeessa ikkajon (eka tekniikkasarja) tekniikoita, aina kerta kerralta enemmän. Yhteensä ikkajossa on 30 tekniikkaa ja 1.danissa ne kaikki pitää osata.

Sitten käsittääkseni 2.danissa pitää osata nikkajo, 3.danissa sankajo jne.

Minimiaikoja ei ole. Vyökokeeseen ei liity kuntotestiä eikä mitään muuta kysytä kuin mainittuja tekniikoita. Niitä kuitenkin katsellaan melko tarkkaan. On mahdollista päästä 2 vyöarvoa kerralla. Mustan vyön saa aika nopeasti (perinteisesti musta ei ole mikään "iso juttu" vaan vain merkki siitä, että henkilö suunnilleen tietää mistä on kysymys).

[Mika.Sutinen]

Hanmoodossa on suhteellisen paljon oppilasasteita verrattuna moniin muihin lajeihin, eli 10.kup-0.kup jonka jälkeen opettaja-asteita on niin ikään kymmenen. (1-10.dan)

Tekniikkaa per vyöarvo kysytään suhteellisen vähän, esimerkiksi keltaisen vyön kokeessa ei tarvitse osata kuin neljä eri ip-liikettä (eli hallintaotteita ja lukotusta) kolmella eri systeemillä, aikarajana kolme minuuttia. Totta kai täytyy osata myös muut alkeiskurssin tekniikat keltaisen vyön tasolla vaikkei niitä kysytäkään. Vihreälle pitää suorittaa vastatekniikka 1 -leirin tekniikat, mutta alkeiskurssilla opitut asiat pitäisi periaatteessa osata vihreän vyön tasolla. Joka vyöarvolla siis kysytään uutta asiaa ja vanhat pitäisi osata tuon uuden vyöarvon tasolla vaikkei niitä kysytäkään.

Aikarajat ovat suhteellisen uusi juttu hanmoodon vyökoesysteemissä ja muistaakseni ne tuotiin siihen siitä syystä että tekniikat tehtäisiin nopeasti ja mahdollisimman puhtaalla tekniikalla (eli niin tehokkaasti kuin vain pystyy) ilman löysäilyä. Vyökokeet ovat muutenkin tiukentuneet huomattavasti joten enää eivät kuperkeikat riitä vyön saamiseen. Varsinkin ylemmillä vöillä on pakko treenata ihan tosissaan jos uuden vyöarvon haluaa.

Mustan vyön koe on jaettu kunto+ itsepuolustusosuuteen ja tekniikkaosuuteen, luonnollisesti kaikki opetetut tekniikat kysytään ja perusteet pitää olla jo hallinnassa. Muuta mustalle vyölle ei käsittääkseni edes vaadita.

[flammee]

Alla olevaa käytetään vain Suomessa. Kiinassahan ei tietenkään mitään vöitä ole. Laji on Tang Lang.
...
Musta vyö on teoreettisesti mahdollista suorittaa runsaassa seitsemässä vuodessa.

Mitä musta vyö merkitsee tang langissa? Onko mustassa vyössä asteita, kuten esimerkiksi joissakin perinteisessä lajeissa on 1-9 asteen mustat vyöt. Vai kehitelläänkö vyöjärjestelmää eteenpäin sitten kun joku noin pitkälle pääsee? :p Käytättekö muuten japskityylisiä vöitä vai sellasia kiinalaistyyppisiä leveitä silkki(tms.) rättejä?

Daito-ryussa on koryu-lajeille epätyypillisesti käytössä kyu-dan-järjestelmä. 1.daniin asti kysytään joka vyökokeessa ikkajon (eka tekniikkasarja) tekniikoita, aina kerta kerralta enemmän. Yhteensä ikkajossa on 30 tekniikkaa ja 1.danissa ne kaikki pitää osata.

Tarkoittaako daito-ryun ikkajo suunnilleenkin aikidon ikkyuta (daito-ryun tapaan suoritettuna) ?

[JL_]

Alla olevaa käytetään vain Suomessa. Kiinassahan ei tietenkään mitään vöitä ole. Laji on Tang Lang.

Minkä takia päädyitte käyttämään vyöjärjestelmää? Otitteko sen heti aluksi käyttöön vai kokeilitteko ensin ilman vyöarvoja?

[Pexi]

Meillä Sin Moo Hapkidon piireissä vyökokeitä järjestetään yleisesti suurempien leirien yhteydessä, n. 3-4 krt vuodessa. Junnuille pidetään erikseen omat vyökokeensa ennalta sovittuna ajankohtana.

Vyökoevaatimaukset kasvavat jokaisella vyöarvolla (muuttujia ovat mm. kokeen kesto, tempo, kunto-osuus [seurannainen kestosta ja temmosta tottakai], suoritustapa [terävyys, nopeus, tarkkuus, asenne], tekniikat). Jokaisella vyöarvolla täytyy osata niin omat vyötekniikkansa kuin entisetkin (emmehän me pelkästään vöitä varten treenaa emmehän. ).
Seuraavassa vyöarvojen vaatimustsot:

Keltainen (8.gup) (2-3kk)
Hengitystekniikka
Kaatumiset ( 2 )
Potkut ( 10 )
Lyönnit ( 7 )
Tekniikoita ( 15 )
Liikkuminen/väistöt ( 2 )
Mattopaini
Keskittymisharjoite (meditaatio)
Otteluasento

Vihreä (7.gup) (3-4kk)
Kaatumisia ( 2 )
Potkut ( 10 )
Lyönnit ( 4 )
Tekniikkaa ( 21 )
Torjuntoja ( 4 )
Liikkuminen/väistöt ( 2 )
Pisteottelu
Teoriaa (Sanastoa)
+ Edellinen vyöarvo

Vihreä +1 (6.gup) (Sininen kokelas) (4-5kk)
Kaatumisia ( 2 )
Potkuja ( 7 )
Lyöntejä ( 3 )
Tekniikkaa ( 26 )
Torjuntoja ( 4 )
Pystypaini
Teoriaa (Sanastoa & numerot 1-5 koreaksi)
+ Aikaisemmat vyöarvot

Sininen (5.gup) (5-6kk)
Lyöntejä ( 3 )
Potkut ( 3 )
Tekniikkaa ( 25 )
Torjuntoja ( 2 )
Kontaktiottelu
2. metitaatiomuoto
Teoriaa
+ Aikaisemmat vyöarvot

Sininen +1 (4.gup) (Punainen kokelas) (5-6kk)
Aihe: Vastaliikkeet lyöntiin
Tekniikkaa ( 28 )
Potkut ( 5 )
Kontaktiottelu + paini
Teoriaa
+ Aikaisemmat vyöarvot

Punainen (3.gup) (5-6kk)
Aihe: Vastaliikkeet potkuun
Tekniikkaa ( 40 )
Potkut ( 3 )
Täyskontaktiottelu
Teoriaa
+ Aikaisemmat vyöarvot

Punainen +1 (2.gup) (Ruskea kokelas) (6-7kk)
Aihe: Puukkohyökäyksiin vastaliikkeet
Tekniikkaa ( 28 )
Potkut ( 6 )
Puukko-ottelu
Teoriaa
+ Aikaisemmat vyöarvot

Ruskea (1.gup) (7-8kk)
Aihe: Maasta-, istuvaltaan-, sekä kuristukseenpuolustautuminen
Tekniikkaa ( 41 )
Potkut ( 4 )
Kaikki ottelumuodot
Teoriaa
+ Aikaisemmat vyöarvot

Musta (1.dan) (n. 18kk ja vähintään 5 vuotta aktiivisesti lajin parissa treenaillut)
Vastaliikkeitä judoheittoihin (28 )
Judoheittoja ( 19 )
Muuta tekniikkaa ( 10 )
Murskauksia ( 8 )
Potkut ( 4 )
Teoriaa (Sin Moo Hapkido)
Kaikki ottelumuodot
Hengitystekniikka (/kovetusharjoite)
Kaikki tekniikat

Musta 2.-4.dan vyöarvot myönnetään myös kokeenperusteella, mutta vyöarvot 5-> myönnetään jostakin Hapkidon eteen tehdystä työstä (promootio).

Vyökokeiden rankkuus määräytyy melkopitkälti vyökokeen pitäjän omista intresseistä. Hikoilematta tosin ei uusia vyöarvoja saada, joten töitä kokeiden aikana täytyy kyllä tehdä ja kunnon asenteella!
Vyökokeita pitävät ensisijaisesti 3.danin mustanvyön saavuttaneet. 1.danin mustat vyöt pitävät poikkeustapauksissa. Mustien vöiden kokeet pitää lajimme maahantuoja itse (7.dan) aina 4.danarvoon asti.

[tabitha]

Daito-ryussa on koryu-lajeille epätyypillisesti käytössä kyu-dan-järjestelmä. 1.daniin asti kysytään joka vyökokeessa ikkajon (eka tekniikkasarja) tekniikoita, aina kerta kerralta enemmän. Yhteensä ikkajossa on 30 tekniikkaa ja 1.danissa ne kaikki pitää osata.

Tarkoittaako daito-ryun ikkajo suunnilleenkin aikidon ikkyuta (daito-ryun tapaan suoritettuna) ?

No ei, paitsi jos puhuu eräästä tietystä tekniikasta, joka ei paradoksaalisesti edes sisälly ikkajo-sarjaan (mutta jossa käytetään ikkajo-horjutusta).

Ikkajo, siis se sarja, sisältää paljon erilaisia tekniikoita joita kaikkia yhdistää sama periaate, ikkajon kuzushi (eli eräs tietty tapa horjuttaa). Tällä mekaniikalla voi tehdä myös alasviennin joka muistuttaa näöltään aikidon ikkyota, mutta ydinperiaate on täysin eri.