Etsitkö kamppailuharrastusta? Aloita suoraan tästä uusi aihe valmiiden kysymysten kanssa ja odota, kun konkarit vastaavat sinulle.
Ad blocker detected: Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors. Please consider supporting us by disabling your ad blocker on our website.
Edellisen viestin alimmassa videossa (2:44-) huomio kiinnittyy historiallisen mallin mukaisiin peitsiin, joissa on kruunumainen kärki ja jotka rikkoutuvat varresta.
Historiallisen ratsastuksen seuran nykyaikaisen peitsitaistelun (jousting) sääntöjen mukaan kärkinä käytetään "turnajaisjärjestäjän valitsemana joko balsakärkiä tai mäntykärkiä, molemmat 0,8 -1 m mittaiset". Balsakärki on halkaistu pituussuunnassa, mäntykärki taas näyttää (hajottuaan) tältä:
Tarkoitus on rikkoa vain kärki (kahteen osaan kaksi pistettä, kolmeen tai useampaan kolme pistettä). Myös varsi saattaa hajota. Selästä suistamisesta ei saa ylimääräisiä pisteitä. Laillinen maalialue on kilpi.
Antti Ijäs Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja) "Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
"An Introduction to Tournaments", jossa esitellään joukkuetaistelua ratsain, peitsitaistelua ja jalkataistelua. Musta-asuinen erotuomari on edesmennyt John Waller.
"Rules of jousting". Videolla puhuva Andy Deane oli toissa vuonna Turun linnan turnajaisissa.
Antti Ijäs Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja) "Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Onko kukaan käynyt katsomassa Turun linnan vieressä tänä viikonloppuna (14.-17.7.2022) pidettäviä turnajaisia? Mainoksen mukaan siellä on sekä ratsastajien/peitsien yhteenottoja että miekkaratsuesteratojen kilpailuja ja taitaa olla historiallista miekkailuakin. Ovatko nuo näytökset hyviä? https://www.tournament.fi
Antti kirjoitti: kesä 3, 2020, 07.24
Historiallisen ratsastuksen seuran nykyaikaisen peitsitaistelu (jousting)
Kävin katsomassa turnajaisia. Kaksi hevosta ratsastajineen ryntää vastakkain n. 60 km/t nopeudella ja molemmat ratsastajat pitävät 5 m. pituisia petsiä edessään ja yrittävät osua vastapuolen kilpiin. Homma vaikuttaa samalta kuin ajaa autolla tahallaan puuta vastaan kolari 15 kertaa päivässä ja ottaa joka kerran ison oksan isku käsivarteen ja sitä kautta rintakehään. Kova laji. Ritarit ovat isoja, leveäharteisia ja kovia - sitä normaalisti mainostettua jääkaappi-pakastin-tyyppiä. Järjestyksenvalvojat ovat samaa suuruusluokkaa. Yleisö on perheitä ja useimmilla tuntuu olevan alle 5 v. lapsi mukaan. Aika monet halusivat lapsistaan kuvan ritarien kanssa ja panssarin alta paljastui silloin leveästi hymyilevä ystävällinen mies. Suosittelen kaikille MENKÄÄ KATSOMAAN kun voitte.
Seuraavat Turun linnan turnajaiset ovatkin sitten näemmä 13.–16.7.2023 (vapaa pääsy):
Erittäin näyttävien lajien sikermä on nyt jo seitsemättä kertaa tarjolla ja tällä kertaa avoimen mestaruuskilpailun muodossa 13. – 16.7. mahtavissa puitteissa historiallisella Turun Linnalla. Kilpailijoita saapuu hevosineen ympäri maailman kilvoittelemaan arvostetusta Turun Linnan Turnajaisten voitosta Turkuun. Samassa yhteydessä käydään lajien Suomenmestaruuskilpailut.
Kilpailun ajaksi myös linna herää täyteen eloon teemoitettujen kierrosten ja mahtavan ohjelman myötä. Alueelle nousee myös ajan henkeen sopivien myyjien alue josta varmasti löytyy jokaiselle jotakin.
Myös monenmoista ajan henkeen sopivaa ruokaa on tarjolla nälkäisille kilpailuvieraille alueella.
Kilpailuviikko käynnistyy torstaina jatkuen aina sunnuntaihin asti. Tarkempi kilpailuohjelma löytyy Ohjelma-sivulta.
Lisänä kilpailuviikolla järjestetään myös buhurtin kilpailut loppuviikosta.
On board ship the men will be drilled daily as weather and other conditions permit, the dumbbells, singlestick, lance, and sword being used for the development of physique and to give the team a soldier-like appearance on arrival.
Tämä on viimeisin esimerkki minkä löysin peitsiturnajaisten käymisestä oman aikansa sotilaskontekstin urheilulajina.
Olisiko tämä nyt tulkittava siten että kunnes löydän vuosisadan vaihteesta jonkin esimerkin peitsiturnajaisista, voisi tehdä sellaisen väitteen että keskiaikainen peitsitaistelu oli eurooppalainen kamppailuperinne, joka katkesi 1893-1918, eli 25 vuodeksi.
Äsh, Turun linnan turnaus kiusaannuttaa siinä että siellä koitetaan sikamageen peitsiturnajaisten ohella esitellä historiallista miekkailua yleisölajina. Klikkaan linkkiä ajatuksenani lukea vanhan lajini kuvausta kriittisellä silmällä. Huomaan että lajia mainostetaan minun kuvallani. Jatkan mutinaa siitä että olisi pitänyt nuorempana edes treenata kunnollisemmin, niin olisi tullut parempia kuvia.
Joo, minähän arvostelin noita juuri yleisömenestyksen näkökulmasta joskus, eikä tuo Longsword kyllä oikein pärjännyt noiden muiden rinnalla.
Muissa uutisissa Turussakin nähty (keskeytti tosin osallistumisensa paikallisista olosuhteista johtuen) Royal Armouriesin Andy Deane justasi nyt pääsiäsenä viimeistä kertaa:
A huge congratulations to someone whose given so much to the museum over the past 30 years.
Today marked Andy Deane’s final competitive joust at the museum. Although he didn’t win, he’s won our hearts over the years and will be sorely missed from
the tilt rail.
Here’s to a great innings Andy
Antti Ijäs Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja) "Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Minusta turnajaisten viimeisen päivän (eli sunnuntai eilen) viimeiset tunnit olivat parhaita. Pientä sadetta, ei kuuma, nähtiin Buhurttia ja peitsitaisteluja (eli ritarit ratsastivat hevosilla täyttä vauhtia vastakkain peitset kädessä), yleisö oli kivaa, ritarit olivat kivoja, kuuluttajat olivat hyviä ja hauskoja (varsinkin se kokopunaiseen pukeutunut narri), pikkulapset viihdyttäviä kuten aina. Yllättävää on, että katselijoista on puolet naisia.
Kuten aiemmin, HEMA oli vähiten katsojaystävällistä, mutta hevoslajien finaali oli hyvä. Peitsiäkin rätisi näyttävästi palasiksi vartta myöten, mikä ei siis tietenkään ollut tarkoitus. (Jaakko Nuotion mukaan hajoaminen johtui kilpailijoiden tavasta pitää asetta, mutta ei se ainakaan pistevähennyksiin johtanut.) Aamun sadetta lukuun ottamatta pilvisempi sää oli tosiaan paljon miellyttävämpi kuin perjantaina ja lauantaina.
En muista aiemmin nähneeni, että skill at armsissa olisi ollut erikseen tuomari arvostelemassa ratsastusta. Tällä kertaa ainakin meidän porukassamme vaikutti siltä, että ratsastustekniikka näytteli tuloksissa suurempaa osaa kuin osuminen eri maalilaitteisiin. Koska kouluratsastukselle on kuitenkin omat kisansa, tulee mieleen, että historiallisen ratsastuksen kontekstissa olisi mielekkäämpää keskittyä "hunting"- ja "war"-aiheisten tehtävien suorittamiseen ja edellyttää hevosen hallintaa ja nopeutta jotenkin epäsuorasti vaikka aikarajan ja osumien laadun pisteittämisen kautta. On myös tavallaan hassua, että ilman haarniskaa suoritettavalla "hunting"-radalla on oikeastaan vain kolme metsästysteemaista tehtävää (rotta, villisika, pisto keihäällä) ja loput liittyvät selvästi sodankäyntiin (esim. saraseenien päiden halkaisut, renkaiden keräilyt peitsellä).
Antti Ijäs Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja) "Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
