Vanhat suomalaiset tappelutaidot

[zambo]

Onko muuten niin, että kaikissa suomalaisissa puukkomalleissa puukko uppoaa tuppeen varsin syvälle, lähes kahvan pontta myöten tai ainakin kahvan puoleen väliin saakka? Tällä, ja sitten kiinnitysraksin liikkuvuudellahan kyllä saadaan työkalu pysymään hyvin mukana, mutta kaikkein kätevin se ei ole "nopeaan vetoon" ... vai? Tietenkin harjoitus tekee mestarin ja mestaajan, mutta verrattuna moniin muihin veitsien tuppimalleihin tämä tuntuisi olevan aika suomalais-skandinaavinen ilmiö - olenko väärässä? Vaikuttaako tekniikkarepertuaariin a priori, tai lähteiden perusteella?

On niitä ollut malleja, joista sen puukon saa nopeastikin vedettyä. Tuossa jo mainitsinkin, Rannanjärven suku kehitti härmäläisestä vähän tappelullisempaa, nimenomaan näin että sen sai vedettyä nopeasti tupesta.

Kansallismuseossa on parhaillaan " Suomalainen puukko" niminen näyttely, aina 22.4.2007 asti. HS: n artikkelin mukaan sieltä löytyy 500 erilaista suomalaista puukkoa, vanhin on peräisin kivikaudelta eli jos puukon historia kiinnostaa..

[ka1]

Vielä vähän häjyistä, liittyen kansanparannukseen.

Huhtamäen Juha Passinen – tappelija ja parantaja

Avausviestissä mainitsin Huhtamäen Juhan. Juha oli varsin mielenkiintoinen häjy. Hän eli samaan aikaan kuin Isotalo ja Rannanjärvi, muttei liikkunut näiden porukassa. Hän mellasti oman joukkonsa kanssa. Pahaa riitaa ei Juhan ja Anttien välillä ollut, vaikka he olivatkin kahden eri häjyjoukon johtajia. Mutta eivät Antitkaan halunneet Juhasta vihamiestään, he kyllä tiesivät mikä tämä oli miehiään.

Juha oli kotoisin Kauhavalta, mutta hän häjyili pääasiassa Ala-Härmän Huhtamäessä. ”Tavallinen mies ei Passisen suurissa kourissa paljon painanut”, kertoo Samuli Paulaharju. ”Tynin Jussin, koko kirkkokunnan kuulun häjyn, joka puukko pystyssä hyökkäsi kimppuun, Huhtamäki rutisti syliinsä, iski lattiaan ja pänttäsi niin, että rukous miehestä lähti.”

Parantajilla oli häjyjen aikana suuri rooli Etelä-Pohjanmaalla. Mainitaan, että ”Raukka-Leenan mökissä makasi joskus viisi, kuusi häjyä ja häjyn repimää --”. Puukon viillot saattoivat mennä syvään ja haavat piti hoitaa. Yleensä nämä parantajat olivat vanhoja tummuja.

Kansanparannus saikin mielenkiintoisia muotoja. Perinteisten tautien parantaminen oletettavasti oli yhä päätoimena parantajilla, mutta väistämättä jouduttiin hoitamaan runsaasti myös tappelussa loukkaantuneita. Voisikin kuvitella, että tällä kansanparannuksen osa-alueella olisi Etelä-Pohjanmaa ollut kehittyneintä aluetta.

Tappelun jälkeinen haavojen hoito oli paitsi kansanparannusta, niin tietyssä mielessä myös osa tappelua. Ammattitappelija kyllä piti huolen siitä, että sai hoitoa vammoihinsa. Pisimmälle tämän taidon kenties vei Juha Huhtamäki. Jos osasi mies puukolla viiltää haavoja, osasi hän myös parsia ne umpeen, ja mies olikin tunnettu parannustaidoistaan. ”Äimällä ja rihmalla hän kruppasi pahimmat puukonjäljet umpeen ja vetäisi saumaan siteeksi tervaa taikka riikapalsamia. Sai Juha pari kertaa panna ulos remahtaneet suolet paikoilleen, ja hyvin hän niistäkin selviytyi, vaikka piti puukolla ratkoa haavaa suuremmaksi, ennenkuin sai sisälmykset lykityksi sijoilleen.”

Parantajan taitojaan Juha käytti myös itseensä. Kuten avausviestissä kerroin, yritettiin häneltä viiltää kurkku auki, mutta leuan eteen vääntämällä sai Juha estettyä tämän. Osa leuasta jäi roikkumaan ikävästi. Kotiin päästyään Juha repäisi roikkuvan palan irti. Ei ihan tumpelolta ehkä onnistuisi. Ja tuskin hän kenenkään muun hoidettavaksi meni kun peukalo puraistiin tai kun tuli kirveestä päähän.

Juha Passinen oli häjy, Tappelija isolla teellä. Hän osasi tapella ja parantaa itsensä sitten.

Etelä-Pohjanmaan kansanparannus häjyjen aikana olisi varmasti mielenkiintoinen seikka enemmänkin selviteltäväksi. Millä tavalla tietous ihmisen anatomiasta tappelullisessa mielessä muuttui tai lisääntyi kansanparannuksen myötä? Miten häjyt hyödynsivät parantajien tietoja ja taitoja?

Tietysti kansanparannuksen ja tappelun yhteydet ja niihin liittyvät kysymykset koskevat koko maata. Tärkein kysymys lienee yksinkertaisuudessaan, mitä vuorovaikutusta kansanparantajien ja tappelijoiden/tappajien välillä oli? Kansanparannukseen kuului monia taitoja, jotka tappajia ja tappelijoita varmasti kiinnostivat (myrkkyoppi, ihmisen fysiologia yms.).
Hauska seikka: eräs nykyajan kansanparantaja, joka ainakin kertoi vanhoja juttuja siihen malliin, että olisi osan taidoistaan voinutkin vaikka oppia isältään/joltain muulta näytti kivan tempun, että miten otetaan voimat pois. Psykologiiako vai jotain muuta, en tiedä... Mutta oli kivaa kun Kalle teki samasta jutusta astetta kehittyneemmän version. Olenko tulossa Kariin? :p


Pitääs sotaharjoituksestakin kirjoittaa. Ja siitä, että oli olemassa piirejä joita sota- ja taistelutaidot kiinnostivat, ja joissa ne saattoivat säilyäkkin.

[mronkain]

Laiskana ja kiireisenä en nyt ehtinyt kaivella oliko tämä jo mainittu, mutta Kansallismuseossa on parhaillaan puukkonäyttely, johon liittyy myös luentosarja, joista ainakin parilla ajattelin itse ehtiä vierailemaan:

http://www.nba.fi/fi/skm_vaihtuvat_nayttelyt" onclick="window.open(this.href);return false;

- Marko

[Abe Simpson]

Huhtamäen lisäksi muuten myös Rannanjärven mainitaan toimineen haavurina, mikä omaan korvaan kuulostaa vielä yllättävämmältä, huomioiden sen että mies isännöi yhtä pitäjän isoimmista taloista, eikä asemansa tähden ollut juuri velvoitettu muita parsimaan. Huhtamäellä ei muistini mukaan ollut sillä tavoin esikuntaa kuin Anteilla, vaan mies toimi pikemmin yksin tai muutamien kavereidensa kanssa. Mies on kyllä ehdottomasti kiinnostavimpia tuon ajan henkilöistä, jo yksinomaan siitä syystä että paiskasi Rannanjärven päälleen maahan ja myös Isotalon sanotaan tienneen millaisia iskuja Huhtamäen nyrkeistä lähtee.

Toinen mielenkiintoinen mutta vähemmälle huomiolle jäänyt henkilö olisi Tuomas Löpar, toinen Rannanjärven veljistä.

Sain muuten tänään tilaamani kansanmusiikkilevyn, "Tappelulauluja". Tulkinta on turhankin kliinistä ja näyteltyä, mutta menköön valinnanvaraa ei liiaksi ole.

[ka1]

Huhtamäen lisäksi muuten myös Rannanjärven mainitaan toimineen haavurina, mikä omaan korvaan kuulostaa vielä yllättävämmältä, huomioiden sen että mies isännöi yhtä pitäjän isoimmista taloista, eikä asemansa tähden ollut juuri velvoitettu muita parsimaan.

Ohhoh! Tämä on todella mielenkiintoista.

Mies on kyllä ehdottomasti kiinnostavimpia tuon ajan henkilöistä, jo yksinomaan siitä syystä että paiskasi Rannanjärven päälleen maahan ja myös Isotalon sanotaan tienneen millaisia iskuja Huhtamäen nyrkeistä lähtee.

Ehkä turhaa pilkunviilausta, mutta tarkoitatko mahdollisesti Kööstin Mattia Kauhavalta? "Painiessa Matti ruotaisi Rannanjärven maahan niin, että rysähti, ja Isoo-Anttikin kyllä tiesi, minkälaisia mällejä Kööstin Matin kourista lähtee." (Härmän aukeilta)
Koska minä en ainakaan ole kuullut Huhtamäen ja Rannanjärven tapelleen.

Eivät Isoot-miähet voittamattomia olleet. Vaikkakin lähellä sitä. Isossa nujakassa jokainen ottaa nyrkistä (juu, en omaa kokemusta mutta voisi kuvitella), mutta taitavat häjyt osasivat senkin taidon. Siis nimenomaan osasivat ottaa osumaa. Tai näin minä päättelen kertomusten pohjalta.

Keski-Suomen merkittävimmät häjyt, Parantalan veljekset, ottivat myös yhteen Härmän häjyjen kanssa (joskin myös pitivät näitä esikuvinaan). Parantalan veljekset olivat Antteja nuorempia. 18-vuotiaana Matti puukotti 33-vuotiasta Rannanjärveä. Tämän kuultuaan Isotalo sanoi, että hänen täytyy tavata "se Matti, koska siitä on kasvamassa mies". En tiedä tapasivatko sitten sopuisissa merkeissä.

Mutta Parantalan veljekset suorittivat vielä erään urotyön Härmän häjyjä vastaan. Härmäläiset olivat Jyväskylän markkinoilta palatessaan varastaneet Parantalasta hevosen. Matin johdolla parantalalaiset sitten lähtivät hevosta hakemaan takaisin. Mukana reissulla oli Matin veljiä sekä Heikki Hummer, yksi harvoista Keski-Suomen häjyistä.
Parantalan miehet löysivät Ison Antin talon. Antti oli kuulemma piilottanut hevosen peräkammariin ja oli nyt sisällä ainakin Rannanjärven ja joidenkin muiden häjyjen kanssa.
Parantalan Matti iski oven rikki ja kaatoi Ison Antin havupölkyllä nurin. Parantalan miehet saivat hevosensa takaisin.
Parantalan veljesten hyvä ystävä oli muuten Matti Haapoja.

Toinen mielenkiintoinen mutta vähemmälle huomiolle jäänyt henkilö olisi Tuomas Löpar, toinen Rannanjärven veljistä.

Ja jäänyt varmaan vähän veljensä varjoon. Oli kuitenkin kova häjy ja raavas mies, ja "jotkut pelkäsivät Tuppua kuin kuolemaa". Kaksi vuotta Anttia nuorempi, syntynyt vuonna 1830.
Häjyilykin muuten oli suvussa periytyvä ilmiö. Ja harvoin vain joku veljeksistä häjyili, vaan kyllä lähes koko veljessakki tällöin oli häjyjä. Häjyily myös ilmeisesti levisi talossa, tai sitten häjyyn taloon hakeutui "oikeanlaista" porukkaa. Nyt esimerkiksi Isostatalosta ja Rannanjärven talosta tuli moniakin häjyjä. Mielenkiintoista sinsä.

Olen yrittänyt tehdä jonkinlaisia sukupuita Hiskin avulla. Se on aikmoista salapoliisityötä (ja tulokset ovat joka tapauksessa surkeita koska tietokannasta puuttuu niin monia henkilöitä). Rannanjärviäkin oli 1800-luvun Härmässä ihan pirusti. Ja yhteensä noin neljä eri etunimeä oli käytössä. Tämän takia tuota Rannanjärven veljeä Tuomasta kutsuttiin Pikku-Tupuksi, sillä hänen isänsäkin nimi oli Tuomas. Ja tämänkin Tuomaksen isän nimi oli Tuomas.

[Abe Simpson]

Ka1, pitääpä varmistaa tuo Köösti-juttu, olen nimittäin melkoisen varma että olen siihen jossain törmännyt Huhtamäen tekosina - ei toki olisi ensimmäinen kerta kun ajan saatossa on menneet nimet ja teot ristiin. Eli ei tuo missään nimessä pilkunviilausta ollut, nuo ristiinmenot kun alkavat häiritä sitä enemmän, mitä enemmän aiheesta koittaa ottaa selvää. Oletko muuten törmännyt missään Seppiin, joiden kanssa sekä Yli- että Alahärmän miehet olisivat olleet poikkiteloin?

Tiedän muuten ainakin yhden naishenkilön, jolla on likimain täydellinen sukupuuselvitys noista päähenkilöistä tehtynä.

[ka1]

Oletko muuten törmännyt missään Seppiin, joiden kanssa sekä Yli- että Alahärmän miehet olisivat olleet poikkiteloin?

Ei ole nimi ainakaan yhtään tuttu. Ei nyt ole juuri mitään kirjallista lähdettäkään käytettävissä, mistä tarkistaa.
Mikä näissä Sepissä sitten oli?

[diesel 64]

Häjyjen ajalla tarkoitetaan siis yleensä vuosien 1790 ja 1885 välistä väkivaltaista kautta Etelä-Pohjanmaalla. Ilmiön juuret ja syyt ulottuvat tietenkin paljon kauemmas historiaan.

Kylä ja kyläyhteisöllä oli merkittävä historia Pohjanmaalla,v.1742 valtio kehoitti kyliä hyväksymään kirjallisen kyläjärjestyksen.

kylä tappeluissa käytettiin:

kivet,aidan seipäät,terva pamppu,punottuja ja tervattuja köyden pätkiä toiseen päähän solmittu lyijy paino ja toiseen lenkki.

Lähde: tuhat vuotta pohjanmaalla

http://www.museo.vaasa.fi/w/attachment.cgi?attach=29" onclick="window.open(this.href);return false;

[suojelutahto]

Häjyjä ja puukkoja

" onclick="window.open(this.href);return false;

Tua vireo on poistettu. Mitä siinä vireos tapahtu? Voiko sen viälä nähärä johonaki muualla?



Entä se leuku? Kuinka pitkiä ne leu'ut keskimäärin on?
Onkohan lappilaasilla mitään vastaavia juttuja? (Puukkosankareita, siis )
Minkälaasta Lappilaanen puukkoilu on/olisi?

Kysymyksiä, kysymyksiä ja kysymyksiä kymysysten peräänkin. Osaasko joku vielä vastata edes johonkin noista?

[Miklu]

Minkälaasta Lappilaanen puukkoilu on/olisi?

Valkosen mukaan sellaista "hakkaavaa" mikä on sinänsä ymmärrettävää kun leuku on vähän kuin mini-vesuri

[ka1]

Minkälaasta Lappilaanen puukkoilu on/olisi?

Valkosen mukaan sellaista "hakkaavaa" mikä on sinänsä ymmärrettävää kun leuku on vähän kuin mini-vesuri

Tämmöistähän sen voisi olettaa olevan... Muistaakseni Kas-piniin liittyvissä teksteissä ja artikkeleissa ei ole tuota mainittu, joten oletko kuullut tuon ihan Valkoselta itseltään?

[suojelutahto]

Niissä juhlissa, joissa olen ollut kenkärinä, ei tapeltu.

Tuli muuten mieleen, että ne on kenkkäreitä, ei kenkäreitä. Mumma sanoi.

Heh, kenkäri vrt. suutari.

[Miklu]

[Muistaakseni Kas-piniin liittyvissä teksteissä ja artikkeleissa ei ole tuota mainittu, joten oletko kuullut tuon ihan Valkoselta itseltään?

Oho, unohtunut vastata. Joo, kertoili leirillä tämmöistä esitellessään eri tyylejä.

[Paanari]

Lapin tyyli tuli Eero Lauxxxxxxlta.
Kallen kertoman mukaan hän oli maailman nopein "jänis" loikkimaan.
Julkisesti tätä tyyliä ei repostella, kunnioituksesta edesmennyttä kohtaan.
Se "pupu" ei opettanut toimimatonta tekniikkaa.
Jaska Meskus

[AriJ]

Julkisesti tätä tyyliä ei repostella, kunnioituksesta edesmennyttä kohtaan.

Mitä meinaat? Repostella... puhuta pahaa.. vai puhuta ollenkaan?