Etsitkö kamppailuharrastusta? Aloita suoraan tästä uusi aihe valmiiden kysymysten kanssa ja odota, kun konkarit vastaavat sinulle.
Ad blocker detected: Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors. Please consider supporting us by disabling your ad blocker on our website.
Mika kirjoitti: touko 22, 2025, 06.52
Tuota mainostetaan ihan jatkuvasti Arvostan Jason Stathamin työmoraalia − entisen kilpaurheilijan mentaliteetti näkyy − ja kyllä hän ne suppeat roolinsa suhteellisen hyvin hanskaa, mutta joka ikinen elokuva, jossa hän on näytellyt, on ollut silkkaa -
MUOKKAUS: Ja nyt kun selasin miehen leffahistorian, onhan siellä tietysti myös loistava Lock, Stock and Two Smoking Barrels sekä jokin pieni rooli Pink Pantherissa. Nämä kaikki kolme ovat hyviä leffoja
Jaahas, perinteet velvoittavat eli Mission: Impossible käytiin taas katsomassa oikein leffateatterissa.
Mission: Impossible – The Final Reckoning oli sitä, mitä sopikin odottaa, suht kepeää, vauhdikasta ja erilaisia tilanteita sisältävää rallia, jossa puljataan jonkin teknologian kanssa ja on pitkä kohtaus jonkin kulkuvälineen päällä. Tällaista toimintaa jaksaa katsella, kun se on yliampuvaa ja jokseenkin humoristista, vaikka tässä ei ihan niin kieliposkessa tehtyä kreisikohellusta ollutkaan, kuten vaikka edellisessä sarjan filmeistä.( Itse en esim jaksa mitään John Wick- tyylistä pelkkään räiskintään keskittyvää genreä seurata.)
Jotain nykyaikaakin on saatu tähän mukaan, kun vihollisena on tekoäly. En ole aivan vakuuttunut, että tämä olisi viimeinen Mission: Impossible; sen verran jätettiin ratkaisusta näyttämättä, että kai on olemassa vaihtoehto jatkaakin tarinaa, jos siltä tuntuu.
Niin, ja tosiaan: onneksi autotakaa-ajo oli tässä kovin lyhyt ja oli keksitty muuta tilalle.
Vaikka Cruise ei sillain ihmisenä kiehdo lainkaan ja en todellakaan jaksa katsoa haastattelujaan yms., niin kyllä hänen elokuviaan katselee. Oiskohan tää 4/5? Tämänlaatuisen viihteen on vaikea saavuttaa täysiä pisteitä elokuvana, mutta oikein mukavasti aika hurahti teatterissa.
Elokuva kertoo tositapahtumiin perustuen keski-ikäisestä miehestä, joka äitinsä ja isoäitinsä muistoja kunnioittaen avaa italialaisen ravintolan, johon hän palkkaa töihin italialaisia isoäitejä, jota italian nonna tarkoittaa. Leffa on ihan täysin kaavan mukaan kirjoitettu kaikkine ylä- ja alamäkineen, mutta taidolla tehty hyväntuulinen leffa, jossa ruokaakin vähän esitellään, kelpaa katseltavaksi. Vince Vaughn on myös aina ollut suosikkejani. Sitä kokkailemista olisin silti halunnut nähdä paljon enemmän
Elokuva perustuu tositapahtumiin ja mukailee niitä yksittäisiä tapahtumia sekä ihmisen oikeita nimiä. Draamaa on tietysti lisätty esim. monien dialogien osalta ja myös spekuloinnin osalta siitä, mitä todellisuudessa tapahtui, kun iso jarru poljettiin pohjaan. Elokuva on täynnä eturivin näyttelijöitä.
Elokuvan ilmestysmisvuonna Laureassa on julkaistu opinnäytetyö tästä samasta aiheesta eli mitä GameStopin ympärillä oikein tapahtui vuonna 2021 ja sen jälkeen.
Ei. Elokuvassa on hyvät ainekset, mutta jälleen kerran tuollainen parisen tuntia on aivan liian lyhyt aika tällaisen tarinan kunnolliseen kertomiseen. Elokuvat ovat edelleen köyhän miehen TV-sarjoja.
Koska Amazon Prime Video mainostaa tämän vastikään ilmestynyttä jatko-osaa, katsoin leffan eilen. Ja kannattikin katsoa. Tässä on parissa tunnissa hyvin kerrottu tarina. Lisäksi tykkään siitä, että päähenkilöiden persoonat poikkeavat totutusta. Jo aikoinaan Rambo oli tietysti tällainen ja varmaan tunnetuin toimintaelokuvissa, mutta aika vähän oli muita vastaavia. Tällä vuosituhannella varsinkin TV-sarjoissa tämä on yleistynyt, mikä on useammalla tavalla erittäin hyvä juttu. Ben Affleckin esittämä päähahmo on autisti.
Ja eilen katsoin sitten sen jatko-osan. Hyvä oli sekin. Vaatii taitoa osata kertoa menevä tarina parissa tunnissa. Ja sekin oli kiva huomata, että vaikka elokuvan päätarkoitus on kerätä katsojia Amazon Prime Videoon, markkinointikeinona toiminut leffateatterilevitys on tuottanut yli 100 miljoonaa taalaa, kun leffan budjetti oli 80 miljoonaa taalaa. Tavallaan jokainen taala leffoista on ylimääräistä. Niin isoja rahoja nämä jättiläiset pyörittävät.
Kun luin, että Red Sonja leffasta tulee uusi versio, niin olin vähän skeptinen, mutta tämähän näyttää aika hyvälle tämä traileri. Tiedä sitten, jaksaako sitä leffaan mennä katsomaan vai odottaako, että tulee jonnekin maksukanavalle, tms. Pääosan esittäjät on kyllä ihan outoja nimiä kaikki, Matilda Lutz on Red Sonja ja muutkaan nimet ei ainakaan mulle sano mitään.
Katsoin vihdoinkin the Substancen; sen voi katsoa ilmaiseksi Cineast-palvelussa. Filmi oli muuten varsin hyvä, mutta loppu meni mielestäni turhan överiksi.
Cineastista en löytänyt haulla Potkusta yhtään osumaa, joten lyhyesti:
Cineast tarjoaa ilmaiseksi streamattavia elokuvia, ja palveluun kirjaudutaan kirjastokortilla. Valitettavasti läheskään kaikki kirjastot eivät ole mukana palvelussa; minäkin hankin Kirkkonummen kirjastokortin että voin käyttää palvelua.
Cineastin valikoimissa on vielä melko vähän elokuvia, mutta osa on hyvinkin uusia. Joukossa on myös elokuvia joita ei ensimmäisenä ajattelisi löytyvän kirjastosta, kuten Dario Argenton giallo-kauhuelokuvia. Katselurajoitus on ikävä kyllä vain kolme elokuvaa kuukaudessa. Mutta kukapa sitä enempää ehtisikään.
(Kaikki esittämäni mielipiteet ja näkemykset ovat omiani, eikä niitä pidä tulkita minkään yrityksen, yhteisön, organisaation tai viranomaistahon kannaksi)
Kävin katsomassa kahden pikkupojan kanssa Jurassic World Rebirth.
Aika perinteinen kaava, perhe joutuu dinosaurusten armoille, mukana on myös kovaotteisia sotilaita ja ahne liikemies. Paljon toimintaa, hienoja dinoja, jännittäviäkin kohtauksia. Loppua kohti meni turhan puuroutuneeksi toiminnaksi - liikaa koko ajan, pitäis välillä rauhottaa että toiminta taas tuntuisikin jossain. Parasta oli elokuvan alussa kaatunut purjevene ja spinosaurukset kiertelemässä ympärillä. Vähän sellaista tappajahai tunnelmointia, ei tokikaan niin odottavan piinallisesti mutta vähän sinne päin.
Eilen näytettiin 7 rohkeaa miestä (The Magnificent Seven). Elokuva on vuodelta 1960 ja perustuu vielä vanhempaan, Akira Kurosawan Seitsemän Samuraita -elokuvaan.
Miehet ovat rohkeita ja kovia. Sovitusta pidetään ja heikompia autetaan. Mutta ei tämä ihan mestari tasolle jaksa nousta, jos vierellä on esimerkiksi Huuliharppukostaja. Vähän tyhjäksi henkilöhahmot jää eikä siinä oikein ole mitään oikeaa ideaa miksi nämä herrat lopulta päätyvät auttamaan köyhiä maanviljelijöitä pienellä palkalla. He vaan lähtevät Let's go.
James Coburnin kaksintaistelu veitsellä revolveria vastaan oli jotenkin kiva.
Ehkä mun rima on liian korkealla näihin vanhoihin länkkäreihin, kun Huuliharppukostajasta lähdetään, mutta siltikin: hutiloivan oloinen tämä 7 rohkeaa miestä on ja siitä 2,5 / 5
Tänään tuli katsottua Godzilla, kun se vihdoin ja viimein löytyi Netflixiltä. On hyvä, Jean Reno on niin mainio Ranskan salaisen palvelun agenttina ja Matthew Broderick niin nuori ja innokas.
Eilenkös se nyt oli, katsottiin Last Kingdomin jatkoleffa Seven kings must die. Oli hyvä, vähän jäi auki, jäikö Uthred henkiin vai ei, mutta veikkaan, että ei, kun näki näkyä Valhallasta. Cheers vaan sille.
Tämä on ihan hyvää agenttiryminää. Tässä ATK-velho lähtee kostoretkelle ja järjestää itselleen opetusta tietyissä fyysisemmissä jutuissa. Rami Malek vakuutti jo Mr. Robotissa.
► Näytä paljastus
Elokuvan loppu tulee jotenkin liian aikaisin ja helposti, mikä tuotti pienoisen pettymyksen.
Ja Suomi mainittu!
73
Muuten, Mies ja Alaston Ase (2025) on ihan sysipaska. Veljeni vei minun leffateatteriin katsomaan sen. En nauranut kertaakaan, eikä nauranut moni muukaan. Jotkut naurahtivat muutaman kerran. Pyhäinhäväistys. Saatanan tunarit
Arvostan Jason Stathamin työmoraalia − entisen kilpaurheilijan mentaliteetti näkyy − ja kyllä hän ne suppeat roolinsa suhteellisen hyvin hanskaa, mutta joka ikinen elokuva, jossa hän on näytellyt, on ollut silkkaa
-
-
