Voit luoda tilin myös sosiaalisen median tunnuksillasi. Klikkaa alta. :)

Kuva

Viimeisin katsomasi elokuva

Pannu aina kuumana ja pöydissä tilaa. Keskustelua kamppailulajien ulkopuolelta huumoria unohtamatta. :)

Valvoja: Valvoja

Vastaa
Atticora
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 40
Viestit: 790
Lauteille: Heinäkuu 2013
Tykännyt: 46 kertaa
Tykätty: 80 kertaa

Viimeisin katsomasi elokuva

#9646

Viesti Atticora » tammi 7, 2020, 12.01

Katsoin Kala nimeltä Wandan viikonlopun aikana puolitoista kertaa, kun nukahdin ekana iltana.
Jamie Lee Curtisin roolia ei ole edes kirjoitettu kovin hauskaksi, mutta ihan keskeinen juttu siinä että leffa jotenkin toimii. Hän laittaa miehet koheltamaan. Rooli on rohkea ja varsin estoton. Voi olla enemmän naisia naurattava juttu.

Mutta komediapuoli muuten. Onhan se ajoitus ihan ilmiömäistä, kirurgintarkkaa työtä. Eräs tanskalainen lääkäri jopa kuoli nauruun tätä elokuvaa katsoessaan. Nelisen päivää areenassa vielä.

https://areena.yle.fi/1-2662848


Kuvake
Kyynikko
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 30
Viestit: 3251
Lauteille: Marraskuu 2006
Paikkakunta: Helsinki
Takalajit: MMA, shootfighting, eurooppalainen jujutsu, Latosa escrima, Pekiti tirsia kali, judo, voimankäyttö.
Tykännyt: 9 kertaa
Tykätty: 59 kertaa

Viimeisin katsomasi elokuva

#9647

Viesti Kyynikko » tammi 7, 2020, 13.39

katar kirjoitti:
tammi 7, 2020, 10.36
Toinen mikä katottiin miehen kanssa (Venomin katsoin yksin, ei se ymmärrä moisten päälle), They shall not grow old. Dokumentti toisesta maailmansodasta aikalaismiesten kertomana.
Se kertoo siis ensimmäisestä maailmansodasta, Lontoon Imperial War museumin kuvamateriaalia, tosiaan iso osa ennennäkemätöntä.
"Ei pidä syyttää peiliä jos nenä on vino." - Nikolai Gogol

Mukamas viisas. Mukamas keppimiäs.

Kuvake
katar
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 134
Viestit: 1219
Lauteille: Tammikuu 2008
Paikkakunta: Helsinki
Tykännyt: 121 kertaa
Tykätty: 15 kertaa

Viimeisin katsomasi elokuva

#9648

Viesti katar » tammi 7, 2020, 14.39

Kyynikko kirjoitti:
tammi 7, 2020, 13.39
katar kirjoitti:
tammi 7, 2020, 10.36
Toinen mikä katottiin miehen kanssa (Venomin katsoin yksin, ei se ymmärrä moisten päälle), They shall not grow old. Dokumentti toisesta maailmansodasta aikalaismiesten kertomana.
Se kertoo siis ensimmäisestä maailmansodasta, Lontoon Imperial War museumin kuvamateriaalia, tosiaan iso osa ennennäkemätöntä.
äääh, siis aivan, sori, mä olin vähän väärissä vuosissa...
Frankly my dear, I don`t give a damn.

Kari Aittomäki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1123
Viestit: 13191
Lauteille: Helmikuu 2006
Paikkakunta: Kokkola
Tykännyt: 81 kertaa
Tykätty: 312 kertaa

Viimeisin katsomasi elokuva

#9649

Viesti Kari Aittomäki » tammi 8, 2020, 03.12

Mäkin kattelin taasen sen Wandan, on se niin hyvä.
Heh, mun silmiini Curtis on sen nelikön heikoin, oikeen ärsyttää se omahyväisyys ja suora kömpelyys.
Juu, moni mimmi pitää hahmoa voimaannuttavana, mulle se näyttäytyy aina vaan katalana ja epäluotettavana enkä oikeen kekkaa mitä ne miehet siinä on näkevinään.

Tää on mun lempikohta niistä monista.



Se on kun kaikilla hahmoilla on pistämätön komiikan taju ja ajoitus..
En muista ton vaimon nimeä mutta voi herranjestas kun se toistaa ton nimen.. Nuo kellottaa pelottavankin hyvin ja John Cleese vetää omaa shoutaan siinä vieressä. Kunnon komediaa.

Tänään kattelin Blackhawk downin, onhan se edelleen tehokas.
Vaikkei somalit näytäkään somaleilta ja se käärmeenpää-ajattelu (Aidid) on typerää.

Kari Aittomäki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1123
Viestit: 13191
Lauteille: Helmikuu 2006
Paikkakunta: Kokkola
Tykännyt: 81 kertaa
Tykätty: 312 kertaa

Viimeisin katsomasi elokuva

#9650

Viesti Kari Aittomäki » tammi 13, 2020, 07.03

ka1 kirjoitti:
huhti 28, 2019, 17.54
Tuossa Hell or High Waterissa on muuten Nick Caven & Warren Ellisin säveltämät musiikit. Näiden yhteistyö Taylor Sheridanin kanssa jatkui tämän debyyttiohjaus Wind Riverissä, joka kannattanee katsoa jos Hell or High Water upposi. Monin tavoin vähän liian alleviivattua kamaa, mutta kokonaisuutena silti ihan mukiinmenevä pätkä sekin.
Tämän kattoin tänään ja voi herranjestas kun tykkäsin.
Tällä Sheridanilla on totisesti paukut tulla uudeksi Walter Hilliksi, senverran mieheviä on kaikki oivallukset.
Hahmojen esilletuonti, säästeliäänosuva dialogi, armottomat olosuhteet, kyvykkyys, rääpälehtääminen..
Monet lauseet ovat kuin tiivistelmiä, hyvä subteema on tää toksinen miehekkyys jonka vastapainona Jeremy Rennerin eleetön suorituskyky on kuin buckshot point plank.

Erityisesti pidin kumarruksista Uhrilampaitten suuntaan, Elizabeth Olsen nyt ei ole Jodie Foster mutta tekee parhaansa joka riittääkin.
Renner on pienintä liikettään myöten nautittavaa katseltavaa, metsästäjä.
Muissakin osissa on osaavaa väkeä.

Lumilänkkärin ainoa kummastus oli stetson, ei olisi mun valinta väitetysti pirukkaan kylmälle ilmalle...

Atticora
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 40
Viestit: 790
Lauteille: Heinäkuu 2013
Tykännyt: 46 kertaa
Tykätty: 80 kertaa

Viimeisin katsomasi elokuva

#9651

Viesti Atticora » tammi 13, 2020, 12.03

Wind River oli hyvä kuin mikä. Yo. kommentit oli tullu luettua, niin stetsoni pisti kyllä silmään. Oli aika punaiset korvat välillä - jos päänäyttelijä ois itse saanu päättää, varmaan olisi pipoa pitäny koko leffan ajan. Kannattaa muidenkin elokuvista pitävien katsoa, on areenassa melkein kuukauden vielä.

Areenassa pyörii myös Ulvova Mylläri. Tämä on niin kuin Suomen Rambo, 1982 molemmat elokuvat valmistuneetkin. Epäsovinnainen mylläri on liikaa pikkusieluiselle kylän väelle. No, kun mylläriä tökitään tarpeeksi, saadaan reaktio (don't push me). Rambon tapaan ongelma auktoriteeteille. Lopulta kutsutaan jo armeijaa avuksi, jotta esivaltaa pilkkana pitävä mies saadaan kaivettua esiin metsistä. Rooleissa Loiria, Eija Ahvoa ja Juha Mujetta. Hyviä teemoja tässä käsitellään ja ihan onnistuneesti: mielenterveys, ihmisten pikkusieluisuus ja erilaisuuden kammoaminen. Miinus hollywood-lopusta.

Kari Aittomäki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1123
Viestit: 13191
Lauteille: Helmikuu 2006
Paikkakunta: Kokkola
Tykännyt: 81 kertaa
Tykätty: 312 kertaa

Viimeisin katsomasi elokuva

#9652

Viesti Kari Aittomäki » tammi 14, 2020, 03.43

Hieno huomio tuo Mylläri/Rambo- vertaus.

Muistaakseni tuolloin jossain kairassa paleli joku etsintäkuulutettu sälli joka tuumas poliiseille että tulkaa hakemaan ja Loiri olisi ottanut hahmoonsa vaarantuntua sitäkautta.
Kun sehän muuten meinaa lispahtaa komdialliseksi vaikka Paasilinna varmasti kurotteli call of the wild - londonismia aihiollaan.
Kattelen ton Myllärin jos nyt kuume taas nousee, niinku tuntus.

Tänään sain katsetua tuon Arthurpäivityksen.
Ei varsinaisesti huono mutta aika ideaton kaikessa visuaalisuudessaan. Hunnam on kova yrittään ja tekee kyllä duunia muttaku ei hän oikeen hehku.
Mutta kiva kun sai pääosan.

Kyllähän ton katto, kerran.
En tykkää cgi-estetiikasta enksinkään en.

Kuvake
Kyynikko
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 30
Viestit: 3251
Lauteille: Marraskuu 2006
Paikkakunta: Helsinki
Takalajit: MMA, shootfighting, eurooppalainen jujutsu, Latosa escrima, Pekiti tirsia kali, judo, voimankäyttö.
Tykännyt: 9 kertaa
Tykätty: 59 kertaa

Viimeisin katsomasi elokuva

#9653

Viesti Kyynikko » tammi 14, 2020, 10.00

Joko Kari on Jokerin katsonut? Kuulen mielelläni kommentit. Minusta ainakin se loppu oli aivan mahtava. Sairaalla tavalla hyvin hauskakin.. :D Ja viimeinen keskustelu on hieno. Kun se Jokeri hahmo on lopullisesti löytänyt oman sisäisen voimaeläimensä eikä enää välitä mitä muut ajattelevat. Koska eihän ne psykologit tajua. Näitä juttuja. Huolestuttavasti virnuttaa itseäkin kun vain ajattelee.....
"Ei pidä syyttää peiliä jos nenä on vino." - Nikolai Gogol

Mukamas viisas. Mukamas keppimiäs.

Kari Aittomäki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1123
Viestit: 13191
Lauteille: Helmikuu 2006
Paikkakunta: Kokkola
Tykännyt: 81 kertaa
Tykätty: 312 kertaa

Viimeisin katsomasi elokuva

#9654

Viesti Kari Aittomäki » tammi 15, 2020, 02.51

Enpä ole vielä katellut Jokeria.
Kaikki ajallaan.

Nyt oli väsypäivä, kuumetta siihenmittaan että keskittyminen leffaan asti ei ollu mahdollista.
Kattelin vanhoja Pulmusia VHS:ltä..
No ei sentään.
VHS:ltä kyllä mutta tätä veikkoa:


Kuvake
AlexMachine
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 150
Viestit: 5459
Lauteille: Elokuu 2006
Paikkakunta: Vaasa
Etulaji: Nyrkkeily
Sivulajit: Sra, IDPA
Takalajit: Mil Fight, Pekiti Tirsia, Escrima
Tykännyt: 101 kertaa
Tykätty: 172 kertaa

Viimeisin katsomasi elokuva

#9655

Viesti AlexMachine » tammi 15, 2020, 13.45

Okei. Fight Club. Sen väkivalta, ilmeinen nihilismi, kulutuskeskeisyyden kritiikki ei ole elokuvan sanoma. Vaikkakin nihilismiä siihen rooliin usein yritetään tunkea - elokuvassa on vahvasti eksistentiaalista nihilismiä kyllä, mutta se ei tarkoita elokuvan sanomassa että elämällä itsellään ei ole arvoa - on sillä mutta ei kuten nyky-yhteiskunta haluaa sen määrittää. Lisään tulkintojeni väliin lainauksia elokuvasta, jotka ehkä avaavat seuraavia enemmän.
Elokuva on kasvutarina miehille. Se on "toisen isän etsimistä", se on oman merkityksen löytämistä maailmassa joka on pettänyt sukupolvelle (X) annetut lupaukset paikasta ja päämäärästä. Sen on tarkoitus voimaannuttaa X-sukupolven miehiä, poikia vailla isiä, löytämään oma tiensä.
Se ei ole maskuliinisuuden ylistys - elokuvan yhdellä tärkeimmistä hahmoista oli rinnat - "his name was Robert Paulson" - miehen muotti on jokaisen itsensä määriteltävissä.
"Man, I see in Fight Club the strongest and smartest men who've ever lived. I see all this potential, and I see it squandered. God damn it, an entire generation pumping gas, waiting tables – slaves with white collars. Advertising has us chasing cars and clothes, working jobs we hate so we can buy shit we don't need. We're the middle children of history, man. No purpose or place. We have no Great War. No Great Depression. Our great war is a spiritual war. Our great depression is our lives. We've all been raised on television to believe that one day we'd all be millionaires, and movie gods, and rock stars, but we won't. We're slowly learning that fact. And we're very, very pissed off."


Miehet hakeutuvat Tyler Durdenin luo Fight Clubiin löytääkseen tuon "toisen isän/mentorin/mestarin" koska omat isät (biologinen, kansakunnan isät - patriarkaalinen yhteiskunta, Jumala jne) ovat pettäneet lupauksensa, eivät ole olleet läsnä, Amerikkalaista unelmaa myydään, mutta sitä ei enää olekaan mahdollista saavuttaa.
"Our fathers were our models for God, if our fathers bailed, what does that tell you about God"

"You have to consider the possibility that God does not like you, never wanted you, in all probability he hates you. It's not the worst thing that could happen"

"We're the middle children of history, man. No purpose or place. We have no great war. No great depression. Our great war's a spiritual one...our great depression...is our lives"

Elokuvan toinen päähenkilö "Jack/Edward Norton" on oravanpyörässä, määrittelee itsensä kuluttamisen kautta, eksistetiaalinen kriisi päällä, vailla tarkoitusta. Tyler Durden/Brad Pitt, on Jackin Alter Ego joka ottaa ohjat koska Jack ei näe merkitystä, kykene kasvamaan ja irroittautumaan tyhjästä elämästään.
"I look like you wanna look, I fuck like you wanna fuck, I am smart, capable, and most importantly, I'm free in all the ways that you are not."


Elokuva tahtoo sanoa, tårta på tårta säännöistä, (normien mukainen) unelma ei ole tavoittelemisen arvoista eikä sen ajan jonka täällä hengitämme. Sinä olet, sinun elämä ja sen merkitys on. Miten elää hetkessä, siis oikeasti elää eikä vain olla elossa, sinä määrität mitkä unelmat ovat tavoittelemisen arvoisia, mutta myös ymmärtää sen että unelman tavoittaminen on lopulta onttoa. Lakkaa kuuntelemasta Isiäsi, mainostoimistoja, uutisia. Ole itsesi, ole vapaa, määrittele oma arvosi.

Tästä olisi voinut kirjoittaa parinkin sivun verran, mutta lopetetaan tähän.
Potkulaiset jotka tykkäävät kirjoittajan AlexMachine viestistä:
Kari Aittomäki
People are what they do, not what they say, not what they think, not what they pretend to be.

Kari Aittomäki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1123
Viestit: 13191
Lauteille: Helmikuu 2006
Paikkakunta: Kokkola
Tykännyt: 81 kertaa
Tykätty: 312 kertaa

Viimeisin katsomasi elokuva

#9656

Viesti Kari Aittomäki » tammi 17, 2020, 01.45

Ei lisättävää. Kiitos.
Tätä Jassen kanssa hiukan sivuttiin kun päästiin jutustaan, kuinka se miehinen eksyksissä olo niittautuu siihen haluun ja kykyyn kamppailla, jolle ei ole nykymaailmassa mitään kanavaa.
Jossa sitä, luonnollista viettiä, koetaan maalata käytöshäiriöksi.

Kuinka se muistuttaa sitä kuinka naisten seksihaluja koettiin kaapittaa vielä muutama vuosikymmen sitten.

Fight Clbin teeman voisi tiivistää juurikin Jassen käyttämään lauseeseen Tiedä kuolevasi, tunne eläväsi.

Kari Aittomäki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1123
Viestit: 13191
Lauteille: Helmikuu 2006
Paikkakunta: Kokkola
Tykännyt: 81 kertaa
Tykätty: 312 kertaa

Viimeisin katsomasi elokuva

#9657

Viesti Kari Aittomäki » tammi 19, 2020, 03.57

Tänään kaksi leffaa, mitä telkkarista tuli.
Enskeks Koukkusormi, 1999.
Se on reipas komedia leffanteosta, Steve Martin vetää ja Eddie Murphy näyttää kuinka taitava koomikko hän osaa ollakaan.
Mun mielestä paras murphytus, nauroin nytkin ääneen.
Mukava oli katsoa kun kaksi taitavaa koomikkoa antoivat toisilleen tilaa ja silti koettivat toisensa päihittää.

Christine Baranskia on myös aina kiva katella, hänessä on sellasta hienosti ylivedettyä diivaa aina. Upia nainen.

Illalla ajauduin katsomaan sukellusveneleffa U-571:sen.
Muistoni hänestä oli huono koska kun se tuli, se americana ja sokerisuus ja suora valehtelu oli liikaa. Koodihärveli Enigman kaappas britit, ei yankeet.

Mutta nytpäs se näyttäytyki jäntevänä sotasatuna jossa kiiltävät pinnat, sileät leuat ja komiat piirteet ei niin kiusannu kuin silloin 2000.
Huolellista kerrontaa ja parhaansahan ne siinä tekee.

Se on vaan niin että Das Boot on niin täysin ylittämätön.
Mutta eihän siitä pidä rajoitetta ottaa.
Vähä niinku jumittais samassa pizzassa vuodesta vuoteen. (Quatro stagione vsta kierrätys.)

Jani Rantalainen
nilkkaanpotkija
Viestit tässä aiheessa: 16
Viestit: 43
Lauteille: Heinäkuu 2019
Etulaji: Karate
Sivulajit: Jujutsu, Kenjutsu, Escrima.
Takalajit: Aikido
Tykännyt: 15 kertaa
Tykätty: 4 kertaa

Viimeisin katsomasi elokuva

#9658

Viesti Jani Rantalainen » tammi 19, 2020, 12.14

Katsoin tässä äskettäin David Lynchin Elefanttimiehen sekä Jean Jacques Annaudin Rakastajan. Molemmat säväyttäviä elokuvia.

Kuvake
luupää
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 77
Viestit: 6158
Lauteille: Marraskuu 2006
Tykännyt: 16 kertaa
Tykätty: 112 kertaa

Viimeisin katsomasi elokuva

#9659

Viesti luupää » tammi 20, 2020, 19.43

Das boot menee heittämällä kaikkien aikojen sotaelokuvien top5. Kun sitä vertaa omassa genressä mitä tahansa uudempaa vastan, niin kysymys ei ole onko se uusi parempi, vaan kuinka lähelle se pääsee DBtä. Useimmiten ei lähellekään. IMO DB on ainutlaatuinen sekoitus eksistentiaalinen nihilismiä, epätoivoa ja klaustrofobiaa. Se pohjavire saavutettiin ihan perinteisin keinoin eikä sitä pysty korvaamaan näyttävällä CGI tuuballa. Josta päästään Teh Irishmaniin.

Olen katsonut sen jo 4krt ja nauttinut joka kerrasta. Vaikka se on hidastempoisuudestaan huolimatta lähes täydellinen Elokuva, niin olen silti aavistuksen pettynyt. Syy on siinä ikävaihteluun käytetyssä digitaalisessa kasvojenmuokkauksessa. Se näyttää yhtä keinotekoiselta, kuin jonkun mummoikäisen julkkistähden leikelty kumiankkanaama. Uskottavuutta ei myöskään lisää se tosiasia, että DeNiro, Pacino ja Pesci ovat kaikki yli 75vuotiaita ja liikkuvat kuten ikäisensä liikkuu. Kohtaus, jossa De Niro hakkaa ”nuorena” miehenä tytärtään tylyttäneen kulmakauppiaan, tuo elävästi mieleen dementoituneen Junior Sopranon tappelun laitoksella.




Itse leffa on vakavampi mafiaversio forrest gumpista ja sellaisena toimii ihan kohtuullisesti. Siinä on hyviä sidekickejä kuten Ray Romano ja Harvey Keitel. Sekin oli hauska lisä, kun tuoreen gangsterin näyttäytymisen yhteydessä ruutuun tulee teksti, josta ilmee nimi ja kuolintapa. Pienen pieni nillitys siitä että Fat Tony esitettiin pomona. Oli toki sellainen vuosia, sai 100v tuomion pomona ja kuoli vankilassa. Vuosia myöhemmin ilmeni, ettei Läski Tony ollut missään vaiheessa pomo, vaan oikea pomo oli ollut kaiken aikaa kylpytakissa ympäri kaupunkia laahustava ja hulluksi tekeytynyt Teh Oddfather. (käsittämätöntä ettei hänestä ei ole elokuvaa).

Pesci ei ollut samanlainen arvaamaton ja pirullinen sekopää kuin casinossa ja goodfellasissa (snif), mutta veti niin hyvin, etten yllättyisi jos saisi taas oscarin…vaikka muuten toivon että se menisi Brad Pitille Tarantinon uusimmasta. Pacino piti maneerisen riehumisensa kurissa ja on myös ansainnut oscar ehdokkuutensa. Saavutti hyvin hankalan roolihahmonsa ytimen joskin Jack Nicholsonin tulkinta Hoffasta oli IMO paljon kovempi.

Sairaaksi on maailma muuttunut, kun tuolla kalustolla perinteiset studiot eivät olleet kiinnostuneita ja leffa meni suoraan netflixiin.

Tunkekoot CGInsä marvelin kanssa hanuriinsa.

:)
Potkulaiset jotka tykkäävät kirjoittajan luupää viestistä (yhteensä 2):
Jani RantalainenKari Aittomäki

Kari Aittomäki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1123
Viestit: 13191
Lauteille: Helmikuu 2006
Paikkakunta: Kokkola
Tykännyt: 81 kertaa
Tykätty: 312 kertaa

Viimeisin katsomasi elokuva

#9660

Viesti Kari Aittomäki » eilen, 04.15

Kattelin tossa vanhan tutun Matadorin (2005), pääosissa Pierce Brosnan ja Greg Kinnear.

Kaksi miestä istuu Meksikossa hotellinpaariin ja nappaa klassisesti/maneerisesti Margaritan. Ja pari.
Toinen on yrittäjä myyntimatkalla ja toinen on.. niin, matador. Tappaja.
Molemmissa särähtää epätoivo ja umpikuja, joka riiitasointu saa sällit kurottamaan toisiaan kohti.

Sitten tutustutaan puolin ja toisin, härkätaistelua yritetään käyttää allegorisesti.
El momento de la verdad esitellään mutta eipä riitä kertojien keinot draamaan vaikka yritystä on havaittavissa.
Vähän niinkuin tekijät ois pelänny vakavaa otetta, kerronnassa on koko ajan lievä komediallinen sävy.
Tummatkin soundit haalistuvat, varsin kekseliäs tarina vaan hukkuu.

No, sällit tuntee vetoa toisiinsa vaikka ovat vastakohtaisia ja tarina rakentuu lähinnä asiaa pähkäilevään dialogiin.
Brosnan ja Kinnear ovat taitavia ja tosissaan mutta jutun ydin jää laimeahkoksi.
Vaikka veikot vaikuttavatkin toisiinsa positiivisesti ja kasvua tapahtuu.

Nynnympi Kinnear alkaa lopulta jopa muistuttaa viileää ammattitappajafrendiään ja osallistuu murhaan!

Loppukuva on kyllä vaikuttava, komia Brosnan nahkarotsissaan katselee Kinnearia vaimoineen näitten menettämän pojan haudalla..
Hymyilee hiljaa, kääntyy ja on poissa.
Siinä kuvataan yksinäisyys.
"Minä, minä olen vampyyri. Yksi suurista kadotetuista/ tuomittuna ikuiseen nauruun.
Eivätkä saata edes hymyillä."

Teema on hyvä mutta.. niin.
on saanut parempiakin käsittelyjä.


Vastaa

Lauteilla

Potkulaisia lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 kurkkijaa