Jussi Häkkinen kirjoitti:
On vielä paljon asoita edessä, sitä en kiellä. Silti, minua hämmästyttää nähdä aina vain lisää karaten opettajia, joilla perusasioiden osalta tietotaso on hyvin heikko, niin teknisen tuntemuksen kuin muunkin lajituntemuksen puolelta. Tämä näkyy myös taitotasossa hyvin usein - tekniikka voi olla hyvin suoritettua, mutta vailla sisältöä (koska sisältöä ei yksinkertaisesti ymmärretä). Pidän tätä huolestuttavana.
Se on oikeastaan aika ärsyttävää ja antaa harrastajille valheellisen kuvan opetuksesta. Kun uusi harrastaja tulee kurssille hänen täytyisi vaan uskoa, että opettajat on päteviä. Alussahan sitä on täydellisen nyybien vaikea arvioida. Sitten voikin edessä olla tilanne, jossa on treenattu pari vuotta ja tajutaan, että turpaan tulee näillä opeilla. Turhautuminen ja viha lajia kohtaan voi seurata havahtumista.
Ja kaikki vaan siksi, että opettaja ei tiedä eikä osaa, ei siksi että laji ei voisi hänelle tarjota mitään.
Juttelin kerran erään mustavöisen karatekan kanssa ja kyselin kokemuksia erään toisen karatetyylin leiriltä. Hän sanoi mm että lukot oli ihan erilaisia kuin meillä (heillä). Ne olivat kuulemma todella toimivia ja tehokkaita. Vähän outoa, että tämä ei kuitenkaan herättänyt halua miettiä sitä mikä on vikana omassa tavarassa jos se ei toimi.
Toinen tarina koskee sukulaistani, joka päätti tauon jälkeen mennä uudestaan erään karatetyylin opetukseen. No tässä välissä hän oli kokeillut muita lajeja ja näkemys oli kasvanut. Kysyi sitten kiinnostuksesta, että miksi meillä tehdään tämä asia näin ja mikä tämän ja tämän merkitys on? Mustavöisen opettajan vastaus oli, että ei siinä ole mitään syytä tai järkeä, mutta pomot Japanissa haluaa sen olevan näin, niin emme me voi muutakaan.
Minusta tuollainen on aikamoista ihmisten puijaamista.
(Esimerkit koskee pääsaarten tyylejä)