Kulttuuripolitiikka

[sinappi]

Machismosta syytetyn elokuvan 300 saamista kehnoista arvosteluista ei löydy feminististä ideologiaa, koska joskus elokuva vain on huono. Eikö edellinen väittämä edusta sitä, mitä sanoit? Eikö tähän sisälly oletus siitä, että elokuva voidaan jollakin yleispätevällä (objektiivinen) mittarilla määritellä huonoksi? Mikä tällainen yleispätevä mittari elokuvan huonouden arvioimiseksi sitten on?

[Antti]

Minusta noihin kysymyksiin ei voi vastata tekemättä jonkinlaisia alkuoletuksia siitä, mitä elokuvalta toivotaan. Hyvyys tai huonous ei ole elokuvan tai minkään muunkaan taideteoksen sisäsyntyinen ominaisuus. Sitä, onko elokuva kassamagneetti, kriitikoiden suosikki, feministisen ideologian mukainen, raaistava tai mielenterveydelle haitallinen, voi ehkä mitata tai ainakin jotenkin tutkia objektiivisesti, mutta minkään näistä ominaisuuksista ilmeneminen ei takaa, että joku meistä tykkäisi ko. elokuvasta.

Oma juttunsa on se millaiset elokuvat pitäisi kieltää tai alistaa haittaverolle, ja millaisia elokuvia poliittisten päättäjien pitäisi tukea (esim. kasvatuksellisista näkökulmista) vai pitääkö tukipäätökset jättää taideyhteisölle (joka saattaa soveltaa ihan samanlaisia ajatuksia joko suorasti tai epäsuorasti).

[Jorge]

) vai pitääkö tukipäätökset jättää taideyhteisölle (joka saattaa soveltaa ihan samanlaisia ajatuksia joko suorasti tai epäsuorasti).

Mikä on taideyhteisö?
Vai tarkoitetaanko tässä jotain virallistettua taidekoneistoa?

[sinappi]

Helsingin sanomien kulttuuritoimittaja Jussi Alroth tuntuu ajattelevan, että ammattikriitikot voivat asiantuntijoina tehdä yleistyksiä siitä, onko joku videotaideteoshyvä vai huono. Helsingin sanomien juttu käsittelee The Acolyte -sarja lopettamista erikoisen kulttuurisodan takia. Alroth pitää Rotten Tomatoesin kokoamia kriitikoiden arvosteluita todistusvoimaisina. "Tv-kriitikkona näen selvästi, että The Acolyte oli oikeasti hyvä sarja. Kriitikoiden arvioita keräävät palvelut kertovat kiistatta, että maailmalla kollegat ovat yleisesti samaa mieltä", Alroth kirjoittaa. Valtaosa maallikkokatsojista siis ei ole pitänyt sarjaa hyvänä, oletettavasti rasistisista ja seksuaalivähemmistöjen vastaisista ideologisista syistä, mutta ammattiarvostelija voi sanoa, että nämä katsojat ovat väärässä. Tästä seuraa olettama, että ammattiarvostelijan työtä ohjaa jonkinlainen eettinen ohjeistus, jonka mukaan ideologian ei pitäisi suuresti vaikuttaa arvosteluun.

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010643704.html

[Andy]

Minusta pitää jotenkin nähdä niin, että teoksen hyvyys tai huonous riippuu siitä, miten se täyttää tarkoituksensa.

Natsi-Saksassa esimerkiksi tuotettiin propagandaelokuvia ja niitä oli varmasti hyviä ja huonoja. Niitä pitää arvostella niin, että hyviä olivat ne jotka parhaiten lisäsivät natsipuolueen suosiota ja levittivät eniten juutalaisvihaa. Vaikkei pitäisi tätä kovin ylevänä tavoitteena, on mahdollista jollain tavoin objektiivisesti arvioida toimiko elokuva hyvin tässä tarkoituksessa vai ei.

300:n tarkoitus on lähinnä tuottaa toimistotyötä tekeville länsimaalaisille miehille voimafantasioita ja se onnistuu siinä erinomaisesti. Machopullistelun vähentäminen vain laimentaisi elokuvaa.

Fast and Furiousin idea taas on antaa unelmia autoista kiinnostuneille ihmisille, joilla olisi halu kokeilla autonsa tehoja jos ei olisi pelkoa liikennepoliiseista. Sekin kai toimii tässä hyvin vaikken ole katsonut niistä yhtäkään, kun en ole automiehiä.

Se on toinen asia, onko näillä elokuvilla jotain yhteiskunnallisia vaikutuksia kuten nakkikiskatappeluiden tai liikenteen vaarantamisen lisääntymistä. Kriitikko voi tietenkin huomioida nämä seikat, mutta ne eivät varsinaisesti tee elokuvista huonoja. Pikemminkin ne toteutuessaan todistaisivat teosten vaikuttavuudesta ja onnistuneisuudesta.

Samoin jos Chaplinin diktaattori -elokuva vähentää katsojien alttiutta diktatuurin kannattamiseen tai jos Länsirintamalta ei mitään uutta -kirjan lukeminen levittää pasifistista ideologiaa, on se osoitus näiden teosten onnistuneisuudesta ja taiteellisesta arvosta.

[Antti]

) vai pitääkö tukipäätökset jättää taideyhteisölle (joka saattaa soveltaa ihan samanlaisia ajatuksia joko suorasti tai epäsuorasti).

Mikä on taideyhteisö?
Vai tarkoitetaanko tässä jotain virallistettua taidekoneistoa?

Joo, tarkoitin löyhästi esim. asiantuntijaelimiä (joista oli puhe pari sivua sitten) erotuksena poliitikoista.

[Andy]

Koska Ylen hallintoneuvoston työvaliokunta ja esimerkiksi sen jäsenistöön kuuluva kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (kok.) ei ole yhtä tempaava somekasvo kuin vaikkapa Ukkola tai Libiso, tämäkin lausunto meni Hesarissa sivumarginaaliin:
"Saimme ihan hyvät seikkaperäiset selvitykset. Monimuotoisuushan tulee Ylelle hyvin pitkälti lakien velvoittamana. Moniäänisyys on ollut yksi Ylen strategiatavoitteista, kävimme myös läpi, mitä se tarkoittaa", Wallinheimo sanoi.

Ja tällähän ei tietenkään ole mitään tekemistä sen kanssa, että Yle kustansi verorahoilla Wallinheimon häämatkan Pariisin.

[Eppu]

Aivan, Wallinheimo ei olekaan tavallinen korruptoitunut (kokoomus)poliitikko, vaan hänen tapauksessaan matkansa maksamiset ym. ovat verirahoja DEI-mädätyksestä hiljenemiseksi. Kävipä soma sattuma, että nämä tapahtumat saatiin ajoitettua näin lähekkäin toisiaan.

En siis sano, etteikö jengin tarpeettomassa lennättämisessä ja lautasaekoiluissa olisi korjaamisen paikkaa, mutta kyllä minua taas huvitti aika tavalla, mitä nyt jaksoin tuota katsoa.

[Ile]

Onhan Puopololla tuossa pointtia verovarojen käytöstä, mutta on toi "MOT-tyyli" aika ärsyttävä. Soittelee oikein pörssiyrityksen tj:lle ja kyselee miten osakeyhtiöissä yleensä toimitaan. Mahtoiko edes kertoa, mistä tekee juttua. Sitten on helppo todeta, miten poikkeuksellista YLE:n toiminta on. Joo, kyllähän kansallinen yleisradioyhtiö varmaan joissakin asioissa toimii eri tavalla kuin tavalliset osakeyhtiöt. En sitten tiedä poikkeaako YLE:n toiminta tässä asiassa muiden maiden vastaavien mediayhtiöiden toiminnasta...

[Andy]

Siis tuo toimitusjohtaja Roininen on entinen Sinisten puheenjohtaja, nykyinen Kepun jäsen ja oli ehdolla puolueen varapuheenjohtajaksi. Aivan varmasti tiesi mistä on kyse.

Taas muuten käytettiin sitä taktiikkaa, että asiaa vähätellään siksi, että sen tuo esiin juuri Puopolo. Iltalehtikin on nyttemmin tarttunut juttuun.

Ei tuo nyt oikein hyvä systeemi ole, että Yle maksaa häämatkan henkilölle, jonka tehtäviin kuuluu valvoa Ylen toimintaa.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/6 ... db01f2d52a

[Eppu]

Oliko matka häämatka muualla kuin Wallinheimon instagramissa? Olisiko YLE kutsunut ja maksanut hänen matkansa, vaikka hänen hääpäivänsä ei olisi osunut tuohon kohtaan?

No, korruptio ja herrainmatkailu on syytäkin pitää suurennuslasin alla, mutta tässä ketjussa kai olisi syytä pohtia kulttuuripolitiikan näkökulmaa, ja nyt on annettu ymmärtää, että Wallinheimon matka maksettiin, jotta Ylen DEI-koulutuskohu vaimennettaisiin hallintoneuvoston pj:n suulla.

[sinappi]

Voidaan ajatella myös niin, että valvontaa tekevälle luottamushenkilölle voi syntyä eturistiriita lausua ylipäänsä kielteisiä asioita valvomansa Yleisradion tehtävien suorittamisesta, jos hänelle maksetaan yli 3000 euron arvoisia lomamatkoja. Eihän epäillyllä voitelulla tarvitse olla syy-yhteyttä nimenomaan DEI-kohuun.

[Eppu]

Tulkitsin aiemmin, että juuri niin pyrittiin esittämään, mutta noinhan se menee, että ylipäätään korruptoitu on korruptoitu. Siis aiempaa keskustelun aiheena ollutta kohua laajemmin, onko hallintoneuvosto rampa? Toki tätä keskustelua lienee ollut tarve käydä aina, kysehän on täysin poliittisesti nimetystä elimestä, joka varmaan saa aika paljon kaikenlaista accessia. Voidaan kysyä kuinka iso tästä tulipalosta olisi tullut, jos Wallinheimo ei olisi somettamut a) ylipäätään b) yksityiselämän tapahtumiinsa viitaten.

[Ile]

Siis tuo toimitusjohtaja Roininen on entinen Sinisten puheenjohtaja, nykyinen Kepun jäsen ja oli ehdolla puolueen varapuheenjohtajaksi. Aivan varmasti tiesi mistä on kyse.

Totta tosiaan. Eli vielä tarkoitushakuisempaa. Haettiin tyyppiä, joka todennäköisesti nimenomaan haluaa suolata Wallinheimon/YLEn.

Ja haastateltiin ikäänkuin neutraalia asiantuntijaa.

”Niin mutta kaikkihan on totta, mitä se sanoi”.

[Lasse Candé]

Niin, tässähän ratkotaan nähtävästi nyt jo ihan uusia asioita, mutta minäkin näin tämän alkuperäisenä kontekstina. Tuliko tässä jo valmista?

"Saimme ihan hyvät seikkaperäiset selvitykset. Monimuotoisuushan tulee Ylelle hyvin pitkälti lakien velvoittamana. Moniäänisyys on ollut yksi Ylen strategiatavoitteista, kävimme myös läpi, mitä se tarkoittaa", Wallinheimo sanoi.

Ja tällähän ei tietenkään ole mitään tekemistä sen kanssa, että Yle kustansi verorahoilla Wallinheimon häämatkan Pariisin.

Eikös tässä pitäisi periaatteessa ratkoa näitä:
- Eivätkö he sitten saaneet seikkaperäisiä selvityksiä, koska matka?
- Eikö lait velvoita monimuotoisuuteen, koska matka?
- Eikö moniäänisyys ole Ylen strategiatavoitteita, koska matka?
- Eivätkö he käyneet läpi mitä tuo tarkoitti, koska matka?



Jokin korruptioasia on tietenkin sellaisenaan ihan mielenkiintoinen asia, mutta kääntääkö se nyt tätä kulttuuripoliittista taskudramaturgiaihetta suuntaan vai toiseen? Ja jos näin, niin kumpaan ja miten?