Kulttuuripolitiikka

[Andy]

300:sta voi tietenkin olla mitä mieltä tahansa, mutta ei sitä oikein voi arvostella siitä että se on liiallista machopullistelua. Se äärimmilleen viety machopullistelu on koko leffan pointti, josta tarina kertoo. Ilman sitä koko elokuvaa ei olisi.

Samoin Fast and Furious ei ole eikä voi olla huono sarja siksi, että siinä kaahataan liikaa autoilla. Koko leffasarjaa ei olisi, jos siinä ei kaahattaisi autoilla, koska autoilla kaahaaminen on homman kantava idea.

Oleellista on se, että tuo taskudramaturgin käyttö rajoittaa käsikirjoittajan taiteellista vapautta ja johtaa siksi huonompaan taiteeseen. Tämän ilmiön ongelmat ovat jo nähtävissä Hollywoodissa, kun mustilla ja muihin vähemmistöihin kuuluvilla näyttelijöillä ei käytännössä enää ole mahdollisuutta saada elokuvan pääroiston roolia. Tämä ei suinkaan edistä heidän uriaan tai johda parhaan näyttelijän saamiseen kuhunkin rooliin.

Tässä hieman vastaava keissi mainosalalta Suomesta. Mustaihoisia somevaikuttajia ei voida käyttää rikollisuuden vastaisen kampanjan kasvoina, koska rasismi. Henkilöt itse eivät ole innoissaan tästä käänteestä.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010656243.html

[tapsaattori]

Aika tylsää, että mitään yhtään raflaavaa, (jota tuo mainos ei edes ole, kunhan myötäloukkaannutaan silkasta öyhöttämisen ilosta), ei voi oiken luoda ilman, että syntyy joku hiivatin "skandaali". Tasaista harmaata vaan mikä ei herätä minkäänlaisia tunteita, unohtuu eikä kiinnosta.

Ennen oli toisin

[Mika]

300:sta voi tietenkin olla mitä mieltä tahansa, mutta ei sitä oikein voi arvostella siitä että se on liiallista machopullistelua. Se äärimmilleen viety machopullistelu on koko leffan pointti, josta tarina kertoo. Ilman sitä koko elokuvaa ei olisi.

Samoin Fast and Furious ei ole eikä voi olla huono sarja siksi, että siinä kaahataan liikaa autoilla. Koko leffasarjaa ei olisi, jos siinä ei kaahattaisi autoilla, koska autoilla kaahaaminen on homman kantava idea.

Siis totta kai leffoja voi arvostella niiden sisällön perusteella. 300 ja F&F ovat kaikki ihan sysipaskoja leffoja. Toki ne on isolla rahalla tehty, missä on usein tietyt hyvät puolensa.

Ihan samalla tavalla Manowaria voi arvostella umpinolosta machoilusta. Ja niin suurin osa tekeekin. Ja ovathan ne sällit itsekin sanoneet, että he veivät sen sankarimyytin liian pitkälle (muistaakseni linkitin tällaisen artikkelin joskus Hitti vai huti? -ketjuun).



Potkunyrkkeilyäkin voi arvostella siitä, ettei siinä painita. Jos potkunyrkkeilyssä painittaisiin, ei se enää olisi potkunyrkkeilyä. Silti sitä voi arvostella painimisen puutteesta, jos itse haluaa treenata sellaista lajia, jossa myös painitaan.

[tapsaattori]

300 ja F&F ovat olleet taloudellisesti menestyksiä, jollaiseksi ne on rakennettukin. Tuollaisten puhtaasti kevytviihteeksi tarkoitettujen tuotosten syväluotaava arvostelu on vähän vastaavaa kuin tekisi jonkun syvällisen ruoka-arvostelun Saariosten valmispitsasta ja vertailisi sitä johonkin aitoon napolilaispitsaan. Toki voi arvostella kaikenlaista, mikäs sen estää.

[Andy]

Yksittäinen ihminen voi tietysti preferoida tiettyä taidetyyliä, mutta lehden elokuva-arvostelun olisi hyvä olla hieman laajakatseisempi.

Voihan olla että joku elokuvakriitikko ei perusta rakkausdraamoista. Olisi kuitenkin vähän huonoa taidejournalismia, että hän haukkuisi kaikki rakkausdraamat siksi että ne ovat rakkausdraamoja.

[Eppu]

Jonkin teeman tai ilmaisutavan onttous voi yhtä hyvin olla totta, olipa sen esille tuominen linjassa kriitikon mieltymysten kanssa tai ei. Medioiden taidekritiikin pointti ei minun mielestäni muutenkaan ole edes pyrkiä sijoittelemaan taidekokonaisuuksia mihinkään absoluuttisiin raameihin, koska eihän sellaisia ole, vaan pikemminkin osallistua siihen keskusteluun, johon myös kyseinen taideteos olemassaolollaan pyrkii osallistumaan. Tässä mielessä esimerkiksi tähdet yhdestä viiteen eivät kerro kuinka hyvä vaikkapa elokuva on verrattuna johonkin toiseen elokuvaan, vaan kuinka laadukkaasti se osuu omaan maaliinsa.

[Mika]

300 ja F&F ovat olleet taloudellisesti menestyksiä, jollaiseksi ne on rakennettukin. Tuollaisten puhtaasti kevytviihteeksi tarkoitettujen tuotosten syväluotaava arvostelu on vähän vastaavaa kuin tekisi jonkun syvällisen ruoka-arvostelun Saariosten valmispitsasta ja vertailisi sitä johonkin aitoon napolilaispitsaan. Toki voi arvostella kaikenlaista, mikäs sen estää.

Tuossa aika suoraan toteat, että nuo mainitut leffat ovat kertakäyttöviihdettä, joten oikeastaan olet samaa mieltä kanssani, vaikka nyt vedit jonkin syväluotaavuuskortin esille. tårta på tårta voi parfymoida tai ainakin yrittää, se on ihan selvä, mutta tårta på tårta on tårta på tårta silti.

Andyn kommentti siitä, että joku elokuvakriitikko ei pitäisi rakkausdraamoista ja sen takia dumaisi ne kaikki, on erikoinen koska tällaista kritiikkoa ei taida olla olemassa. Mielikuvitusmaailmassa voi tietysti olla kaikenlaisia ihmisiä. Pidän kuitenkin täysin validina dumata leffa, jos siinä on liikaa Manowaria, kuten 300-leffassa on. Gerard Butler on silti loistava näyttelijä.

Yhtä kaikki, kuten Antti totesi, elokuvat ovat makuasioita. Niin on myös se, voiko leffan tuomita siksi, että siinä on liikaa pullistelua. Kyllä voi. Ja saa tietysti olla toistakin mieltä. Makuasia on makuasia. Kai siihen sitten työantaja alkaa puuttua, jos elokuva-arvostelija ei työnantajan mielestä ole tarpeeksi ammattitaitoinen.

[Eppu]

Varsinaisesta aiemmasta keskustelusta tuli mieleen, että toki on näin, että jos jokin matriisi tekee ratkaisut tekijän itsensä puolesta, luovuus vaarantuu ainakin tietyssä mittakaavassa. Toisessa vaakakupissa sitten on sisältöjen soveltuvuus sen hetken yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumiseen.

Koska Ylen hallintoneuvoston työvaliokunta ja esimerkiksi sen jäsenistöön kuuluva kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (kok.) ei ole yhtä tempaava somekasvo kuin vaikkapa Ukkola tai Libiso, tämäkin lausunto meni Hesarissa sivumarginaaliin:
"Saimme ihan hyvät seikkaperäiset selvitykset. Monimuotoisuushan tulee Ylelle hyvin pitkälti lakien velvoittamana. Moniäänisyys on ollut yksi Ylen strategiatavoitteista, kävimme myös läpi, mitä se tarkoittaa", Wallinheimo sanoi.

Jännä juttu, kun klikki- ja seuraajamääristä elävät journalistit näkevät tapahtumat uhkaavina, kamalina ja rajoittavina ("Free Libiso!"), Ylen toimintaa valvovan elimen oikeistolaisedustajalla ei värähdä edes kulmakarva, kun toimitusjohtaja Ylä-Anttila on kertonut sisältä päin, että mikä homma.

[sinappi]

Todella erikoinen väite, että 300 olisi jotenkin objektiivisisesti sysipaska. Mikäli katsomme Rotten Tomatoesin keräämiä kriitikoiden arvosteluja, on suurin osa elokuvan arvosteluista positiivisia. Suurempi osa kuin esimerkiksi Mikan 5/5-tähden elokuvaksi arviomalla toimintaelokuva Bullet Trainilla. Sama pätee yleisöarvioihin. IMDb:n ja Rotten Tomatoesin yleisöarvioiden mukaan 300 on parempi kuin Bullet train.

300-elokuva on pastissi samannimisestä sarjakuvaromaanista. Elokuvan kuvallinen tyyli tulee siis aika pitkälti tästä toisesta taidemuodosta, jota teos mukailee. Teos on kulttuurillisesti merkittävä siksikin, että sen kuvastolla on ollut näkyvä vaikutus 2000-luvun sotilas- ja soturikulttuuriin. Itsekään en aikuisena enää pitänyt tuosta elokuvasta, mutta tunnustan sen taiteellisen arvon.

[Eppu]

Yleisöarviot nettisivuilla onkin hyvä aasinsilta otsikkoon, politiikka. Yhteiseen osallistuminen ja demokratia. Yhden näkemyksen mukaan demokratia on erinomainen keino saada selville ihmisjoukon yleinen mielipide, mutta paljon vaikeampi kysymys on sitten se, että mitä se edes kertoo? Muuta kuin yleisen mielipiteen. Sen, että nämä ihmiset olisivat oikeassa? Ehkä joskus.

[sinappi]

Kulttuuripolitiikan yhtenä tavoitteena tulisi olla taiteen edistäminen. Taiteen ennakkosensuuri taas köyhdyttää taidetta. Feministinen käsikirjoitustyökalu voi olla ennakkosensuurin muoto, jolla vaikutetaan ideologian perusteella taiteen tekemiseen. Vastaavasti valmiin teoksen arviointi huonoksi pelkästään ideologian perusteella, jonka mukaan maskuliiniset ominaisuudet nähdään negatiivisina, on esimerkki ongelmasta. Nähdäkseni tätä ongelmaa koetettiin häivyttää sillä, että teoksen sanottiin olevan objektiivisesti arvioiden muutenkin tårta på tårta. Ilmeisesti kuitenkaan kenelläkään ei ole mitään todisteita siitä, että 300 olisi objektiivisesti arvioiden tårta på tårta.

Ylen strateginen tavoite voi aivan hyvin olla moniäänisyyden lisääminen, eikä siinä ole mitään ristiriitaa Yleisradion lakisääteisten tehtävien kanssa. Siitä voi kuitenkin olla eri mieltä, että tulisiko valittujen toimintalinjojen, sisältöjen painotusten tai toimintaa ohjaavan lainsäädännön olla erilaista.

[Eppu]

Liiallinen maskuliininen pullistelu on tietenkin eri asia, kuin nähdä kaikki maskuliininen automaattisesti negatiivisena asiana. En ole nähnyt kyseistä arvostelua, mutta näin tässä mielestäni nyt poimittiin ja oiottiin.

Ei kai mitään taideteosta voi objektiivisesti tårta på tårta julistaa, vaikka toki on olemassa joitakin vaikeasti määriteltäviä asioita, kuten maku, johon esimerkiksi John Dewey viittaa kirjoituksissaan, antaen ymmärtää, että on olemassa kokijasta riippumattomia tekijöitä, joita voidaan arvioida, vaikka taiteen tehtävä on synnyttää kokemuksia kokijassa.

Irvileuka voisi kääntää tämän esimerkiksi niin, että todiste 300/FF:n huonoudesta on niiden suosio, pakko olla kuraa, kun uppoaa syviin kansanriveihin kuin Sandels-olut ja juhlamokka.


Taskudramaturgin näkökulmasta itseni kiinnostaa oikeastaan Yleä paljon enemmän Elokuvasäätiön kanta asiaan, ja miten homma käytännössä menee. YLE tuottaa tehtäviensä mukaista ja sinne päin osuvaa materiaali, mutta Elokuvasäätiön sormet ovat pelissä taas sitten kenties paljon isommin siinä, millaista elokuvataidetta Suomessa syntyy.

[tapsaattori]

Tuossa aika suoraan toteat, että nuo mainitut leffat ovat kertakäyttöviihdettä, joten oikeastaan olet samaa mieltä kanssani, vaikka nyt vedit jonkin syväluotaavuuskortin esille. tårta på tårta voi parfymoida tai ainakin yrittää, se on ihan selvä, mutta tårta på tårta on tårta på tårta silti.

En suinkaan ole samaa mieltä, minusta 300 oli ihan viihdyttävää kertakäyttöviihdettä. Suoraviivainen sankaritarina jossa oli reipasta pullistelua. Fast and Furious puolestaan ei ollut minun mieleeni koska autot ei niin kiinnosta, mutta ymmärrän toki, että jotkut kokevat sen hyvänä ja johan sen näkyy katsojaluvuistakin.

Munkin mielestä on köyhdyttävää, että taidetta koitetaan laittaa johonkin raameihin ideologiselta pohjalta

[Mika]

Todella erikoinen väite, että 300 olisi jotenkin objektiivisisesti sysipaska.

En siis missään nimessä ole koko elämäni aikana väittänyt minkään elokuvan olevan objektiivisesti sitä tai tätä.

Valvomo: Viestiä lyhennetty.

[sinappi]

Kiitos tarkennuksesta.

Valvomo: Viestiä lyhennetty.