Hätävarjelu ja yleinen kiinniotto-oikeus

[Mika]

Tuo Hesarin juttu on maksumuurin takana, joten vain tilaajat voivat sitä suoralta kädeltä kommentoida. Esitetäänkö siinä tapauksia, joissa hätävarjelu on hyökkäyksen kohteelle tarkoittanut 10.000 euron maksutaakkaa?

[MikaM]

Koskien hätävarjelua, mielenkiintoinen dilemma. Jos joudut päällekarkauksen kohteeksi niin kutakuinkin jokainen RSBD opettaa välittömään ja tehokkaimpaan mahdolliseen puolustautumiseen. Koska hyökkäys todennäköisesti on päässyt yllätyksensä turvin vähän "etumatkalle". Mikä kuullostaa järkevältä, opetti sitä kukaan tai ei. Ilmeinen riskihän tuossa sitten on liioittelu. Kun sitä arviointiaikaa ei ole käytännössä ollenkaan. Miten sen sitten käräjillä selität?

[sinappi]

Kertomalla, että hyökkäyksen yllätyksellisyyden ja vaarallisuuden takia eivät lievemmät keinot olisi riittäneet, ja oikeuden tulee ottaa huomioon myös se, ettei tilanteessa kohtuudella voitaisi edellyttää juuri mainituista syistä tarkempaa harkintaa, koska aikaa ei ollut arvioida tilannetta sen paremmin.

Valvomo: Edellistä viestiä ei tarvitse lainata, kun siihen vastaa.

[MikaM]

Voin kertoa ihan omakohtaisesti historiasta tapauksen, jossa ei onnistunut. Mutta näitähän tietty on molemmin puolin näitä juttuja.

[sinappi]

Käräjäoikeudet tuntuvat tekevän melko liukuhihnalta päätöksiä. Tuomioistuimilla on ratkaisupakko tulkinnanvaraisissakin asioissa. Välillä ne alioikeuden ratkaisut aiheuttavat epäuskoisuutta, mutta onneksi niistä voi valittaaa hovioikeuteen.

[Lasse Candé]

Linkitetystä Hesarin jutusta…

Esitetäänkö siinä tapauksia, joissa hätävarjelu on hyökkäyksen kohteelle tarkoittanut 10.000 euron maksutaakkaa?

Ja vielä tarkemmin keskusteluun liittyen, esitetäänkö siinä tapauksia joissa se kymppitonnin maksutaakka on tullut lisääntyneistä oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeutta korkeammissa oikeusasteissa ratkoessa, oliko jokin hätävarjelua vai ei?

Olisi toivottavaa, että tässä aiheessa voisi rajoittua tähän aiheeseen, ilman että perustelujen kysyminen esitetään jonakin aukottomana uskona oikeusjärjestelmän täydellisyyteen. Eihän kukaan ole vastaavasti ehdottanut kenenkään väittävän oikeusjärjestelmää kaikin puolin mädäksi. Tässä tämä näkyy niin, että vaikka oikeusjärjestelmä ei olisikaan täydellinen, niin ehdotetussa asetuksessa ei välttämättä ole mitään järkeä.

[YJT]

RL 4 luvun 4 § hätävarjelusäännös jaksaa herättää ihmettelyä, vaikka se on todella hyvää lakitekstiä. Selko Suomea ja riittävän abstrakti, jotta sitä voidaan soveltaa kaikenkarvaisissa oikeudettomissa hyökkäyksissä ja niiden torjumiseksi tarpeellisissa puolustusteoissa. Hyökkäyksen sisältöä ja käytettävissä olevia puolustuskeinoja kun on hankala luetteloida kaiken kattavasti etukäteen. Kauneus on tietenkin katsojan silmissä.

Olen samaa mieltä siitä, että pykälä on varmaankin niin hyvin kirjoitettu kuin lakipykälä voidaan kirjoittaa. Lisäksi se on sisällöllisesti niin hyvä, että siihen ei ole tarvetta tehdä muutoksia.

Mutta ihan käytännössä (sekä nettikirjoittelussa että käytännön tilanteissa) näkee, että asia ei ole suurelle osalle ihmisisitä selvä. Toki voidaan sanoa, että lukekaa ennakkopäätöksiä ja muita oikeuslähteitä, mutta kun asia on epäselvä vaikka nämä lähteet ovat ihmisten käytettävissä. Finlexiä kuitenkin tunnutaan osattavan käyttää, joten asetusteksti varmaankin löytyisi sieltä.

Asetus ei ohjaisi kuitenkaan pelkästään yksittäisten kansalaisten toimintaa, vaan myös oikeuslaitoksen. On kestämätön ajatus, että käräjillä saakin tulla puutaheinää-tuomioita, koska aina voi valittaa hoviin. Ensin se esitutkinta kestää vähimmillään viikkoja ja luultavasti kuukausia tai jopa yli vuoden, sitten odotellaan puolesta vuodesta kahteen vuoteen että mennään käräjille, ja sitten vielä vuosi että päästään hoviin. Kai se lähtökohta olisi, että tuomiot olisivat niin tasalaatuisia ja yleisen oikeustajun mukaisia (jos sellaista asiaa edes on kuin yleinen oikeustaju), että se hovin kierros voitaisiin jättää pois.

Lisäksi asetuksessa olisi erillinen luku hätävarjelussa käytettäville välineille, eli käytännössä kaasusumuttimelle koska se on ainoa väline jota saa kantaa hätävarjeluperusteisesti mukana, ja toisaalta hätävarjelu on käytännössä ainoa peruste miksi kansalainen voi saada kaasusumutinluvan. Tämän tarkoituksena olisi helpottaa kansalaisen osaa esim kertomalla, missä kaikkialla sumutinta saa kantaa ja missä ei saa kantaa (aika monessa laissa löytyy viittauksia siihen, että ei saa kantaa ja käsittääkseni missään ei ole koottuna tällaista tietoa). Esimerksiksi voiko kaasusumutinluvan haltija mennä sumuttimen kanssa Viron laivalle, kantaa sumutinta mukanaan laivalla, mennä rajan yli Viroon (missä sumuttimet ovat lupavapaita) ja tuoda sumuttimen mukanaan laivalle ja rajan yli Suomeen. Asetus myös kertoisi lupaviranomaiselle ne perustelut joilla kaasusumutinlupa pitäisi irrota jolloin lupapäätökset olisivat tasalaatuisempia, lisäten kansalaisten yhdenveroisuutta lain edessä.

Tarkemmin, miten hätävarjelupykälää voisi selventää olisi purkamalla säädös auki kunnolla, eli esim mitä tarkoittaa käytännön tasolla
- Aloitetun tai välittömästi uhkaavan
- oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi
- tarpeellinen puolustusteko on hätävarjeluna sallittu,
- jollei teko ilmeisesti ylitä sitä, mitä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavana,
- kun otetaan huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet.

- Jos puolustuksessa on ylitetty hätävarjelun rajat (hätävarjelun liioittelu),
- tekijä on kuitenkin rangaistusvastuusta vapaa, jos olosuhteet olivat sellaiset,
- ettei tekijältä kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista,
- kun otetaan huomioon hyökkäyksen vaarallisuus ja yllätyksellisyys sekä tilanne muutenkin.

Lisäksi voisi ottaa kantaa näihin paikalta poistumisvelvoitteisiin ym seikkoihin joista ei pykälässä puhuta.

Näistä jokaisesta kohdasta saisi oman pykälän asetukseen.

Asetuksessa ei varmaankaan tulisi mitään uutta, mitä esim hätävarjeluun perehtynyt lakimies ei jo tietäisi, mutta tarkoituksena olisikin kerätä tietoa yhteen ja yhtenäistää linjaa. Mielestäni pitäisi mieluummin ponnistella että keksittäisiin keinoja että prosessista saataisiin mahdollisimman hyvä, kuin että keksittäisiin perusteita, miksi sitä ei voitaisi muuttaa.

[Lasse Candé]

Minä en tuossa oikein vieläkään usko tuohon ”kansalaisen opas” -funktioon. Samaten en näe pointtia siinä, että asetus kasaa kaasusumuttimesta yhteen asioita, jotka jo löytyvät laeista, olkoonkin tämä tieto hajallaan. Tällainen asia pitäisi mieluummin toteuttaa keskittämällä lakitekstiä, jos se on mahdollista. Tai sitten tekemällä opas kansalaisille oleellisten lakien oleellisista kohdista.

Mutta jos tosiaankin on jotakin selvennettävää lähinnä sinne käräjäasteelle, niin ei kai siinä sitten mitään. Mutta miten asetuksessa sitten linjattaisiin noita hätävarjeluun liittyviä asioita?

[Puni]

Eli siis ymmärsinkö keskustelun käänteitä oikein, pienellä kannatusmaksulla saa kanniskella sumutusvälinettä miten haluaa?

Onko 10000 maksu kertaluonteinen ja jos ei, saako siitäkin paljousalennusta määräaikaisuuden puitteissa?

[YJT]

Samaten en näe pointtia siinä, että asetus kasaa kaasusumuttimesta yhteen asioita, jotka jo löytyvät laeista, olkoonkin tämä tieto hajallaan.

Ongelma onkin siinä että tieto ei välttämättä löydy laeista, vaikka se siellä onkin. Ja kun ajatellaan että kaasusumutin on nk jokamiehen väline, niin sen kantaminen lain mukaisesti pitäisi onnistua ilman oikeustieteellisiä opintoja.

Tällainen asia pitäisi mieluummin toteuttaa keskittämällä lakitekstiä, jos se on mahdollista. Tai sitten tekemällä opas kansalaisille oleellisten lakien oleellisista kohdista.

Kun asetuksen on tarkoitus olla lakia täsmentävä ja täydentävä säädös, niin mielestäni tällainen lain täsmentäminen ja täydentäminen olisi hoidettavissa asetuksella. Ja se olisi varsin helppoakin.

Opaskirjoja voi toki tehdä ja olen yhden sellaisen tehnytkin. Tällaisen oppaan luotettavuus, uskottavuus ja saavutettavuus ovat kuitenkin asetusta heikommat. Puhumattakaan siitä että opaskirjalla ei paljoa esim ohjata Pohaa lupien myöntämisprosessien suhteen.

Mutta jos tosiaankin on jotakin selvennettävää lähinnä sinne käräjäasteelle, niin ei kai siinä sitten mitään. Mutta miten asetuksessa sitten linjattaisiin noita hätävarjeluun liittyviä asioita?

Siinä avattaisiin jokainen lause lain pykälästä niin, että kansalaisen ei tarvitse etsiä ennakkopäätöksiä tai lukea oikeustieteellistä kirjallisuutta.

[tapsaattori]

Näen ristiriitana, että kun ensinnäkin asetus on lakia täydentävä ja tarkentava, niin sitten kohta asetus avaisikin lakia (eli selittää mitä laki tarkoittaa?) sana samalta. Eri asioita. Mä voisin ajatella sen asetuksen siinä tapauksessa käypäksi, jos hätävarjelu sisältäisi rajatun ja konkreettisen tapausvalikoiman joiden kohdalla hätävarjelusta säädettäisiin tarkemmin tietyllä tavalla. Onko tämmöistä suunnitteilla tai edes joltain tietyiltä osin? Ilmeisesti se kaasu ainakin? Nykyiselläänhän hätävarjelun lainkohtinen eri muuttujat tuottavat niin suuren määrän erilaisia kombinaatioita, että tarkan ja kattavan asetuksen tuottaminen kuulostaa liian laajalta, jolloin asetuksestakin tulisi rajattu vain tiettyihin tilanteisiin tai yleisluontoinen.

Jos rajattu, mikä etu verrattuna ennakkotapauksiin?
Jos yleisluontoinen, miten silloin edes tarkentaa?

Mun mielestä laki hätävarjelusta on hyvä, kuten Korpinkivikin muistaakseni mainitsi. Olen havainnut kuitenkin "väärinymmärrystä" hätävarjelulaista niin, että sillä yritetään veivata oma tunarointi tuomiosta vapauttavaksi tai toisen toiminta tuomittavaksi. Se ei ole perua siitä, että laki olisi huonosti ymmärrettävä vaan perus kikkailua oman edun tavoittelemiseksi. Tähän toimintaan ei auta opaskirjat eikä asetukset mutta tuomioistuinten tulisi toki tehtävänsä puolesta ymmärtää tilanne kokonaisuutena.

[Korpinkivi]

Tapsaattori osui kysymyksineen ytimeen. Asetus täydentää, ei selitä lakia. Oikeustiede selittää, myös asetuksia. Hätävarjelun tarpeet elävät ajassa ja yhteiskunnassa, niitä ei kannata sitoa.

[Lasse Candé]

YJT, mikä asia kaasusumuttimista ei löydy laeista? Alleviivasit sanan ”löydy”. Tarkoititko sillä nyt sitä, että se ei ole siellä ylipäätään vai että se on ja että henkilö x ei löydä sitä? Kerro mielellään kumpaa tarkoitit ja mikä tällainen asia olisi.

Jos tarkoitat että asia on laissa, mutta henkilö x ei löydä sitä, korostan edelleen henkilö x:lle kohdistetun oppaan merkitystä. Eihän asetuksia kirjoiteta sitä varten, että niissä toistetaan lakien asioita ja kerrotaan mistä ne löytyvät. Ja jos taas tarkoitit että asiaa ei ole laissa, vielä kerran, mikä se asia sitten on? Tämä on tärkeä kysymys sikäli, että päästään keskustelussa pohtimaan, pitäisikö se sitten mieluummin kirjoittaa lakiin vai onko se esim tietyn ministeriön alaa täsmennettäväksi asetuksella.

Ja saatetaan olla tästä eri mieltä, mutta minun mielestäni on täysin riittävää että lait säätävät oikeudesta kantaa kaasusumutinta ja sitä harkitsevan vastuulla on olla selvillä toimintaansa liittyvistä laeista, mahdollisesti verkostojen ja oppaiden avustamana. Jotakuinkin näin näen lakijärjestelmämme yleensäkin toimivan: Kansalaisten pitää itse olla laeista riittävän selvillä, jotta eivät riko niitä ja tämä on heidän omalla vastuullaan.

En ihan ymmärrä pointtia siitä että opas ei ohjaa pohaa lupien myöntämisessä. Jos opas viittaa lain kohtaan, ei oppaan tarvitsekaan ohjata pohaa, vaan lainkohdan pitää ohjata pohaa. Minkälaisia ongelmia näet tässä lakien osalta? Eikö poha löydä myöntämiselle oleellisia lakeja vai puuttuuko laeista jotain (mitä?) minkä sinä tahtoisit siellä olevan?

Mutta jos tosiaankin on jotakin selvennettävää lähinnä sinne käräjäasteelle, niin ei kai siinä sitten mitään. Mutta miten asetuksessa sitten linjattaisiin noita hätävarjeluun liittyviä asioita?

Siinä avattaisiin jokainen lause lain pykälästä niin, että kansalaisen ei tarvitse etsiä ennakkopäätöksiä tai lukea oikeustieteellistä kirjallisuutta.

Tämä jo ilmenikin aiemmin, kun kirjoitit jokaisen oleellisen virkkeen oleelliset kohdat edellä. Kysymykseni ei ollutkaan että mitä nämä kohdat (jotka jo kirjoitit) ovat tai että pitääkö niitä mielestäsi avata, sillä sekin ilmeni jo ja nyt tulee toistoa. Kysymys oli että miten niitä pitäisi avata? Tai miten niitä edes voisi avata?

Ja kaikki tämä huomioiden tapsaattorin ja Korpinkiven hyvät viestit tässä välissä, joiden kanssa olen lähtökohtaisesti samoilla linjoilla…

[YJT]

YJT, mikä asia kaasusumuttimista ei löydy laeista? Alleviivasit sanan ”löydy”. Tarkoititko sillä nyt sitä, että se ei ole siellä ylipäätään vai että se on ja että henkilö x ei löydä sitä? Kerro mielellään kumpaa tarkoitit ja mikä tällainen asia olisi.

Asiat ovat ripoteltuina eri lakeihin, mutta jokamies ei niitä sieltä helposti löydä. Esimerkiksi tässä keskustelussa joku (sinä?) totesi että hätävarjelupykälä löytyy Rikoslaista ja kaasusumutin Ampuma-aselaista, ikään kuin näissä muutamassa pykälässä olisi kaikki asiaa koskettava lainsäädäntö. On kuitenkin oleellista tietää esim missä sumutinta saa tai ei saa kantaa, ja tähän heitin ulkomuistista muutaman ensiksi mieleen tulleen lain, ja lista saattaa olla huomattavastikin pidempi. Kuitenkin kaasusumutin on nk jokamiehen väline jolla ei edes ole mitään kouluttautumisvelvoitetta (riittää että kertoo perehtyneensä välineen käyttöön), joten on kova vaatimus että sumuttimen kantajan täytyisi olla selvillä kaikista laeista joissa puhutaan sumuttimesta.

En ihan ymmärrä pointtia siitä että opas ei ohjaa pohaa lupien myöntämisessä. Jos opas viittaa lain kohtaan, ei oppaan tarvitsekaan ohjata pohaa, vaan lainkohdan pitää ohjata pohaa. Minkälaisia ongelmia näet tässä lakien osalta? Eikö poha löydä myöntämiselle oleellisia lakeja vai puuttuuko laeista jotain (mitä?) minkä sinä tahtoisit siellä olevan?

Jos seuraa keskusteluja esim toiminta-ampujien foorumilla niin on varsin selvää että laitokset tulkitsevat pykäliä eri tavoilla, minkä takia toki Poha julkaisi yhtenäistämisohjeen (joka lähinnä luetteli rikosnimikkeitä jotka estävät aseluvan saamisen ja karenssiajan pituuden).

Kaasusumutinten osalta on lain esitöissä kerrottu, että sumutin on ensisijainen hätävarjeluväline, ja ne perusteet joilla sumutinluvan voi saada. En tiedä, mistä johtuu mutta vaikka sumutinluvan saaminen ei ilmeisesti olekaan niin vaikeaa kuin mitä ihmiset tuntuvat luulevan, se ei ole kuitenkaan niin helppoa kuin mitä lain esitöissä sanotaan.

Mutta jos tosiaankin on jotakin selvennettävää lähinnä sinne käräjäasteelle, niin ei kai siinä sitten mitään. Mutta miten asetuksessa sitten linjattaisiin noita hätävarjeluun liittyviä asioita?

Siinä avattaisiin jokainen lause lain pykälästä niin, että kansalaisen ei tarvitse etsiä ennakkopäätöksiä tai lukea oikeustieteellistä kirjallisuutta.

Tämä jo ilmenikin aiemmin, kun kirjoitit jokaisen oleellisen virkkeen oleelliset kohdat edellä. Kysymykseni ei ollutkaan että mitä nämä kohdat (jotka jo kirjoitit) ovat tai että pitääkö niitä mielestäsi avata, sillä sekin ilmeni jo ja nyt tulee toistoa. Kysymys oli että miten niitä pitäisi avata? Tai miten niitä edes voisi avata?

Totta kai niitä voi avata; näinhän tehdään oikeustieteellisessä kirjallisuudessakin. Asetuksessa kerrottaisiin / avattaisiin mitä käytännön tasolla tarkoittaa esim välittömästi uhkaava hyökkäys, jne ne kaikki kohdat jotka ovat jo olleet esillä. Uskon että lakitekstin parin sanan ja oikeustieteellisen kirjallisuuden kymmenien sivujen väliin mahtuu paljon eri tasoisia auki kirjoittamisen tasoja.

Esim Minilexissä avataan tällä tavalla:

Aloitettu tai välittömästi uhkaava hyökkäys

Puolustusteko hätävarjeluna on sallittu aloitettua tai välittömästi uhkaavaa hyökkäystä vastaan. Aloitettu hyökkäys tarkoittaa hyökkäystä, jota on aloitettu jo tekemään. Esimerkiksi nyrkin ”lataaminen” lyöntiä varten on aloitettu hyökkäys. Suojeltu oikeushyvä, eli terveys ja fyysinen koskemattomuus, on tällöin välittömässä vaarassa. Välittömästi uhkaava hyökkäys puolestaan voi esimerkiksi olla uhkaus tulevasta hyökkäyksestä, kun on pääteltävissä, että uhkaus ollaan myös panemassa toimeen.

Liian aikaisin tai myöhään ei siis voi toimia hätävarjeluoikeuden nojalla. Puolustautumista ei saa aloittaa, ennen kuin hyökkäys on alkanut tai välittömästi uhkaava, eikä puolustautumista saa liioin jatkaa, jos oikeudeton hyökkäys on jo päättynyt.

[Korpinkivi]

Yksi olennainen juttu hätävarjeluasetus kansalaisaloitteena on jäänyt huomiomatta. Kansalaisaloitelain mukaan kansalaisaloite sisältää lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä. Säännöksessä ei mainita asetusta. Asetus annetaan presidentin, valtioneuvoson tai ministeriön toimesta, eikä sitä käsitellä lainvalmisteluprosessissa lain tavoin.
Toisekseen kansalaisaloitelaissa säädetään, että samaan aloitteseen ei saa sisällyttää erilaisia asioita. Jos siis yllä olevasta huolimatta aloite asetuksesta olisi mahdollista, miten hätävarjelu ja kaasu saadaan mahtumaan samaan asetukseen yhdistämättä erilaisia asioita.
Edelleen viittaan kansalaisaloitelakiin, jonka mukaan kansalaisaloite tehdään eduskunnalle. Eduskuntahan ei voi määrätä presidenttiä, valtioneuvostoa tai ministeriötä antamaan asetusta, vaan ko. instanssit voivat antaa asetuksen, jos ko. laissa niin on säädetty.
Yllä mainituin näkökohdin tulee mieleen, että ensin pitäisi tehdä lakialoite, jonka tarkoituksena on muuttaa mm. kansalaisaloitelakia siten, että kansalaisaloite voisi koskea myös asetusta. Ei kovin mielekästä.
Miksi ei tehdä kansalaisaloitetta hätävarjelusäännöksen muutoksesta tai yksinkertaisesti tehdä hyvä opas hätävarjelusta. Joka tapauksessa onnea ja menestystä kansalaisaloitteen parissa, nostan hattua kansalaisaktiivisuudelle.