Viikinkimiekkailu ja -elävöitys

[Risto R]

Aika tosi löyhästi... Siinä vaiheessa kun porukka myy DVD:tä millä opetetaan roomalaisen gladiuksen käyttöä "of how the ancients trained" rupeaa vähän hälytyskellot soimaan... Ei sillä etteikö systeemi voisi olla toimivakin, mutta se miten sitä markkinoidaan...

[mronkain]

Jenkkien markkinointihypetys on aina ihan omaa luokkaansa...

- Marko

[Jussi Häkkinen]

Aloitin 1991, eli käsittääkseni ennen kuin yksikään noista oli vielä pystyssä.

Sudet taisivat olla, mutta eri meiningeissä tuolloin.

Käsittääkseni ainoa porukka, joka todella panostaa autenttisuuteen on Suomen inkkariharrastajat

Ei näinkään. Kokeellisen arkeologian porukka tutkii viikinkiaikaa aika huolella ja autenttisuuteen panostetaan melkoisen raskaasti. Tämä on vaikuttanut myös useammankin joukon HistEl-toimintaan.

Heillä toki on mukana muutakin kuin kamppailua - itse asiassa paljon enemmän muuta kuin kamppailua. Enemmän sitä arkisen elämän mallintamista, vaikka mättö & lelut kuuluvatkin joidenkin kiinnostuspiiriin.

[navajas]

Sudet taisivat olla, mutta eri meiningeissä tuolloin.

Eivät vielä olleet. HS alkoi Korpin Klaanin larppiporukasta eronneena ryhmänä joskus 90-luvun puolivälin jälkeen. Ja ensin nimenomaan larppausporukkana, myöhemmin vasta historiapuoli mukaan.

Kokeellisen arkeologian puolella on kyllä tuota osaamista. Mutta silti tulee rajat vastaan melko nopeasti rautakauden suhteen. Kun tietoa on vaan yksinkertaisesti niin paljon vähemmän kuin jollain joka harrastaa 1800-lukua.

Kai

[Jussi Häkkinen]

Eivät vielä olleet. HS alkoi Korpin Klaanin larppiporukasta eronneena ryhmänä joskus 90-luvun puolivälin jälkeen. Ja ensin nimenomaan larppausporukkana, myöhemmin vasta historiapuoli mukaan.

Totta kyllä, HS taidettiin perustaa joskus 1997 tienoilla...tjsp.

Kokeellisen arkeologian puolella on kyllä tuota osaamista. Mutta silti tulee rajat vastaan melko nopeasti rautakauden suhteen. Kun tietoa on vaan yksinkertaisesti niin paljon vähemmän kuin jollain joka harrastaa 1800-lukua.

Totta. Tunnen kuitenkin sekä arkeologian että kansatieteen puolelta ihmisiä, jotka keskittyvät tuohon aikaan hyvinkin vahvasti. Tiedon saaminen on vaikeaa, mutta nähtävästi juuri tämä ajaakin henkilöitä sangen syvälle tuohon alaan - lisäksi voi mukana olla sekin, että on mahdollista löytää jotain uutta eikä tietomäärä ole "hukuttava". Itselleni on syntynyt laitakiinnostus asiaan juuri ystävieni kautta - sinällään ehkä oudosti itse taistelupuoli ei sen isommin kiinnosta (no, joitakin leluja lukuun ottamatta, tosin itämaiset lelut ovat ehkä lähempänä sydäntä). Lisäksi tuon väen kiinnostus aiheeseensa tuntuu vastaavanlaiselta kuin oma kiinnostukseni omaan alueeseeni.

[Kari Aittomäki]

Onko kokeellinen arkeologia nekrofilian alalajike?

Saisikos jonkinlaisen selvennöksen laivasusisommeloihin, SCA:lle ja tappeletteko noissa jutuissa oikeasti? Siis mikä on mätön roolipeliprosentti?
Islantilaiset Glimaavat viikinkiperinteellä, jopa niitä vesi paineja olen kuullut järjestettävän.. Mites se?

Ovatko inkkariharrastajat elämäntapaintiaanien jäljillä, mikä rooli on samanismilla ja totemieläimillä?

Miten Helsingin sanomat liittyy juttuun?

[riku]

Muut kysymykset jäävät itseltä auki - tosin kokeellisen arkeologian aspekteista voisin kysyä museologiaa&arkeologiaa&folkloristiikkaa lukevalta vaimolta, mutta taidan jättää väliin - tähän luulen tietäväni vastauksen:

--Miten Helsingin sanomat liittyy juttuun?

Niukasti. Sattuu vaan olemaan sama lyhenne kuin Harmaasusilla, joka on jokin larppisakki, käsittääkseni.

Riku Ylönen

[navajas]

Onko kokeellinen arkeologia nekrofilian alalajike?

Kokeellinen arkeologia on sitä, että opiskellaan historiaa ja esinekulttuuria kokeilemalla. Eli otetaan esimerkiksi aiheeksi vaikka intiaanikanootti. Pyritään sitten väsäämään sellainen käyttäen samoja työkaluja ja menetelmiä kuin kyseisenä historiallisena ajanjaksona käytettiin. Eli opiskellaan arkeologiaa käytännön kautta sen sijaan että vain tutkittaisiin muinaisjäännöksiä ja tehtäisiin oletuksia löytöjen perusteella. Monet "vakavamieliset" arkeologit eivät pidä tätä hyvänä tapana, mutta mielestäni he voivat suosiolla pölyttyä kammioissaan.

Saisikos jonkinlaisen selvennöksen laivasusisommeloihin, SCA:lle ja tappeletteko noissa jutuissa oikeasti? Siis mikä on mätön roolipeliprosentti?

SCA eli Society for Creative Anachronism on keskiajan ja renessanssin elävöittämisseura, joka perustettiin 60-luvulla Kaliforniassa. Sieltä se on levinnyt ympäri maailmaa. (Itse olin juuri Etelä-Afrikassa opettamassa ottelua.)

Porukka harrastaa historiaa valmistamalla vaattteita ja esineitä ajan hengessä. Oman autenttisuuden tasonsa saa itse valita. Roolipeliä se ei ole millään muotoa.

SCA:ssa ottelu käydään rottinkikepeillä, joiden minimipasuus on 32 mm. Pituus on yleensä siinä 90-100 cm yhden käden kepeissä ja siitä ylöspäin aina 2,7 m keihäisiin. Laji on täyskontaktipohjainen eli lyönnit viedään täysin perille. Suojavarusteet ovat sen verran hyvät, että vakavampia vammoja ei synny- Isot mustelmat ja ruhjeet ovat kuitenkin arkipäivää.
Painoluokkia tai sukupuolisyrjintää ei ole eli kaikki ottelevat ihan samoissa turnauksissa. Varusteiden painosta johtuen homma suosii hiukan isompia kavereita, tosin tällainen 80-kiloinen heittopussikin pärjää. Ottelu ei siis ole MILLÄÄN tasolla koreografioitua, mutta säännöt löytyy. Esim. paini on kielletty eli pysytellään täysin aseellisessa ottelussa.

Muista lajeista poiketen järjestetään myös joukkotaisteluita, joista suurimmat käydään jenkeissä (yli 1000 ottelijaa per puoli). Matsi päättyy hyvään osumaan päähän tai vartaloon. Kevyitä lyöntejä ei noteerata.

Sommelo on rautakauden ja Harmaasudet viikinkiajan historian elävöitysseura. Käsittääkseni Sommelossa on aika paljon arkeologian opiskelijoita. Harmaasudet järjestävät myös liveroolipelejä. Käsittääkseni heillä ottelu on hidastettua metallimiekkailua, jossa lyöntejä ei viedä perille saakka, mutta en ole kummankaan seuran ekpertti, joten joku paremmin tietävä saa vapaasti korjata.

Viikinkiajan laivayhdistys nimensä mukaisesti harrastaa etupäässä veneilyä viikinkiaikaisen mallisella laivalla. Heillä ei käsittääkseni ole minkäänlaista ottelutoimintaa.

Ovatko inkkariharrastajat elämäntapaintiaanien jäljillä, mikä rooli on samanismilla ja totemieläimillä?

Eivät ole. Eli harrastavat amerikan alkuperäisasukkaiden kulttuurin elävöittämistä samoin kuin muutkin historianharrastajat. Samanismiin ja elukoihin voivat vastata jotkut paremmin tietävät.

Mutta mikäli keskiaikaistyyppinen täysontaktiottelu kepeillä kiinnostaa, niin lähettele viestiä suoraan mulle niin kerron tarkemmin. Toimintaa on tällä hetkellä Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Hämeenlinnassa.

EDIT: quote korjattu T: mode

[Risto R]

Ainoa elementti jota joku kieroontunut SCA:ssa voisi pitää roolipelaamiseen viittaavana on se persoona jota elävöitetään. Tämä persoona siis määrittää ajan ja kulttuurin mitä elävöitetään. Tyyliin, varustukseni on samat kuin palkkasoturi nönnönnööllä oli Crecyn taistelussa vuonna 1346 ja tämän soturin menneisyys oli sellainen ja sellainen. Se kuinka paljon tuolla persoonalla on merkitystä harrastuksessa varmaan vaihtelee aika paljon.

SCA:n massataistelut on varmaan lähimpänä mitä voi massataistelua päästä näin niinkuin fiilikseltään. Siis olematta oikeassa taistelussa.

[Kari Aittomäki]

Kiitoksia tiedoista.
Täällä Kokkolassa tai täältä Kokkolasta ainakin lähtöisin on eräs kaveri joka aivan tosimielellä tuota kokeellista arkeologiaa harrastaa. On jo näyttelyitäkin pitänyt.. On aina päässyt karkuun ennen kuin olen hihastaan kiinni saanut, velipoikansa on tuttu mies.
Eli kiinnostaa kovastikin.

Mukava huomata että toiminnalla on kattojärjestöt ja selkeät pelisäännöt.
Suunnittelen aloittaa toiminnan kuluvan kevään aikana, jalkavarauksella. Kun olen juuri nytkin taasen sauvakävelijä.

Onko mitään kytköksiä faction fightingiin olemassa, taitaa olla aika tuore laji mutta hyvin samanhenkinen? Mulla on jopa ensikäden kokemusta geordielandin ajoilta eli futishuligaanien esilajista on kyse.
Ja voin vakuuttaa että hommassa on kovastikin taktiikkaa ja joukkojen siirtelyä.. Ilmeisesti näilläpelein myös.

Tämä roolipelivaraus juontaa kahteen kokemukseen, halusin kokeilla vaan ei silloinen tuttavani, muutaman kerran julkisuudessakin vilahtanut kaveri ollut aivan samalla kanavalla minun kanssa mitä mättöön tulee. Tokihan tilanteen elävöitus paukahtaa päälle viimeistään silloin kun saa näkimiinsä vihollisen.

Harmaasusiin tutuistuin jo sitä dokumenttia tehdessäni.. sääli että kontakti ajoi kiville sairastumisen takia.
Eli vitskikäs yritin olla.

Alalla varmaankin on viikinkikamppailun elävöittäjiä, johan jo Orm Punaisessa on saagoista napattuja tekniikkakuvauksia mm. keihäänpalautus...
Missä mitassa homma on tosimielellä tehtyä?
Sillä vaikka mystiikka sikseen, varmaankin kaikille aseharrastajille on tuttu tilanne kun ase alkaa juttelemaan.. Eli oikeaa, alkuperäistä asetta hypistellen saa aika hyvän tuntuman myös tekniikkaan ja käyttötapaan. Kunnon aivoriihellä on varmaan päästy jo pitkälle, Svenska Fighterissa oli viikinkiaiheinen juttu joskus 92-95..

[Mosa]

Täydennettäkööt, että SCA:n keppitappelua harjoitellaan säännöllisesti myös Kouvolassa.

Kyllä, vaikkei keppitappelu säännöin koskaan olekaan oikeaa taistelua, niin olen samaa mieltä siitä, että lähimpänä, mihin päästään ilman, että alkaa ihmiset pääsemään hengestään. Kyllä siinä tunnelmaan pääsee, kun ympärillä on muutama kymmenen herrasmiestä, käsissään kättäpidempää ja tarkoituksenaan osua sinuun lujaa. Vaikkei kuolemanpelko leiju kentällä, kipu on kyllä aina mukana. Sopii meille, jotka haluamme (tai joudumme) menemään töihin taas maanantaina.

Risto:

Juu, ns. persoonan merkitys harrastajalle SCA:ssa vaihtelee todella paljon, olleen aika olematon suurimmalle osalle harrastajista.

[Kimmo K]

Onko kokeellinen arkeologia nekrofilian alalajike?

tiivistettäköön tuo nyt niin pieneen kuin sen kattavasti voi kutistaa:

’Kokeellinen arkeologia: Keinotekoisen systeemin luominen, jossa voidaan tarkastella arkeologisia materiaaleja ja prosesseja. Luodussa systeemissä suoritetaan kokeita, joilla tarkkaillaan ihmisen käyttäytymisen ja materiaalisen kulttuurin vaikutussuhteita koko kohteen elinkaaren ajan. Kokeilla selvitetään kuinka kohde on luotu, kuinka sitä on käytetty, muokattu ja lopulta hylätty, sekä mitä hylkäämisen jälkeisissä vaiheissa on tapahtunut. Kokeellinen arkeologia hyödyntää nykyistä materiaalista kulttuuria menneisyyden selvittämiseen, ja vastaa siis arkeologisen kohteen elinkaaren eri vaiheita koskeviin kysymyksiin.’

[diesel 64]

Löytyiskö noista kirvestekniikoista tietoa?


http://www.circolo-ares.it/ascia-pav2001.mpg" onclick="window.open(this.href);return false;

[Risto R]

Löytyiskö noista kirvestekniikoista tietoa?

Huscarlien käyttämälle kirveelle ei ole historiallisia tekniikoita. Jos kuitenkin haluaa sellaista käyttää, soveltuvimmat tekniikat löytynee saksalaisen tai italialaisen perinteen pollaxe tekniikoista, joita varmasti suurinta osaa pystyy soveltamaa tuommoisen käyttöön, vaikka muutama sata vuotta myöhemmin ovatkin olleet käytössä.

Tuo oli siis ihan selkeästi ns. teatteri mättöä. Mahdollisimman näyttävää siis.

EDIT: Pähkinän kuoressa: kirveellä voi lyödä, koukkia, pistää(!) ja sen varrella voi torjua. Lyödä ja tökkiä voi myös sen kirveen toisella päällä. Välittömästi vyöstä vetämisen jälkeen sitä voi käyttää nyrkkiraudan tapaan.

[diesel 64]

Löytyiskö noista kirvestekniikoista tietoa?

Huscarlien käyttämälle kirveelle ei ole historiallisia tekniikoita. Jos kuitenkin haluaa sellaista käyttää, soveltuvimmat tekniikat löytynee saksalaisen tai italialaisen perinteen pollaxe tekniikoista, joita varmasti suurinta osaa pystyy soveltamaa tuommoisen käyttöön, vaikka muutama sata vuotta myöhemmin ovatkin olleet käytössä.

Tuo oli siis ihan selkeästi ns. teatteri mättöä. Mahdollisimman näyttävää siis.

EDIT: Pähkinän kuoressa: kirveellä voi lyödä, koukkia, pistää(!) ja sen varrella voi torjua. Lyödä ja tökkiä voi myös sen kirveen toisella päällä. Välittömästi vyöstä vetämisen jälkeen sitä voi käyttää nyrkkiraudan tapaan.

ok,tiedätkö onko ns.heitto kirvestä käytetty?


Miekoista löytyi mielenkiintoinen sivusto:
http://www.helsinki.fi/arkeologia/mieka" onclick="window.open(this.href);return false; ... tyypit.htm

On näköjään naapuripitäjässä tehty löytöjä

Suljetuttuun löytöön kuuluu meidän aineistossamme ainoastaan Vähäkyrön Mahlaistentönkän haudasta numero 3 löytynyt miekan osa. Hauta ajoitetaan 500-luvulle.