Kirveet

[MikaM]

Tuossa Jussin liittämässä tappeluksessa näyttäis olleen sopiva olla yläpiikki. Vai onko se jossain Andyn nimeämissä aseissa?

[Kari Aittomäki]

Mulla on vahva oletus että pitkävartiset aseet on tarkoitettu hevosmiehiä vastaan, tai sitten keihäsmetsärientojen kurottaviin tälleihin.
Kirvestä on saletisti käytelty, mutta olen varma että se on koyhänmiehen ase.
Yksittäiset sotilaat hankkivat miekan varmasti jo eka kontaktin jälkeen, uskon että ne olivat haluttua saalista.

Kirveen yhdenkäden heiluttelu on mahdollista mutta vajaata, viillot ja pistot on noucanduu.
Toki sieltä kilventakaa pystyy kojauttamaan vahvasti mutta miekkaan verrattuna...
Osaava kilvenkäyttäjä pystyy blokkaamaan kirveen peruställit vaivatta, kahdenkäden peli koukkauksineen ja varsi-iskuineen on jo hankalampi vastus.

Kirves lie Peruspertin peli. Halpa hankkia ja helpompi tehdä.
Kenties se vahva rivi kilventakaa iskuja jakelevana taistelurivistönä kuluttaa nopeati vihun eturivin kilpimuuria ja muodostelma hajoaa.

Hyvä ketju taas.

[Aihki]

Osa taistelukirveistä on sellaisia, että terän toinen reuna muodostaa piikin, jolla voi ottaa kiinni kilvestä tai vetästä polvinivelen takaapäin hajalle tai niskaan jos auki. Konstit oli monet.

[Jussi Häkkinen]

Bayeux’n seinävaate kuvaa 1060-luvun tapahtumia, ja siinä näkyy esimerkkejä kahden käden kirveestä juuri ratsumiehiä vastaan. Yhdellä ukolla on kirves yhdessä kädessä, toisessa kilpi. Kuva on vähän pitkä, aukeaa myös tästä.



Tässä näkyvä edustaa ilmeisesti ainoaa vielä viikinkiajan jälkeen tavattavaa pohjoismaista sotakirvestyyppiä (ja ainoaa, joka on tunnistettavissa helposti nimenomaan sotakirveeksi eikä työkaluksi).

[Kari Aittomäki]

Osa taistelukirveistä on sellaisia, että terän toinen reuna muodostaa piikin, jolla voi ottaa kiinni kilvestä tai vetästä polvinivelen takaapäin hajalle tai niskaan jos auki. Konstit oli monet.

Yhdellä kädellä?

Öh.. enmä löytänyt tuosta kuvakkeesta kuin yhden kirvesjaakon, pitkävartinen peli oli mutta ei kovin aktiivinen tapaus ollu?

Mun täytynee vetää vähä länkiä taas, muistan lukeneeni että moni viikinkiveikko kantoi sekä miekkaa että kirvestä.
Se kertoisi erilaisista käyttötilanteista kyllä.
Mitenhän ne on saanu ne kätevästi kulkemaan kun keihäätkin kuulu pelilöihin?

[Antti]

Öh.. enmä löytänyt tuosta kuvakkeesta kuin yhden kirvesjaakon, pitkävartinen peli oli mutta ei kovin aktiivinen tapaus ollu?

Katso loppupäästä alkaen vasemmalle, sieltä löytyy muutakin kuin kirveen pitämistä kädessä.

[Aihki]

Yhdellä kädellä?

Joo, nämä sotakirveet olivat aika keveitä.

[Jussi Häkkinen]

Tuossa Jussin liittämässä tappeluksessa näyttäis olleen sopiva olla yläpiikki. Vai onko se jossain Andyn nimeämissä aseissa?

Terämuoto auttaa tähän aika usein, sinällään varren lisänä ei piikkiä tarvita. Omissa kokeiluissa on tullut huomattua, että kirveen parralla kilvestä sieppaaminen ja sitten välitön ruhjaisu yläkulmalla kasvoihin on todennäköisesti ollut yksi käytetty juttu (ja muilla kuin kumileluilla temutessa oikein hyvä tapa tehdä lommo miekkailumaskin naamaverkkoon).

[Jussi Häkkinen]

Mitenhän ne on saanu ne kätevästi kulkemaan kun keihäätkin kuulu pelilöihin?

Miekka ja/tai kirves vyöllä, keihäs kädessä jos on käytetty, kilpi mahdollisesti selässä temuamiseen asti.

Miekka ja kirves n. 600-900g kumpikin, kirves noista kevyempi. Toiselle puolen veitsi, ei hirveän raskas.

Kilpi on alle sentin keskeltä kupuran vierestä, ohenee reunoja kohti. Puuta ja nahkaa. Ei hirveän raskas, mutta kiloja (joten tuntuu pian raskaalta). Alle 10, nuo meidän leikeissämme olleet ovat muistaakseni 6.

Rengaspaita/hauberk ~8-10kg. Kypärä pari kiloa.

Jos on ollut gambeson (se ehkä tärkein suojavaruste) kamojen alla, siitä tulee jokunen kilo.

Aseet eivät paljoa paina, mutta tuo loppu takaa sen, että tapellessa ei ainakaan kylmä tule, jos pysyy yhtään liikkeellä.

[Kari Aittomäki]

Niinniin.
Ei se ole se paino.

Miekka, kirves, keihäs ja jumalauta kilpikin.. Miten ne saa kulkemaan niin ettei jokin niistä ole koko ajan jalkovälissä tai poikittaiskannossa junttuamassa kahden puun väliin.

Mäkin olen potkussa leuhkinut niillä asp-patukan käyttökokemuksillani kuinka-pafka-se-onkaan, mutta se helppo kannettavuus on aktiivisesti unohtunut mainita.
Kun vertauskohteena on se vanha vinyylipamppu tai rujo Maglite, aspi tai taktikaalipatonki on tosi kiva kuljetettava.
Vanhat mailat oli sentään vaan alta puolimetrisiä, silti koko ajan hankalasti.

Heh, mä muistan kun menin jeesaamaan hyvän kaverini kotimaatilalle heinäseipäshommissa. Aattelin olevani riski ja kestävä ja siten hyödyllinen apupoika.
Jees pat nou.
Nää oikeet maalaiskossit (kolme veljestä) nosti olalle noin neljäkymmentä heinäseivästä ja lähti käveleen aivan muinanuina, minä painin viiden kanssa ja miltei seivästin itteni ojanpohjaan.

Onneksi isäntä oli huumorimiehiä.
Oli muuten Väinö Linnan kanssa samassa joukkueessa hän.

[Kari Aittomäki]

Antti, emmä löytäny sieltä kirvesmiehiä?

Sensijaan tämä urho kiinnitti huomion.



Sanattomaksi vetääpi.

[Jussi Häkkinen]

Kirvestä voi kuljettaa esim. näin (moderneilla materiaaleilla tehty ajanmukainen kantolaite):

https://rautaportti.fi/tuote/ripustus-kirveelle/

[MikaM]

Antti, emmä löytäny sieltä kirvesmiehiä?

Sensijaan tämä urho kiinnitti huomion.



Sanattomaksi vetääpi.

Heti puolivälin jälkeen oikealla.

axe.jpg

[Andy]

Miekka, kirves, keihäs ja jumalauta kilpikin.. Miten ne saa kulkemaan niin ettei jokin niistä ole koko ajan jalkovälissä tai poikittaiskannossa junttuamassa kahden puun väliin.

Sitä varten ritarilla on hevonen ja aseenkantaja. Tuskin kovin montaa asetta kanniskeltiin vaikka sotaleirissä kerralla mukana.

[Jussi Häkkinen]

Miekka, kirves, keihäs ja jumalauta kilpikin.. Miten ne saa kulkemaan niin ettei jokin niistä ole koko ajan jalkovälissä tai poikittaiskannossa junttuamassa kahden puun väliin.

Sitä varten ritarilla on hevonen ja aseenkantaja. Tuskin kovin montaa asetta kanniskeltiin vaikka sotaleirissä kerralla mukana.

Viikinkikeikalla on voinut mennä yhdelläkin miehellä nuo, ei ne raskaita ole.

Mutta erittäin vahva pointti. Toisaalta, paljon raskaampaa kuormaa nykysotilas mukanaan usein raijaa.