Etsitkö kamppailuharrastusta? Aloita suoraan tästä uusi aihe valmiiden kysymysten kanssa ja odota, kun konkarit vastaavat sinulle.
Ad blocker detected: Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors. Please consider supporting us by disabling your ad blocker on our website.
Pidän valkoisen etuoikeuden käsitettä ongelmallisena ja kyseenalaistan koko konseptin mielekkyyden. Alunperinkin konseptia perusteltiin melko erikoisesti. Tästä linkistä Peggy McIntoshin esimerkkejä näistä etuoikeuksista:
1. Halutessani voin suurimman osan ajasta olla sellaisten ihmisten seurassa, jotka ovat samanvärisiä kuin minä itse.
2. Voin välttää viettämästä aikaa ihmisten kanssa, joita kohtaan olen ennakkoluuloinen ja jotka ovat oppineet olemaan ennakkoluuloisia minua tai minun kaltaisia ihmisiä kohtaan.
6. Voin avata television tai sanomalehden etusivun, ja nähdä itseni värisiä ihmisiä laajasti edustettuina.
10. Voin olla melko varma, että saan ääneni kuuluville ryhmässä jossa olen rotuni ainoa edustaja.
11. Voin kuunnella tai olla kuuntelematta henkilöä, joka on ryhmässä rotunsa ainoa edustaja.
12. Voin mennä musiikkiliikkeeseen ja löytää oman rotuni musiikkia, ruokakauppaan ja löytää oman kuulttuurini perusruokaaineksia, sekä parturiin/kampaajalle, ja löytää ihmisen joka osaa leikata hiukseni.
16. Voin olla melko varma, että lasteni opettajat ja työnantajat suvaitsevat heitä kunhan he käyttäytyvät koulun ja työpaikan normien mukaisesti, pääasiallinen huoleni ei ole muiden ihmisten asenteet heidän rotuaan kohti.
18. Voin kiroilla, pukeutua kirpparivaatteisiin, jättää vastaamatta kirjeisiin/sähköposteihin, ilman että ihmiset yhdistävät nämä valinnat rotuni huonoihin käytöstapoihin, köyhyyteen tai luku-/kielitaidottomuuteen.
20. Voin menestyä hyvin vaikeassa tilanteessa ilman että ihmiset kehuvat minun olevan kunnia rodulleni.
21. Minua ei koskaan pyydetä puhumaan koko rotuni puolesta.
22. Voin olla tietämätön niiden ei-valkoisten ihmisten, jotka muodostavat maailman enemmistön, kielistä ja kulttuurista, ilman että minulle on mitään haittaa omassa kulttuurissani tästä tietämättömyydestä.
41. Voin olla varma, että jos tarvitsen lainopillista ja lääketieteellistä apua, rotuni ei haittaa minua tämän avun saamisessa.
46. Voin valita ”ihonvärisiä” laastareita, jotka ovat enemmän tai vähemmän oman ihoni värisiä.
50. Tunnen itseni tervetulleeksi ja ”normaaliksi” tavallisissa elämäntilanteissa, sekä sosiaalisessa että institutionaalisessa kanssakäymisessä.
Laitoin kaikki sivulta löytyvät esimerkit mukaan, koska ne eivät minun mielestäni oikeuta termiä jonakin maailman syvänä rakenteena, vaan ovat ihan normaalia enemmistösettiä.
Osa noista on ihan roskaa, osa on sellaista settiä mitä muutkin voivat kokea kuin valkoiset jne. Mutta jos otetaan esimerkki paremmasta huomiosta, kuten 21. Voin menestyä hyvin vaikeassa tilanteessa ilman että ihmiset kehuvat minun olevan kunnia rodulleni.
... niin ollaan malliesimerkin kohdalla siitä, että kyseessä on ihan kunnon rasismi ja idioottimainen käytös, eikä mikään universaali valkoinen etuoikeus. Tämä on myös etuoikeus joka monilla muilla yksilöillä on. Enkä ole ihan varma ettäkö tuo etuoikeus olisi edes universaalisti tosi, vaan kyllä valkoisia käsitellään myös rotunsa kautta. Ironisesti juuri valkoisesta etuoikeudesta puhuvat, saattavat kutsua mielestään oikein käyttäytyviä valkoisia liittolaisiksi ja näille on sitten esim ohjeita, kuinka heidän tulisi käsitellä valkoinen etuoikeutensa.
(En suosittele linkin lukemista, mutta joku voi haluta tarkastaa puhunko todellisesta ilmiöstä.)
En siis ole varma ettäkö tuon väitetyn valkoisen etuoikeuden 21. pointti olisi edes tosi, jos valkoisille ladataan paineita miettiä omaa rotuaan.
Minun mielestäni tehokkaampi tapa kuin alleviivata että on parempi rotu, tulisi päin vastoin lisätä värisokeutta ja kitkeä rasismia kaikkialta, yksi esimerkki kerrallaan. Mitä hyötyä esim tällaiseen on tuollaisesta konstruktiosta, joka luokittelee ihmisiä rodun perusteella ja jota lienee syytä epäillä rasistiseksi?
Toivoisin keskustelusta sellaista, ettei moderaattorit poista tätä. Uskoakseni konseptia voisi pyöritellä asiallisesti ja samaan aikaan kriittisesti. Konsepti tuli pedagogisissa opinnoissa vastaan ja en oikein saanut siitä otetta. Ainoastaan pidin sitä hyvänä pointtina, että on hyvä olla mahdollisimman tietoinen siitä miten yhteiskunta katsoo keitäkin ja missä asioissa tämä näkyy mitenkin. Tämä ja hyvät esimerkit ei kuitenkaan riittänyt minulle oikeuttamaan tuota konseptia vaan päin vastoin, voimistui ajatus että konsepti on turha ja mahdollisesti jopa haitallinen. Ehkä kaikille.
One, Two, TEN!
HA-HA-HA-(…)-HA-HA.
Keep the change, ya filthy animal!
Noi linkit ei ainakaan mulla auennut mutta oisko kyse samasta setistä jonka museum of african american history tai jotain sellaista julkaisi nettisivuillaan.
Siinä jutussa ainakin kerrottiin valkoisten olevan suurin piirtein ainoita edistyksellisiä ihmisiä...kai siimä afrikkalaisen historian museo yritti pelata rasismikorttia mutta epäonnistui täydellisesti. Kirjoitus oli kuin Hitlerin kynästä. Museo lienee poistanut tai pätkinyt juttua enkä löytänyt alkuperäistä.
Lassen kirjoituksesta olen samaa mieltä ja menenpä vielä niin pitkälle, että väitän tällaisella meiningillä pyritävän juuri samaan vastakkainasetteluun johon kommunistit pyrkivät 1900 luvun alussa: maailmassa on etuoikeutetut ja sorretut ja etuoikeutettujen tulee luopua hyvästään sorrettujen hyväksi. Hyvällä tai pahalla.
Siis johtuuko eurooppalaisten saavutukset ihonväristä vai miten tuo huomio saavutuksista liittyy aiheeseen?
Oli hyvä keskustelu bonuslapseni kanssa siitä, kuinka rasismi todellakin on vahvasti amerikkalaisissa rakenteissa.
On ihan älytöntä, kuinka he puhuvat ”black communitysta” ja erottelevat melko virallisestikin jengiä rotujen mukaan. Tämä on nyt viimeksi näkynyt presidentinvaalien rodullisessa profiloinnissa äänestyskäytöksen suhteen. Tämä on vielä jossain määrin järkevääkin.
Mutta minun mielestäni ei ole kovin ihmeellistä, että valtio jossa laatikoidaan ihmisiä rodun mukaan on pesä sille että näitä asetelmia kyseenalaistetaan samaisen rotulaatikoinnin raameissa.
Minä ehdotan, että tämä laatikoiminen yksinkertaisesti lopetetaan. En näe rotujen välisten ristiriitojen ratkaisun avaimena kovempaa laatikoimista ja siitä kumpuavia konsepteja kuten ”whiteness”, vaan sen sijaan että kaikki tällainen haudataan ja aletaan nähdä ihmisiä ihmisinä.
One, Two, TEN!
HA-HA-HA-(…)-HA-HA.
Keep the change, ya filthy animal!
Minkälaisesta konseptista tässä muuten mahtaa olla kyse? Vissiin tiedettä julkaistaan muillakin kielillä kuin englannilla. Ja Kiinasta pitää aina hokata ettemme äkkiseltään ymmärrä että se on maanosan kokoinen maa.
Mutta onko tässä keltaisen tieteen esiintuonnissa jotain tähän liittyvää? Tietyssä mielessä on toki ymmärrettävää että Kiinan kaltainen suurvalta haluaisi myös käydä kielitaiston. Typerää sinänsä, että ei-kiinankieliset yliopistot tuskin kovin laajassa mittakaavassa puskee ikinä mandariininkielisiä artikkeleita, mutta englanniksi tulee kyllä.
One, Two, TEN!
HA-HA-HA-(…)-HA-HA.
Keep the change, ya filthy animal!
Tarkoituksenahan tuossa on se, että kiinalaiset voivat hyödyntää muun maailman tieteellistä tutkimusta, mutta muu maailma ei voi (tai se on vaikeaa) hyödyntää kiinalaisten tekemää tutkimusta. Kansallinen etu.
Lähinnä kuitenkin tarkoitin sitä, että on melko mustavalkoista [sic!] jakaa tiede mustaan ja valkoiseen tieteeseen.
Minulle jäi tuosta Ylen jutusta epäselväksi mikä se uusi lähestymistapa Afrikan tieteessä oikein itseasiassa on, ja miten se on lahja maailmalle? Siirtomaa-aikojen vääryyttä, ja sen tähän päivään asti säilyneitä vaikutteita on käsittääkseni tutkittu jo kymmeniä vuosia, joten se ei kait oikein voi olla se?
"Täydellinen on hyvän pahin vihollinen"
-Tuntematon
Obeng-Odoom edustaa sosiologiaa ja taloustiedettä yhdistelevää uutta tieteenalaa, stratification economicsia. Hän pitää tutkimusalaansa Afrikan lahjana maailmalle.
– Siinä missä valkoiset tutkijat, historioitsijat, oikeusoppineet, maantieteilijät, politiikan tutkijat ja muut ovat jättäneet monumentaalisen jäljen mustien traditioon, mustilla taloustieteilijöillä on ollut suhteellisen vähän vaikutusta. Tämä ala voidaankin nähdä mustien taloustieteilijöiden mahtavana vastineena, Obeng-Odoom kirjoitti viime vuoden lopulla arvostetun London School of Economicsin Review of Booksissa(siirryt toiseen palveluun).
Äkkiseltään ajattelisin että tuo uuden tieteenalan ymmärtäminen voisi edellyttää perustason perehtyneisyyttä aihepiiriin, mutta jos tieteenala on uusi, on se tietenkin sen pioneerien lahja maailmalle. Miksi sitten sotkea näiden tai aiempien tieteentekijöiden ihonväriä asiaan, ei oikein avaudu minulle.
One, Two, TEN!
HA-HA-HA-(…)-HA-HA.
Keep the change, ya filthy animal!
Joo tuo ihonvärin ja historiajuttujen sotkeminen hämää minuakin, ja sen takia meni ohi tuo uutisen pointti. Thx kun toit sen esiin. Tosin onko oikeasti niin, että taloustiedettä ja sosiologiaa (ihmisten sosiaalista toimintaa) ei ole aikaisemmin yhdistetty?
"Täydellinen on hyvän pahin vihollinen"
-Tuntematon
