Pistimet ja pistintaistelu

[Antti]

Tämän Rautaportin myymän Denixin valmistaman muskettireplikan pistimineen voisi kuvitella sopivan hyvin yksinharjoitteluun ja pallonpistämiseen.

Pistimen kiinnitys on kuitenkin hieman erikoinen. Pistimen hylsyssä on reikä, jonka kautta kiristettävä lyhyt, teräväkärkinen ruuvi puristaa piippua ja pitää siten pistimen paikallaan. Tämä ei kuitenkaan onnistunut mukana tulleella ruuvilla ilman, että ruuvin kärjestä nappasi palan pois, kuten Rautaportin asiakaspalvelu ystävällisesti ohjeisti.

Tämän jälkeen pistimen kiinnitys onnistui kyllä, mutta irroitettuani sen kerran ja yrittäessäni uudestaan ruuvi pyöri tyhjää eikä kiristynyt. Palautin pistimen ja sain uuden tilalle, jossa ruuvista oli valmiiksi katkaistu kärki. Kyseistä yksilöä oli kuulemma kokeiltu liikkeessa, ja kiinnitys toimi. Kun yritin kiinnittää uuden pistimen, ruuvi pyöri tyhjää piipun ollessa hylsyn sisäpuolella. Tein johtopäätöksen, että kiinnitys on kertakäyttöinen.

Koska ruuvi kuitenkin kiristyi silloin, kun hylsy ei ollut paikallaan, kokeilin katkaista lisää materiaalia sen kärjestä, jotta ruuvi pääsisi syvemmälle piipun ollessa hylsyn sisällä. Tämän toimenpiteen jälkeen ruuvi kiristyi ja pistin kiinnittyi. Nyt en uskalla irroittaa pistintä, koska en usko saavani sitä kiinni uudelleen, mikä tietysti haittaa vähän käyttöä.

Kiinnitys on siinäkin mielessä hassu, että pistin kiinnittyy (jos kiinnittyy) mihin tahansa asentoon mihin tahansa kohtaan piippua. Tuotekuvissa pistin onkin ilmeisesti arvaamalla kiinnitetty piipun ylä- eikä oikealle puolelle, kuten kuuluu. Ja ajatella, jos joskus olisi keksitty jonkinlainen kätevä "bajonettikiinnitys"!

Tldr: Älkää ostako.

https://rautaportti.fi/tuote/charlevill ... nska-1777/

[Antti]

Olen täälläkin maininnut, että yksi erityinen kiinnostuksenkohteeni on selvittää, millainen saksilainen Eduard von Selmnitzin alkuperäinen pistinoppi jalkamiestä vastaan oli. Hän opetti aihetta ja kirjoitti aiheesta koulutusohjeen (kuten myös florettimiekkailusta), josta ei toistaiseksi tunneta säilynyttä kappaletta. Hänen oppia ratsumiestä vastaan käsittelevän kirjansa (1825) jatko-osan oli tarkoitus käsitellä aihetta, mutta se ei koskaan ilmestynyt. Näin ollen lähteet aiheeseen ovat:

- Selmnitzin kirjassa olevat maininnat jatko-osan sisällöstä
- Selmnitzin kirjassa olevat maininnat niistä liikkeistä, jotka liittyvät myös oppiin jalkamiestä vastaan
- Selminitzin kommentti siitä, että tanskalainen koulukunta muistuttaa hänen (kadoksissa olevaa) koulutusohjettaan
- Selmnitzin huomio, että Württembergin ohjesääntöön on kopioitu suoraan hänen koulutusohjeestaan
- Selmnitzin kommentti, että hänen oppiaan on hyödynnetty Badenissa, Braunschweigissa, Hannoverissa ja Hessen-Darmstadtissa
- saksilainen ohjesääntö, joka tietenkin perustuu Selmnitzin järjestelmään

Lisäksi löytyy erilaisia kommentteja mm. saksilaisen ohjesännön eroista Selmnitzin oppiin.

Suhteellisen suoraviivainen lähestymistapa olisi verrata saksilaisessa, tanskalaisessa, badenilaisessa, hessen-darmstadtilaisessa ja württembergiläisessä ohjesäännössä kuvattavia oppeja ja konstruoida niiden arkkityyppi historiallis-vertailevalla menetelmällä.