Pohjoismaiden historiaa

[diesel 64]

Tervetuloa julkistustilaisuuteen tiistaina 5.5.2015 klo 14.00 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasaliin, Hallituskatu 1, Helsinki.

Olivatko suomalaiset viikinkejä?

Uusin tutkimus vastaa: kyllä olivat. Vastaus ei tosin ole aivan näin yksioikoinen. Ensin on pohdittava, mitä tarkoittaa ”olla suomalainen” tai ”olla viikinki” ja miten nämä asiat liittyvät yhteen.
Suomi on tavallisesti kuvattu viikinkiaikaa käsittelevissä tutkimuksissa, tietokirjoissa ja asiaohjelmissa yksinomaan takapajulana skandinaavien idäntien varrella. Suomalaiset ovat olleet lähinnä hajanaisten ryöstöretkien kohteena, ja joissakin mainitaan suomalaisten käymä turkiskauppa. Väitetään myös, että Suomen etelärannikko ja etenkin Ahvenanmaa ovat olleet skandinaavien viikinkikoloniaa.

Itse asiassa Etelä-Suomessa vallitsi 800-1000 varsin yhtenäinen kulttuuri, jolla oli yhteinen kieli ja joka jo erosi merentakaisista naapurikulttuureista.

Viikinkiaika merkitsi kuitenkin myös Suomessa lisääntynyttä liikkumista aivan kuten Skandinaviassakin: maanviljelykseen perustuva, kalmistoja jättänyt asutus levisi Länsi-Suomesta ja Hämeestä kohti sisämaata, Pohjanlahden perukoille sekä Laatokan länsirannalle. Täällä sai puolestaan alkunsa karjalainen kulttuuri, joka alkoi levitä länteen päin. Ahvenanmaalle saapui muuttoaalto Keski-Ruotsista. Valtaosaa Suomea ja Karjalaa asutti kuitenkin eränkäyntiä harjoittava, liikkuvainen väestönosa, josta on muistumia esimerkiksi paikannimissä. Paikannimien perusteella väestönosan voi yhdistää saamelaisten esi-isiin.

Lähi-itään ja Vähään-Aasiaan ulottunut viikinkien idäntie oli myös täkäläinen kauppatie: suomalaiset, karjalaiset ja ahvenanmaalaiset osallistuivat viikinkien idänkauppaan. Lisääntynyt liikkuvuus merkitsi vaikutteiden saamista monilta kulttuureilta. Tiiviistä kansainvälisistä yhteyksistä on paljon jälkiä esimerkiksi arkeologisissa löydöissä, sanastossa ja myyttisissä perinteissä. Erityisesti Ahvenanmaa oli eri kauppareittien risteyskohtana keskeisessä asemassa, ja ahvenanmaalaiset ovat jättäneet jälkiä jopa Pohjois-Venäjän jokireittien varrella sijainneisiin merjalaiskulttuureihin.

Vastailmestyneissä tutkimuksissa Fibula, Fabula, Fact – the Viking Age in Finland ja Viking Age in Åland: Insights into Identity and Remnants of Culture oiotaan virheellisiä käsityksiä viikinkiajan Suomesta. Tutkimuksissa käsitellään Suomen viikinkiaikaa mm. arkeologian, kielitieteen, genetiikan, perinteentutkimuksen, paikannimitutkimuksen, numismatiikan, paleobotaniikan ja ilmastotieteen näkökulmasta.

Kiinnostus viikinkiaikaa kohtaan on kasvanut viime aikoina kaikkialla länsimaissa. Pohjoismaissa viikinkiaikaa kuvaavien museoiden ja näyttelyiden määrä kasvaa. Ison-Britannian tutkimuksessa on tunnustettu pohjoismaalaisten viikinkiaikainen vaikutus saarten kulttuuriin entistä vahvemmaksi. Vuosituhannen vaihteessa Amerikassa vietettiin ensimmäisten valkoihoisten, Grönlannissa asuneiden pohjoismaalaisten mantereelle saapumisen 1000-vuotisjuhlaa, jonka tiimoilta järjestettiin suuri näyttely ja julkaistiin kirja Vikings: the North Atlantic Saga. Nyt on korkea aika liittää Suomikin viikinkien maailmankartalle.

Tervetuloa julkistustilaisuuteen tiistaina 5.5.2015 klo 14.00 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasaliin, Hallituskatu 1, Helsinki.

Julkistetavat tutkimukset:

Fibula, Fabula, Fact – the Viking Age in Finland. Toimittaneet Joonas Ahola & Frog sekä Clive Tolley. Studia Fennica Historica 18. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Viking Age in Åland: Insights into Identity and Remnants of Culture. Toimittaneet Joonas Ahola, Frog & Jenni Lucenius. Annales Academiae Scientiarum Fennicae. Humaniora 372. Helsinki: Suomalainen tiedeakatemia.
Nyt julkistettavat kirjat ovat monitieteisen tutkimushankkeen ”Viikinkiaika Suomessa – the Viking Age in Finland” tuloksia ja ne perustuvat hankkeen tutkimusseminaareissa 2011-2012 käytyyn keskusteluun.

Lisätietoja: Joonas Ahola 050 535 8878 / aholajj1@gmail.com

http://www.finlit.fi/fi/ajankohtaista/u ... UMesSHtmko" onclick="window.open(this.href);return false;

" onclick="window.open(this.href);return false;

[Kari Aittomäki]

Hienoa. Hankintaan menee.
Johan tuota petailtiin parikymmnetä vuotta sitten, vähän kuivakka mutta erittäin kiinnostava Jättiläisten maa kertoili samoja juttuja.
Vieläköhän se vendi-valtio on olomuodoissaan?

[Risto R]

Joo, eihän tää nyt mitenkään oo voinut olla ihan täysin kehittymätön takapajula. Voi kattoo ihan vaan vaikka noita muinaislinnoja ja niiden määrää. Yhden puulinnan rakentamiseen tarvittavia voimavaroja ja miestyövuosia voi ihmetellä vaikka Jari Hyvärisen kirjasta "Hirsilinnojen aika" ISBN: P9511148532.

[Antti]

Kävin eilen hakemassa SKS:ltä "Fibula, Fabula, Fact – the Viking Age in Finland" -kirjan mutta en ehtinyt vielä lukea sitä loppuun. Teoksen muodostavat artikkelit ovat monilta eri aloilta, joten voisin olettaa kenen tahansa kyseisestä ajanjaksosta kiinnostuneen löytävän siitä kiinnostavaa luettavaa. (Yleissivistyksen nimissä kannattaa toki lukea koko teos, mutta sehän nyt on sanomattakin selvää.) Kamppailuasioihin liittyen lienee syytä todeta, että aseisiin tai sodankäyntiin keskittyvää artikkelia ei teoksesta valitettavasti näytä löytyvän, vaikka hakemiston perusteella miekkoja ja aseita mainitaankin siellä täällä. Mikäli siltä tuntuu, teen lukiessani aiheesta muistiinpanoja ja yritän sitten saada aikaan jotakin kirjallista jonnekin.

Hienoa. Hankintaan menee.
Johan tuota petailtiin parikymmnetä vuotta sitten, vähän kuivakka mutta erittäin kiinnostava Jättiläisten maa kertoili samoja juttuja.

(Korostus minun.)

Mitenkään ottamatta kantaa Jättiläisten maan kaunokirjallisiin ansioihin haluaisin kuitenkin todeta, että Ihalaisen ja kumppaneiden taideprojektin mainitseminen samassa yhteydessä nyt julkaistujen teosten kanssa on jotenkin äärimmäisen hämmentävää.

[Mika]

Yle uutisoi tästä tänään.

– Suomalainen viikinkiaika on jäänyt keskiajantutkimuksen ja kivikauden väliin. Kivikauteenhan sijoittuu suomalaisuuden alkuaika, eli suomen kielen, kulttuurin ja asuttamisen vaiheet, ja tietenkin tällaiset alkuperäasiat kiinnostavat tutkijoita laajemmin. Keskiajalta taas on enemmän tietoa ja muistomerkkejäkin, folkloristiikkaan, muinais-islantilaiseen kirjallisuuteen ja saagoihin keskittynyt tutkija Joonas Ahola kertoo.

Joonas Aholan, Frogin ja Clive Tolleyn tuore Fibula, Fabula, Fact – the Viking Age in Finland -tutkimus paikkaa nyt tätä aukkoa. Viikinkiaikaa on kartoitettu muun muassa arkeologian, kielitieteen, genetiikan ja ilmastotieteen näkökulmasta.

Suomalaisetko viikinkejä? Tuore tutkimus kertoo viikinkiajasta Suomessa | Yle Uutiset | yle.fi
http://yle.fi/uutiset/suomalaisetko_vii ... sa/7971315" onclick="window.open(this.href);return false;

[Antti]

Mikan linkittämästä artikkelista:

– Itämerensuomalaisia kieliä puhuneet ryhmät ovat asuttaneet lähinnä lounaisosia Suomesta Hämeeseen päin. Laatokan alueella taas on olllut karjalaisia.

Tässä kohden (oletettavasti) toimittajan kömmähdyksen vuoksi Aholan lausunnosta voi saada sellaisen kuvan, että karjalaiset eivät olisi itämerensuomalaisia kieliä puhunut ryhmä.

[Risto R]

Öö lasketaanko karjalan kieli muuten näihin? Vai puhuttiinko silloin karjalassa karjalan kieltä?

Kiitos muuten tuosta combat archeology linkistä, kivan oloinen saitti haluaisi lukea lisääkin sisältöä. Tuohon viikinkimiekan käpälöimiseen olisi muuten hienoa saada laajempikin artikkeli, varsinkin kun olen joskus internetin syövereissä nähnyt enemmänkin kuvallista aikalaisaineistoa siitä miten se sormet siihen kahvan ympärille ovat mahdollisesti kääriytyneet.

[Antti]

Öö lasketaanko karjalan kieli muuten näihin? Vai puhuttiinko silloin karjalassa karjalan kieltä?

Lasketaan; karjala on itämerensuomalaisista kielistä itse asiassa suomea lähinnä. (Jos kyse olisi Karjalaksi kutsuttavan seudun ei-itämerensuomalaisista asukeista, puhuttaisiin "saamelaisista".)

Kiitos muuten tuosta combat archeology linkistä, kivan oloinen saitti haluaisi lukea lisääkin sisältöä. Tuohon viikinkimiekan käpälöimiseen olisi muuten hienoa saada laajempikin artikkeli, varsinkin kun olen joskus internetin syövereissä nähnyt enemmänkin kuvallista aikalaisaineistoa siitä miten se sormet siihen kahvan ympärille ovat mahdollisesti kääriytyneet.

Kiva, että kiinnosti. Katsotaan, mitä tuleman pitää, kunhan tällä hetkellä työn alla olevat jutut valmistuvat.

[JukkaS]

Kiitos muuten tuosta combat archeology linkistä, kivan oloinen saitti haluaisi lukea lisääkin sisältöä. Tuohon viikinkimiekan käpälöimiseen olisi muuten hienoa saada laajempikin artikkeli, varsinkin kun olen joskus internetin syövereissä nähnyt enemmänkin kuvallista aikalaisaineistoa siitä miten se sormet siihen kahvan ympärille ovat mahdollisesti kääriytyneet.

Kiva, että kiinnosti. Katsotaan, mitä tuleman pitää, kunhan tällä hetkellä työn alla olevat jutut valmistuvat.

Komppaan Ristoa, kiitos linkistä! Tämä osuu omien mielenkiinnon kohteideni kanssa aika lailla nappiin.

Ylipotkija: Lainaukset korjattu.

[diesel 64]

Länsiväylä lehti

Tuhannen vuoden viiveellä Viikinki-maailman kartalle

Uusi käsitys Suomen viikinkiajasta syntyi eri tieteenalojen tutkimustuloksia yhdistelemällä.
Monitieteellisen näkökulman ansiosta Suomi on professori Lassi Heinisen mukaan löytänyt tuhannen vuoden viiveellä paikkansa viikinkimaailman kartalle.
Etelä-Suomessa vallitsi jo viikinkiaikaan varsin yhtenäinen kulttuuri, jolla oli yhteinen kieli. Liikkuminen vilkastui ja asutus levisi kohti sisämaata.
Suomessa viikinkiaikaa oli nykytutkijoiden mukaan 750-1250. Keski-Euroopassa se ajoitetaan vuosiin 800-1050.
Suomalaiset, karjalaiset ja ahvenanmaalaiset osallistuivat viikinkien idänkauppaan.
Uudet tieteenalat ja tutkimusmenetelmät tuovat uutta tietoa. Esimerkiksi siitepölyanalyysi osoittaa, ettei Uusimaa olekaan viikinkiajalla ollut vain asumatonta takamaata, vaan täältä löytyy merkkejä viljelystä ja asutuksesta. Mankin keskiaikaisen kylän liepeilläkin asuttiin todennäköisesti jo viikinkiaikaan.

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/2859 ... anjaljilla" onclick="window.open(this.href);return false;

[Paanari]

Lyödäämpä tämä tänne ennen seuraavaa historia pläjäystä
http://yle.fi/uutiset/suomalaisetko_vii ... sa/7971315" onclick="window.open(this.href);return false;

Joo, sitten joita kiinnostaa vois tutkii stradaja ladoga vai mikä sen linnotuskaupungin nimi oli Laatokan rannalla vai oliko jollain joella enivei sitähän johti Rurik niminen ruhtinas(Kainuun kuninkaan poika) joka kutsuttiin/tilattiin Venäjän ekaksi tsaariksi(Novgorodin synty) Se jäbä hallitsi jokireittejä muinaiseen bysanttiin eli Kontantinopoliin... luuletteko että Svedut siitä ilmatteeksi soutivat?
Jaska ei tarkistele oikein kirjotuksia
Hijo hoi ja laulu soi

[Jorge]

Kainuun kuninkaan poika

Olisikohan tästä enemmänkin tietoa?

Noin yleisemmin hyväksytty historiankirjoitus kertoo näin

Kainuun ensimmäinen pysyvä asutus
Kruunu vaikutti erityisen vahvasti Oulujärven erämaan asuttamiseen.[1] Oulujärven alueen eli nykyisen Kainuun ensimmäiset asukkaat tulivat Savon itä- ja keskiosista. 1530-luvulla savolaisasutus levisi Oulujärven länsipäähän ja Oulujokilaaksoon, Limingan erämaahan.[1][2] Tuolloin seudulle muutti 10-20 savolaista.[2] Savonlinnan vouti Gustaf Fincke painosti savolaisia muuttamaan Oulujärvelle ja keväällä 1552 Savon rintamailta muutti 140 perhettä Oulujärvelle, 400 kilometriä pohjoiseen.[1] Kustaa Vaasa kielsi pohjalaisia häiritsemästä uudisasukkaita ja Fincke lähetti Oulujärvelle sotilaita suojelemaan savolaisia paitsi pohjalaisilta, myös vienankarjalaisilta.[2] Kuninkaan tarkoituksena olikin vahvistaa Ruotsin valtaa kiistellyllä rajaseudulla ja vallata maita, jotka Pähkinäsaaren rauhan mukaisesti olisivat kuuluneet Venäjälle.[1]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Savolaisten_asutusliike" onclick="window.open(this.href);return false;

No Rurikista ei ole tarkkaa tietoa, mikä on taustansa, mutta suomalais-ugrilaista etnisyyttäkin kyllä tutkijoiden piirissä pidetään yhtenä vaihtoehtona

Rurikid Dynasty DNA Project - News

The administrators of this project until 2008 were co-operating with Stepan Kravchenko and Nikita Maximov, who were the Editor-in-Chief and the Scientific Editor of the Russian Newsweek Magazine, respectively. The Russian Newsweek tested the first two Rurikid princes. The first one was Prince Dmitri Mikhailovich Shahovskoi of Paris, France, the prominent Professor at the Russian Orthodox Institute, who made the 1st Y-DNA test in the Rurikid Dynasty (at the end of 2006). Unexpectedly, he was found to belong to the genetic haplogroup N1c1 – the so-called “Finno-Ugrian”. Later, however, it was discovered that the N1c1 Rurikid princes belong to the so-called “Varangian Branch” in this haplogroup. This branch is one that is quite different from the present population of Finland (which is the “Finno-Karelian Branch”). The 2nd one was Professor Andrei Petrovich Gagarin of St. Petersburg, Russia, now deceased. His Y-DNA test result matched that of Prof. Shahovskoi. Professor Gagarin's test was confirmed later by the test of his cousin, Prince Grigori Grigorievich Gagarin. Andrei Gagarin was also the 1st Rurikid prince to have done a DeepClade N test (this proved that his haplotype, in fact, belonged to the N1c1 haplogroup). Since the Russian Newsweek Magazine had tested only 25 markers for him, he later joined the Rurikid Dynasty DNA Project and his test was upgraded to 67 markers (FTDNA Co.'s standard). This also became the case with Professor Dmitri Shahovskoi. The Rurikid Project gave him an entirely new (67 markers) test from the very beginning, since an incomplete12 markers test was made earlier for him by the Russian Newsweek.

[MarkkuT]

Tämä varmaankin selviäisi kuukkelilta kysymällä, mutta kysytään nyt näin vanhanaikaisesti: Mistä termi "viikingit" on peräisin? Tiesivätkö viikingit olevansa viikinkejä?

[Antti]

Olisikohan tästä enemmänkin tietoa?

Ainakin Jouko Piholla saattaisi olla, ellen erehdy.

No Rurikista ei ole tarkkaa tietoa, mikä on taustansa, mutta suomalais-ugrilaista etnisyyttäkin kyllä tutkijoiden piirissä pidetään yhtenä vaihtoehtona

Yleisenä kommenttina pakko mainita, että "suomalais-ugrilainen" viittaa ensisijaisesti kielisyyteen. Vaikka kielet periytyvät pitkälti geneettisen perimän rinnalla (lapset saavat lähtökohtaisesti niin kielensä kuin geeninsäkin vanhemmiltaan), täytyy silti varoa sekoittamasta näitä kahta. (Erityisesti kannattaa myös varoa kuljettelemasta nykyisiä nimiä kovin pitkälle historiaan.)

[Jorge]

Joo, totta

Ja löysinhän minä myös vääristelemättömän ja salaamattoman totuuden

Vaiettu Ruotsin valtaa edeltänyt historia esiin.

Suomalaisia 560 vuotta (1249-1809) valtansa alla pitäneet ruotsalaiset sekä
autonomia-ajalla yli sadan vuoden ajan Suomen ruotsinkielinen yläluokka
pänttäsivät päähämme vielä nykyisin itsetuntoomme vaikuttavan mielikuvan
heihin, germaaneihin, nähden heikommista sukujuuristamme. Olimme heidän
mukaansa puolimongoleja jonka piti todistaa rodullista alempiarvoisuutta,
sekä aina olleet myös sivistymättömiä metsäläisiä.

Muutakin tietoa olisi
tarjolla, mutta siihen ei ilmeisesti satojen vuosien aivopesun jälkeen
uskalleta uskoa. Ainakaan sitä ei ole suurelle yleisölle vaivauduttu
kertomaan edes suomalaisten historiantutkijoiden toimesta - muutamaa
poikkeusta lukuun ottamatta.
Totuus Suomen historiasta ja esihistoriasta saattaa nimittäin olla taruakin
ihmeellisempi.

http://sfnet.tiede.historia.narkive.com ... ingaskunta" onclick="window.open(this.href);return false;