Mihin filosofiaa tarvitaan nykypäivänä?

[PetriP]

Eli mikä tuohon liittyvä on muuttunut sen jälkeen kuin mittaustekniikka on parantunut? Millä tavalla tämä vähentää filosofian tärkeyttä?

Filosofia on vähän kuin uskonto - tai siis paljoln niin kuin uskonto. Täyttää niitä koloja joihin tieto ei vielä yllä ja kun tieto laajenee tuollaisten käsienheilutteluselitysten merkitys vähenee. Lisäksi joskus aikanaan kaikki tiede oli filosofiaa niin kai se sitten oli tärkeää.

[Ile]

Tosin filosofian keskiössä on sellainen suhtautuminen tietoon (=tieteellinen ajattelu, kriittisyys, uudelleenarviointi) joka poikkeaa radikaalisti uskonnollisesta suhtautumisesta tietoon (muuttumaton, ilmoitukseen perustuva totuus).

Tietyllä tavalla filosofia ("totuuden rakastaminen" tms.) syntyi nimenomaan haastamaan uskonnolliset selitykset todellisuudesta.

Siis selittämisen tai tarkastelun kohteet voivat luonnollisesti olla samoja mutta metodit aivan erilaiset.

[Lasse Candé]

Mielestäni PetriP:n viesti hieman ikävästi sivuuttaa ketjussa käydyn keskustelun ja ketju on vielä melko lyhyt.

[Mika]

Siltähän tuo kyllä vaikuttaa. [mention]PetriP[/mention], mitä mieltä olet keskustelussa esitetyistä ajatuksista?

[tapsaattori]

Annoin asian maustua mielessä hetken.

Totten mainitsema AI, johon filosofi suunnittelee koodaajan kanssa asioita on sitä konkretiaa jota toivoinkin. Tärkeältä tuntuva juttu. Myös mainitut eettiset kysymykset ympäristöön ja lääkkeisiin liittyen ovat merkittäviä.

Mutta miksi näiden asioiden ratkomiseen tarvitaan nimenomaan filosofi? Onko eettiset kysymykset niin monimutkaisia, että etiikan filosofian (?) opeista niitä pystyy erityisesti ratkomaan? Opitaanko filosofiassa ajattelemaan jotenkin loogisemmin ja paremmin tulevaisuutta ennustaen kuin muissa tieteissä? Jos, niin miksi?

[PetriP]

Siis keskustelussa on pihdintaa mutta kun kattoo mitä konkretiaa filosofia tänä päivänä tarjoaa mihinkään? Joo joskus kauan sitten tieteen metodiikan pohtiminen ehkä joo. Mutta en keskutelustakaan löytänyt konkretiaa. Eettisissä kysymyksissä filosofit tuottavat paljon kuumaa ilmaa, mutta ei niillä käytännön merkitystä ole.
- heillä ei ole mitään erityistä tarjottavaa kenenkään muun pohdiskkeluun verrattuna
- Ja vaikka olisikin ei heitä kuintenkaan kuunnella. Rangaistusasteikkoja pohtivat oikeusoppineet ja lisäksi selvitetään ihmisten mielipiteitä jos on ihan pakko. Ja se on nimenomaan etiikan alaan kuuluva kysymys.

Ja sitten on vielä nää postmodernit filosofit.... varmaankin alkusysäyksenä sanonnalle : kaikki se leipä elättää.

Perusongelma on siis yhä että filosofit eivät väitteidensä ja pohdintojensa kanssa ole edes väärässä, jolloin en pysty ko. ilmiötä kovinkaan merkittävänä. Muille kuin ko. alan tutkijoinen elatuksena

[tapsaattori]

13% valmistuneista filosofeista työttömänä. https://toissa.fi/sijoittuminen-tyoelam ... /filosofia
Tämän perusteella heitä valmistuu enemmän kuin mitä tarvitaan työmarkkinoilla.

HY kuvailee filosofien työllistymistä seuraavasti:
"Filosofian korkeakoulututkinnon suorittaneet sijoittuvat monipuolisesti työelämään. Pääaineopinnot eivät yksin määrää tulevan uran suuntaa, vaan mm. työkokemus, työharjoittelu ja sivuainevalinnat sekä työelämään liittyvät tiedot, taidot ja valmiudet vaikuttavat siihen suuresti. Työllistymistä edistää opintojen aikana syntyneet yhteydet työnantajiin. Opiskelijan omalla aktiivisella suuntautumisella työelämään ja työnhakuun on huomattava merkitys.

Valmistuneita toimii muun muassa verkkotiedottajina, päätoimittajina, kouluttajina, rekrytointipäällikköinä, museonjohtajina, kulttuuritoimenjohtajina ja uutispäällikköinä. Tutkinto luo valmiudet monenlaisiin tiedotus-, koulutus-, suunnittelu- ja hallintotehtäviin valtion, kuntien, yksityisten organisaatioiden ja yritysten palveluksessa. Kirjastot, arkistot, kulttuurijärjestöt ja museot ovat perinteisesti keskeisiä työllistäjiä, mutta kasvava määrä filosofeja sijoittuu myös liike-elämän ja it-alan tehtäviin. Valmistuneita työskentelee lisäksi tutkijoina yliopistoissa ja erilaisissa tutkimusprojekteissa."

https://www.helsinki.fi/fi/ohjelmat/kan ... a-tyoelama

Kovin epämääräiseltä kuulostaa IMO. Tuo kulttuurijärjestö on näistä sellainen johon voisin kuvitella tarvittavan erityisesti filosofin oppeja.

[Lasse Candé]

Annoin asian maustua mielessä hetken.

Totten mainitsema AI, johon filosofi suunnittelee koodaajan kanssa asioita on sitä konkretiaa jota toivoinkin. Tärkeältä tuntuva juttu. Myös mainitut eettiset kysymykset ympäristöön ja lääkkeisiin liittyen ovat merkittäviä.

Mutta miksi näiden asioiden ratkomiseen tarvitaan nimenomaan filosofi? Onko eettiset kysymykset niin monimutkaisia, että etiikan filosofian (?) opeista niitä pystyy erityisesti ratkomaan? Opitaanko filosofiassa ajattelemaan jotenkin loogisemmin ja paremmin tulevaisuutta ennustaen kuin muissa tieteissä? Jos, niin miksi?

Onko kinemaattiset kysymykset niin monimutkaisia, että niistä puhumaan tarvitaan fyysikkoa? Vastaus riippuu mistä roikkuu. Mikä on fyysikko tässä tapauksessa? Onko kyseessä fyysikko, jos osaa laskea matkan ajasta ja keskinopeudesta?

Vastaavasti kuin tuossa jollakin alkeellisella fysiikan taidolla voi kuka tahansa laskea alkeellisimpia kinematiikan laskuja, ehkäpä joihinkin eettisiin asioihin voi ottaa kantaa olematta filosofi vaikkapa siinä merkityksessä että ei ole sen tohtori, maisteri, kandi tai edes lukiokurssin käynyt.

Mistä tuo tulevaisuuden ennustamisen peräänkuuluttaminen kumpuaa? Entäs loogisuuden? Logiikkaa tarvitaan kaikessa ja se on oikeastaan filosofinen rakennelma jo muutenkin. Filosofia on sisäänleivottuna jollakin tasolla kaikessa ajattelussa, joten minun on vähän vaikea hahmottaa mitä esim sinä sillä milloinkin tarkoitat. Mutta noin ylipäätään on erikoista verrata tieteitä tällaisten paremmuuksien suhteen. Ajatteleeko oikeustieteilijä loogisemmin kuin kemisti? Varmaan menee vähän huti itseltäni...

Ehkä kuitenkin ennen kaikkea on kuten Totte toi esiin, että kun kyseisiin etiikan kysymyksiin aletaan kartoittamaan vastauksia ja niiden vahvuuksia ja heikkouksia, on koko prosessi filosofinen, niin lähtökohdilta joihin viitataan kuin siinä kuinka asioita luokitellaan kuin vielä kuinka logiikka kestää. Se, kuinka hyvin näitä asioita sitten pohtii, kertoo pelkästään siitä kuinka taitava etiikan filosofi pohtii.

[Lasse Candé]

Siis keskustelussa on pihdintaa mutta kun kattoo mitä konkretiaa filosofia tänä päivänä tarjoaa mihinkään? Joo joskus kauan sitten tieteen metodiikan pohtiminen ehkä joo. Mutta en keskutelustakaan löytänyt konkretiaa. Eettisissä kysymyksissä filosofit tuottavat paljon kuumaa ilmaa, mutta ei niillä käytännön merkitystä ole.
- heillä ei ole mitään erityistä tarjottavaa kenenkään muun pohdiskkeluun verrattuna
- Ja vaikka olisikin ei heitä kuintenkaan kuunnella. Rangaistusasteikkoja pohtivat oikeusoppineet ja lisäksi selvitetään ihmisten mielipiteitä jos on ihan pakko. Ja se on nimenomaan etiikan alaan kuuluva kysymys.

Ja sitten on vielä nää postmodernit filosofit.... varmaankin alkusysäyksenä sanonnalle : kaikki se leipä elättää.

Perusongelma on siis yhä että filosofit eivät väitteidensä ja pohdintojensa kanssa ole edes väärässä, jolloin en pysty ko. ilmiötä kovinkaan merkittävänä. Muille kuin ko. alan tutkijoinen elatuksena

Mitä tarkoitat konkretialla jota filosofia ei tarjoa tai konkretialla joka tästä ketjusta puuttuu? Tarkoitatko niillä samaa asiaa? Aika abstrakti heitto muuten.

Mitä kuumaa ilmaa filosofit tuottavat eettisessä keskustelussa? Onko sinulla konkreettisia esimerkkejä?

Annatko konkreettisen esimerkin mainitsemastasi käytännön merkityksestä?

Kun sanot että filosofeilla ei ole erityistä tarjottavaa muihin pohdiskelijoihin verrattuna, sanot vain että nämä muut ovat filosofiassa yhtä hyviä ja siis filosofian keinoin saavat saman aikaan kuin filosofit. Tämä väite kaipaisi parempaa pohjustusta, mutta tärkeintä tässä on huomata että filosofialta ei vältytä vain sillä että joku muu tekee sen kuin ns filosofi.

Ileltä olisi kiva kuulla, jakaako hän mielipiteeni että oikeustiede on filosofian haara? Joka tapauksessa rangaistusasteikon pohtiminen on filosofinen prosessi. Kun mainitset kansalta kysymisen, pohdinta siitä mitä väliä kansan mielipiteellä asiassa on ja tämän kaiken suhteen argumentointi on filosofointia.

En ymmärrä heittoasi postmoderneista filosofeista. Tarkennatko konkretialla?

Saisiko myös konkreettisia esimerkkejä siitä kuinka filosofit eivät ole pohdintoinensa edes väärässä, ettei näytä ihan pelkältä toivemutulta. Ja mikä ilmiö ei ole merkittävä?



Kaiken kaikkiaan, toivottavasti huomaat kuinka paljon sinun viestistäsi puuttuu sitä konkretiaa jota peräänkuulutat toisaalta filosofialta ja toisaalta jota et löydä tästä keskustelusta. Siis jos kyseessä on sama konkretia, kun se ei oikein ilmene viestistäsi.

[Eelo]

Siis keskustelussa on pihdintaa mutta kun kattoo mitä konkretiaa filosofia tänä päivänä tarjoaa mihinkään? Joo joskus kauan sitten tieteen metodiikan pohtiminen ehkä joo. Mutta en keskutelustakaan löytänyt konkretiaa. Eettisissä kysymyksissä filosofit tuottavat paljon kuumaa ilmaa, mutta ei niillä käytännön merkitystä ole.
- heillä ei ole mitään erityistä tarjottavaa kenenkään muun pohdiskkeluun verrattuna
- Ja vaikka olisikin ei heitä kuintenkaan kuunnella. Rangaistusasteikkoja pohtivat oikeusoppineet ja lisäksi selvitetään ihmisten mielipiteitä jos on ihan pakko. Ja se on nimenomaan etiikan alaan kuuluva kysymys.

Ja sitten on vielä nää postmodernit filosofit.... varmaankin alkusysäyksenä sanonnalle : kaikki se leipä elättää.

Perusongelma on siis yhä että filosofit eivät väitteidensä ja pohdintojensa kanssa ole edes väärässä, jolloin en pysty ko. ilmiötä kovinkaan merkittävänä. Muille kuin ko. alan tutkijoinen elatuksena

Olet siinä ihan oikeassa, että filosofian luonne maailmaa selittävänä alana vähenee samalla kun tieteen selitysvoima kasvaa. Filosofia pyrkiikin vain selittämään niitä ilmiöitä, joita tiede ei voi vielä selittää. Konkreettisia esimerkkejä tälläisia asioita kovissa tieteissä ovat joidenkin käsitteiden määritelmät ja esimerkiksi vääntö kvanttifysiikan selitysmalleista (kaikki laskee samalla tavalla, mutta selittää asioita eri tavoilla). Näistä väännöistä saadaan sitten vaikkapa hypoteeseja, joita voidaan lähteä testaamaan ja jossain kohtaa tiede (toivottavasti) pystyy osoittamaan jonkun todennäköisimmäksi. Kaikissa tieteissä on myös käsitteitä, joita ne eivät itse määrittele vaan jotka tulevat muista tieteistä tai filosofiasta (esimerkkinä vaikkapa vapaan tahdon käsite, josta joskus aiemmin keskustelimme). Filosofian tehtävä on kyseenalaistaa, tarkentaa ja antaa erilaisia näkökulmia/mahdollisuuksia näistä käsitteistä. Myös puhdas yleinen tieteenfilosofia (vaikkapa falsifikaation keksiminen) on merkittävästi tieteeseen vaikuttava asia.

Tieteen ulkopuolisista filosofian osa-alueista merkittävimmät ovat mielestäni etiikka ja yhteiskuntafilosofia. Etiikassa on tapahtunut valtavaa kehitystä aina valikusesta tähän päivään asti ja se on johtanut moniin nykyään itsestäänselviin asioihin (vaikkapa yksilönvapaudet, ihmisoikeudet, naistenoikeudet, orjuuden kielto jne.). Nämä eivät ole mitään itsestäänselvyyksiä, jotka olisivat tapahtuneet ilman länsimaisen filosofian kehitystä. Etiikan kehityksellä on ollut valtava merkitys vaikka sitä ei ehkä suoraan näekkään. Samalla tavalla jollain kemian keksinnöillä on ollut valtava merkitys vaikka ihmiset eivät tiedä mitään näistä tiedemiehistä. Yhteiskuntafilosofiassa sitten kaikenmaailman demokratiat (ja sen ongelmat) ja muut ovat varmaan itsestäänselvyyksiä.

Logiikka ja muut päättelyn säännöt ovat erittäin tärkeitä filosofian osa-alueita ja näitä käytetään tieteessä (ja olis ainakin toivottavaa) sekä politiikassa. Se, että kaikki eivät näitä osaa ei tarkoita, että niillä ei olisi merkitystä. On varmasti selvää, että emme ole vielä keksineet kaikkia näistä eikä ihmiset osaa intuitiivisesti käsitellä asioita näiden kautta ilman filosofista opeusta/ohjeistusta.

Tuli oikeusoppineista mielenkiintoinen seikka mieleen. Englanninkielisessä maailmassa, jossa monesti suoriteetaan kandi johonkin yleisopiskeluun ja sen jälkeen mennään vasta oikikseen/lääkikseen, filosofiaa alemalla tasolla lukeneet pääsevät parhaiten (isoimmalla prosentilla) Yhdysvaltalaisiin (en muista Englannista) oikeustieteellisiin tiedekuntiin. Ehkä näillä on joku yhteys.

Mielestäni filosofian opetuksen tehtävä on tehdä ihmisistä parempia ajattelijoita. Kun ymmärtää esimerkiksi tieteen perusluonteen (filosofiaa), käsitteiden määrittelyiden sääntöjä (filosofiaa), pätevää päättelyä (filosofiaa) ja vaikkapa erilaisia näkemyksiä hyvästä yhteiskunnasta (taas filosofiaa), niin ihminen pystyy arvioimaan paremmin erilaisia väitteitä sekä tuottamaan omia näkemyksiä. Tämä on erittäin tärkeää.

Filosofeja varmasti koulutetaan liikaa ja heitä ei kuunnella samalla tavalla kuin vaikkapa 90-luvulla, mutta näkisin filosofian suurimmat hyödyn olevan "pinnallisen" ymmärryksen tasolla. Filosofiasta on paljon hyötyä jokaiselle, mutta esimerkiksi syventyminen vaikkapa jonkun tietyn tieteen tieteenfilosofiaan ei ole mitenkään tarpeellista kaikille (tai edes välttämättä työmarkkinoille). Jos osattais ja ymmärrettäis enemmän filosofiaa niin porukkaa ei olis niin helppo pyöritellä ympäriinsä älyttömillä poliittisilla heitoilla.