Kulttuurinen omiminen

[Mika]

Tämä on kyllä taas hieno esimerkki siitä, kuinka elämä Suomessakin on oikeasti helvetin hyvää. Joitakin harvinaisia ihan oikeasti tärkeitä huomioita lukuun ottamatta koko tämä "kulttuurinen omiminen" on sellaisten turvallista elämää elävien 20-30-vuotiaiden lapsosten oireilua liian tasapaksusta elämästä. Kaikki on hyvin

[Andy]

Näistä rotuopeista tulee kyllä mieleen ihan joku muu Saksa kuin Itä-Saksa.

[Antti]

Se ei sinänsä hetkauta, että aktivisti öyhöttää, koska sitä aktivistit tekevät, mutta omituisinta ja huolestuttavinta on, että ”Lux Helsingin organisaatio käy paraikaa keskustelua, pitäisikö työ jättää teoksesta kokonaan pois”.

https://yle.fi/a/74-20063201

[tapsaattori]

Käänteisesti ajateltuna, jos tosiaan on mahdollista saada teokselleen julkisuutta äänekkään kulttuurin omimis -öyhötyksen myötä, niin eikö se suorastaan kannusta tekemään taidetta saamelaiskulttuurista ( esim. em.poropenetraatio)

[Lasse Candé]

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010034756.html


Tämän takia Sourin teos ja siitä käytävä keskustelu ovat ongelmallisia. Paitsi, että ei tuosta oikein mitään kovin konkreettista ongelmallisuutta löydy.

Vähän erikoista, että jutussa vaaditaan ristiin saamelaisten näyttämistä heille ei-vieraassa ympäristössä ja toisaalta puhutaan stereotypioista negatiiviseen sävyyn.

Taiteen idea on ymmärretty melko merkillisellä tavalla, jos vaatimus on, että kaikenlaiset ihmiset tulee näyttää vain heille ominaisissa ympäristöissä ilman mitään mausteita. Nähdäkseni taiteen yksi tärkeä idea on nimenomaan rikkoa näitä käsityksiä.

Näyttää vähän siltä, että pohjimmiltaan tässä loukkaannutaan siitä, että taiteessa on saamelaisoletettu. Tätä ei saa taiteessa tehdä.

Tuo juttu on myös niiltä osin vähän ikävää luettavaa, kun suora kritiikki näistä asioista vaihdetaan taktisesti teoksen naivistiseksi moittimiseen. Ainakaan minä en usko tuon perustuvan siihen, että näin koetaan oikeasti. Sen sijaan uskon tuon perustuvan siihen, että halutaan sanoa jotakin negatiiivista ja olla hyvien puolella.

Ehkä otsikko tuleekin tulkita niin, että jutun leipäteksti havainnollistaa asiasta käytävän keskustelun ongelmallisuutta?

[Atticora]

Asiallisesta taidekriitikistä nousee klikkimediassa ja mielensä pahoittajien someissa taas muutamaksi päiväksi pöyristymisen aihetta. Elää taas ihan omaa elämäänsä tarina taiteen vainoamisineen.

[Andy]

Ongelma ei ole se, jos joku pitää Sourin työtä huonona ja kritisoi sitä taiteellisen laadun puutteesta.

Ongelma on se, että sen esittäminen halutaan estää.

[Atticora]

Laitilta on ihan asiallista kritisoida Lux Helsinkiä perustellusti, vähän eri asia kuin vaatia teosta poistettavaksi näyttelystä. Ehdotukset mm. sensuroida teosta taitaakin olla lähinnä otsikoissa viihtyvän Sourin omaa uhriutumista.

[Antti]

Joka tapauksessa Lux Helsinki harkitsee poistavansa teoksen näyttelystä, vaikkei Petra Laiti sitä suoraan vaadikaan. Syy lienee yliherkkyys tämän aihepiirin aktivistien mielenilmauksista syntyviin kuviteltuihin tai todellisiin seurauksiin.

Petra Laiti käsittelee Instagram-videollaan kahta asiaa:

Yksi asia on se, että kyseessä on kulttuurinen omiminen, eli ei-saamelainen taiteilija hyödyntää saamelaista kulttuuria, minkä osalta Laiti ihmettelee erikseen sitä, että Lux Helsingissä on aiemmin ollut saamelaisten taiteilijoiden tekemiä teoksia, joten siellä tiedetään, että saamelaisia taiteilijoitakin on olemassa. Lisäksi hän mainitsee ongelmana, että Katariina Souri on aiemmin ottanut kantaa kulttuuriseen omimiseen.

Toinen asia on se, että teos on huono, koska se on vanhanaikaista ja stereotyyppistä kuvastoa, eivätkä saamelaiset eivät itse kuvaa itseään tällä tavalla, joten se ei vastaa kansallista minä-kuvaa. Voi olla, mutta tämähän ei siis liity käsillä olevaan aiheeseen eli kulttuuriseen omimiseen. On eri asia arvostella teoksen taiteellisia ansioita kuin sanoa sen olevan kulttuurista omimista, koska jälkimmäisessä on kyse eräänlaisesta tekijänoikeudesta. Aiemmin linkitetystä jutusta:

Saamelaiskäräjien kulttuurisihteeri Riitta Orti-Berg korostaa, että saamelaiskulttuurin kysymys on ennen kaikkea eettinen. Hän tuo esille taiteilijoiden teosten vahvan tekijänoikeussuojan maakohtaisesti, kun taas saamelaisten kulttuuriperintöä, joka on monikansallinen ja kollektiivinen, ei suojaa vastaava lainsäädäntö.

– Tämä tekee saamelaiskuvaston käytöstä omien tuotteiden luomisessa ennen kaikkea eettisen haasteen.

Saamelaiskäräjien kulttuurisihteeri Riitta Orti-Bergin mukaan yksittäiset taiteilijat nauttivat vahvasta tekijänoikeussuojasta, mutta alkuperäiskansojen kulttuureihin kohdistuu kollektiivinen omistajuus, mikä ei tarjoa vastaavaa suojaa.

Saamelaiskäräjien tavoite on ollut varmistaa saamelaiskulttuurin ja taiteen itsemääräämisoikeus sekä kehittää tapoja perinteiden ja tiedon suojelemiseksi.

– Saamelaisten kuva-aineisto on osa heidän kollektiivista omistajuuttaan.

Orti-Bergin mukaan kansainväliset sopimukset tarjoavat saamelaiselle kulttuurille osittaista suojaa, mutta eivät yhtä vahvaa kuin kansallinen lainsäädäntö. Unescon aineeton kulttuuriperintösopimus pyrkii suojelemaan saamelaiskulttuuria, ja Suomi on tämän sopimuksen ratifioinut.

Eli saamelaisilla on tai pitäisi olla kollektiivinen tekijänoikeus saamelaiseen kulttuuriin, mikä kaiketi tarkoittaisi sitä, että saamelaisille pitäisi maksaa tekijänoikeuskorvausta saamelaisen kulttuurin käyttämisestä. Miten tämä käytännössä voisi toimia, on sitten Laitin tyyliä approprioidakseni "quote unquote anybody's guess".

[Andy]

Nähtävästi Yle siis julkaisee valeuutisia, jos sinun mielestäsi kyse on vain Sourin uhriutumisesta.

Saamelaisvaikuttaja Petra Laiti julkaisi kuvapalvelu Instagramin tarinoissaan päivityksen, jossa roimi Souria saamelaisen kulttuurin omimisesta.

– Tämä on auttamattoman vanhanaikainen kuvasto. Sellaisiin kuuluu aina, että on vuori, on [saamelaispuku eli] gákti ja on poro. Tämän stereotyyppisemmäksi ei kuvaus voisi mennä, Laiti sanoo Ylelle.

Hänen mukaansa sekä festivaali että taiteilija hyötyvät kuvalla saamelaisesta kulttuurista. Hän huomauttaa, että Lux Helsinki -tapahtuma on aikaisemmin sisällyttänyt saamelaisten taiteilijoiden teoksia kuvastoihinsa.

– He tietävät, etteivät saamelaiset kuvaa tällä tavalla itseään: mitä festivaalilla on tapahtunut, että tällainen kuvasto on päässyt näyttelyyn?

Lux Helsinki on tänään keskustellut kuvasta

Lux Helsinki -tapahtuman johtaja Stuba Nikula kertoo, että Sourin työstä on tänään perjantaina keskusteltu ja taiteilijan kanssa puhuttu siitä, tulisiko kuva poistaa valikoimasta.

– Olemme tänään paljonkin asiaa pyörittäneet. Valitettavasti nämä kuvat eivät tuo mitään uutta siihen kuvastoon tai käsittelytapaan, joilla alkuperäiskulttuuria käsitellään. Olemme pahoitelleet prosessin pettämistä tässä tapauksessa, Nikula sanoo.


https://yle.fi/a/74-20063201

[Atticora]

Niin, asiallistahan kritiikkiä siinä tuli Laitilta. Asiallinen kritiikki leimataan joksikin sensurointiaikeeksi. Souri on ehdottomasti typerinen kommentteineen kirkkaasti suurin uhriutuja tässä, luultavasti tarkoituksella.

[tapsaattori]

Mä sanoosin, että tietyn kulttuurin esittäminen vakuuttavasti on oikeasti vaikeaa taidemuodosta riippumatta. Mikko Leppilampi on tehnyt hyviä rooleja, ja tässäkin tunnetta ladataan, mutta ei tämä ole Etelä-Pohojammaan murretta nähnytkään, väärä soundi. Aku Hirviniemi samaisessa elokuvassa oli vielä kauempana.

Sen sijaan Esko Nikkari lapualaisena osasi.

[Antti]

Eihän se kritiikki mitenkään epäasiallista ollutkaan, mutta kulttuurisen omimisen ja taiteilijan väärän etnisen taustan esille ottaminen oli mielestäni vähän typerää.

Itse en oikeastaan kaipaa mitään de facto -rotulakeja dekolonialisointiopin varjolla, mutta ymmärrän toki, että toisilla voi olla asiaan liittyviä rahallisiakin intressejä.

[Andy]

Niin, asiallistahan kritiikkiä siinä tuli Laitilta. Asiallinen kritiikki leimataan joksikin sensurointiaikeeksi. Souri on ehdottomasti typerinen kommentteineen kirkkaasti suurin uhriutuja tässä, luultavasti tarkoituksella.

Siinähän paheksutaan sensuurin puutetta. Tämäkö on olevinaan asiallista kritiikkiä?

[Atticora]

Eihän se kritiikki mitenkään epäasiallista ollutkaan, mutta kulttuurisen omimisen ja taiteilijan väärän etnisen taustan esille ottaminen oli mielestäni vähän typerää.

Itse en oikeastaan kaipaa mitään de facto -rotulakeja dekolonialisointiopin varjolla, mutta ymmärrän toki, että toisilla voi olla asiaan liittyviä rahallisiakin intressejä.

Kyseessä on tosiaan vain yhden ihmisen mielipide siitä, miten taiteilija onnistui - pointti ei kuitenkaan ollut sourin etnisyys per se, vaan se nähtiin yhtenä ilmeisenä syynä koettuun epäonnistumiseen. Souri onkin sittemmin lähinnä tukenut tätä näkemystä.

Tässä on mielestäni loppujen lopuksi lähinnä kysymys paikallisten kulttuurien ja globalisaation suhteesta. Ensin mainitut joutuvat väistämättä ahtaalle. Moniarvoisessa - ja ainakin tosiaan mitä rahaan tulee, liberaalissa - maailmassa on jokseenkin mahdoton ajatus, että ketään pakotetaan ottamaan toinen huomioon. Ymmärrän silti täysin hampaiden kiristelyn, kun sanotaan että arvostetaan kulttuuria, mutta toimitaan niin että se näyttäytyy sen edustajille päinvastaisena. Keskustelu ei ole mennyt liian pitkälle.