Etsitkö kamppailuharrastusta? Aloita suoraan tästä uusi aihe valmiiden kysymysten kanssa ja odota, kun konkarit vastaavat sinulle.
Itämaisten kamppailulajien suosio
Valvoja: Valvoja
-
- etupotkija
- Viestit: 19229
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Oulu
- Etulaji: Potkunyrkkeily
- Takalajit: Karate, ju-jutsu
Itämaisten kamppailulajien suosio
Ovatko japanilaiset lajit Suomessa suhteessa suositumpia kuin vaikka muissa Pohjoismaissa? Ja jos ovat, niin mistä tämä tiedetään?
Antti Sariola
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
-
- etupotkija
- Viestit: 94547
- Lauteille: Joulukuu 2004
- Paikkakunta: Tampere
- Etulaji: HIIT, girya
- Sivulajit: pilates, yinjooga
- Takalajit: Tanglang
Itämaisten kamppailulajien suosio
Atticora, sanoit sen mitä olen kasvotusten jo pidempään pyöritellyt ajatuksena joidenkin kanssa. Täällä on kuitenkin ihmisiä, jotka oikeasti tuntevat japanilaista kulttuuria, joten odotin ja odotan heidänkin virkkovan tuosta jotakin. Omat syynsä siihen pakostikin on, miksi japanilaiset lajit ovat aikoinaan saaneet niin syvän jalansijan Suomessa.
-
- ilmaanpotkija
- Viestit: 9
- Lauteille: Maaliskuu 2018
- Paikkakunta: Vantaa
- Etulaji: Taekwondo
- Takalajit: hoi jeon moo sool
Itämaisten kamppailulajien suosio
Mika ja Andy, tämä on yksi kysymyksistä, johon varmasti torstaina pureudumme. Onhan paikalla pitkän linjan judoka sekä taidoa harrastava tutkija, ja hänen väitöskirjansa aihe liittyy tähän olennaisesti. Uskon, että jotain selviää.
-
- etupotkija
- Viestit: 19229
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Oulu
- Etulaji: Potkunyrkkeily
- Takalajit: Karate, ju-jutsu
Itämaisten kamppailulajien suosio
Taidon kohdalla näen kyllä sopivan ajankohdan lajin leviämiselle olevan suosion takana. Taidon tullessa Suomeen satunnaisesta syystä, ei ollut paljonkaan kilpailua ja se pääsi leviämään.
Esimerkiksi kyokushinkaille kävi päinvastoin eli se tuli Suomeen liian myöhään, eikä siksi ole läheskään niin suosittua kuin esim. Ruotsissa. 90- ja 2000-luvuilla se joutui kilpailemaan potkunyrkkeilyn, thainyrkkeilyn ja lopulta vapaaottelun kanssa "kovan ottelulajin" asemasta, eikä tässä pärjännyt. 70-luvulla maahantuotuna se voisi olla suosituimpia karatetyylejä.
Esimerkiksi kyokushinkaille kävi päinvastoin eli se tuli Suomeen liian myöhään, eikä siksi ole läheskään niin suosittua kuin esim. Ruotsissa. 90- ja 2000-luvuilla se joutui kilpailemaan potkunyrkkeilyn, thainyrkkeilyn ja lopulta vapaaottelun kanssa "kovan ottelulajin" asemasta, eikä tässä pärjännyt. 70-luvulla maahantuotuna se voisi olla suosituimpia karatetyylejä.
Antti Sariola
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
-
- potkutyyny
- Viestit: 1
- Lauteille: Maaliskuu 2018
- Etulaji: taido
- Sivulajit: -
- Takalajit: -
Itämaisten kamppailulajien suosio
Olen harrastanut vain yhtä kamppailulajia - taidoa. Kuten ketjussa jo aiemmin tuli ilmi jonkin muun lajin osalta, tässäkin lajissa on tarjolla tasokasta valmennusta lajin huipuilta - myös liiikunnallisesti täysin lahjattomalle aloittelijalle, jonka parasta ennen päiväyskin (ikää noin 25 vuotta) oli jo lajia aloittaessa vanhentunut. Tämä on asia, jota ainakin minä arvostan todella paljon.
Taidossa arvostan myös lajin perustajan ajatusta siitä, että salilla opitut taidot (ei hyppypotkut, vaan esimerkiksi stressinsieto) viedään osaksi salin ulkopuolista elämää. Tällöin lajilla on voimaa jopa muuttaa maailmaa. Tähän liittyy myös se, että kukaan ei opeta lajia työkseen rahasta, vaan olitpa kuinka hyvä tahansa, kyse on vapaaehtoisesta harrastustoiminnasta - joidenkin yksilöiden kohdalla voi ehkä jopa puhua elämäntavasta.
Minua taidossa viehättää kurinalaisuus, kunnioitus, rutiinit, toistot, tarkkuus, taiteellisuus ja jatkuva kehittyminen. Erittäin tärkeää on myös hiljentyminen ennen sekä jälkeen treenien.
Lajille plussaa myös siitä, että jos treenaa aktiivisesti, ei tarvitse miettiä peppu- ja kylkitreenejä, koska ne tuli jo huomaamatta tehtyä moneen kertaan.
Taidossa arvostan myös lajin perustajan ajatusta siitä, että salilla opitut taidot (ei hyppypotkut, vaan esimerkiksi stressinsieto) viedään osaksi salin ulkopuolista elämää. Tällöin lajilla on voimaa jopa muuttaa maailmaa. Tähän liittyy myös se, että kukaan ei opeta lajia työkseen rahasta, vaan olitpa kuinka hyvä tahansa, kyse on vapaaehtoisesta harrastustoiminnasta - joidenkin yksilöiden kohdalla voi ehkä jopa puhua elämäntavasta.
Minua taidossa viehättää kurinalaisuus, kunnioitus, rutiinit, toistot, tarkkuus, taiteellisuus ja jatkuva kehittyminen. Erittäin tärkeää on myös hiljentyminen ennen sekä jälkeen treenien.
Lajille plussaa myös siitä, että jos treenaa aktiivisesti, ei tarvitse miettiä peppu- ja kylkitreenejä, koska ne tuli jo huomaamatta tehtyä moneen kertaan.
-
- kylkeenpotkija
- Viestit: 2135
- Lauteille: Toukokuu 2006
- Paikkakunta: Espoo
- Etulaji: Judo
Itämaisten kamppailulajien suosio
Katja: Tuo elämäntapa "härhöily" on yksi osa kaikkia japanilaisia lajeja ja osin niiden ongelma. Ja toinen ongelma että kukaan ei opeta sitä työkseen. Se mitä ainakin Judo tarttisi mennäkseen eteenpäin, että opetus ammattimaistuu ja seuratoiminta ammattimaistuu. Sellainen talkoo henki joka ilmeisesti Taidossa on vielähengissä on mahdollista vain uusissa tai pienissä lajeissa. Kun volyymi kasvaa väistämättä se osa harjoittelijoista joilla on asiakasasenne kasvaa
-
- kylkeenpotkija
- Viestit: 1299
- Lauteille: Tammikuu 2014
- Paikkakunta: Helsinki
- Etulaji: Taido, Tenshin shōden Katori shintō-ryū
- Sivulajit: Tachimura-ha Shuri-Te, 白眉, Shaolin
- Takalajit: Judo, moderni taijiquan
Itämaisten kamppailulajien suosio
Hyvä huomio, PetriP. Tämä on itse asiassa yksi huomionarvoinen asia juuri taidon kohdalla. Shukumine, lajin perustaja, piti nimittäin modernin budon periaatteita epäonnistuneina. Shukumine osasi ottaa kriittisen etäisyyden perinteeseen ja nähdä sen, että nykyiset budolajit rakentuvat aikaisempien sotilaskäyttöön tarkoitettujen taistelukoulutusjärjestelmien pohjalle, ja budofilosofian mukaan tämän pohjan päälle jotenkin maagisesti yhtäkkiä pulpahtaa "henkistä kasvua" ja myytä häröilyä ja havistelua.
Siksi taido tavallaan kohtelee omaa perinnettään luovan tuhon kautta: se hajottaa vanhan okinawalaisen kamppailumenetelmän opetussuunnitelman ja päämäärät alkutekijöihinsä ja rakentaa niistä uuden, päämäärätietoisesti rakennetun järjestelmän, jonka pitäisi systemaattisesti ja rationaalisesti edistää harjoittelijansa kyvykkyyksiä osallistua modernin yhteiskunnan toimintaan täyspainoisena yksilönä. (Shukumine taisi itse muuten jossain kohtaa yhtä kirjaansa viitata Nietzschen luovaan tuhoon.)
Tai siis ainakin tähän pyrittiin, hankalahan sitä on lähteä empiirisesti arvioimaan.
Ville-Pekka Turpeinen
"If your unsoku is good, you can never be touched." -Kozo Kitamura, taido 8. dan hanshi, Suomen taidoliiton kesäleiri 2012
"Kun olet kiillottanut tekniikkasi ja saavuttanut liikkeiden vapauden, saat luonnostaan ihmeelliset voimat." -Musashi Miyamoto, Go Rin no Sho, Tulen rulla
"If your unsoku is good, you can never be touched." -Kozo Kitamura, taido 8. dan hanshi, Suomen taidoliiton kesäleiri 2012
"Kun olet kiillottanut tekniikkasi ja saavuttanut liikkeiden vapauden, saat luonnostaan ihmeelliset voimat." -Musashi Miyamoto, Go Rin no Sho, Tulen rulla
-
- etupotkija
- Viestit: 5349
- Lauteille: Marraskuu 2009
- Paikkakunta: Naantali
- Etulaji: Jumppa
Itämaisten kamppailulajien suosio
Nyt tulee kyllä paljon isoja sanoja.
Q
systemaattisesti ja rationaalisesti edistää harjoittelijansa kyvykkyyksiä osallistua modernin yhteiskunnan toimintaan täyspainoisena yksilönä
EQ
Silläkin uhalla, että tämä ei kuulu tähän lankaan, niin miten ihmeessä taido tämän tekee? Ja huumorilla, pitäsikö taido olla pakollista vankiloissa?
Vai tuliko tässä juuri sitä "härhöilyä", jota ei pitänyt olla?
Q
systemaattisesti ja rationaalisesti edistää harjoittelijansa kyvykkyyksiä osallistua modernin yhteiskunnan toimintaan täyspainoisena yksilönä
EQ
Silläkin uhalla, että tämä ei kuulu tähän lankaan, niin miten ihmeessä taido tämän tekee? Ja huumorilla, pitäsikö taido olla pakollista vankiloissa?
Vai tuliko tässä juuri sitä "härhöilyä", jota ei pitänyt olla?
“Maamiinat kioskeihin”
RadioRock
RadioRock
-
- päähänpotkija
- Viestit: 6247
- Lauteille: Joulukuu 2010
Itämaisten kamppailulajien suosio
"se hajottaa vanhan okinawalaisen kamppailumenetelmän opetussuunnitelman ja päämäärät"
Suurin osa Karatesta lukemani viittaa siihen, että se oli Okinawan aatelisten henkilökohtainen itsepuolustusjärjestelmä, joka ei kyllä oikein vastannut pääsaarten samuraitten systeemejä. Pääasiallinen opetustapa tuntuisi olleen pienryhmä. Päämäärä on ollut opettaa ja oppia Karatea.
Jos nuo nyt revitään pois niin jäljelle ei jää paljon mitään.
Tottahan toki tappelemaan voidaan opettaa muutenkin, EFO ja Yellow Bamboo esimerkiksi.
Eri opettajilla tuntuisi myös olleen kullakin oma tapansa opettaa ja välittää oppimaansa/kokeilemaansa. Eli näyttäisi olevan väärin puhua "Okinavalaisesta" tappelumenetelmän opetussuunnitelmasta.
Suurin osa Karatesta lukemani viittaa siihen, että se oli Okinawan aatelisten henkilökohtainen itsepuolustusjärjestelmä, joka ei kyllä oikein vastannut pääsaarten samuraitten systeemejä. Pääasiallinen opetustapa tuntuisi olleen pienryhmä. Päämäärä on ollut opettaa ja oppia Karatea.
Jos nuo nyt revitään pois niin jäljelle ei jää paljon mitään.
Tottahan toki tappelemaan voidaan opettaa muutenkin, EFO ja Yellow Bamboo esimerkiksi.
Eri opettajilla tuntuisi myös olleen kullakin oma tapansa opettaa ja välittää oppimaansa/kokeilemaansa. Eli näyttäisi olevan väärin puhua "Okinavalaisesta" tappelumenetelmän opetussuunnitelmasta.
-
- kylkeenpotkija
- Viestit: 2135
- Lauteille: Toukokuu 2006
- Paikkakunta: Espoo
- Etulaji: Judo
Itämaisten kamppailulajien suosio
Juu tuo on just sitä mistä pitää päästä eroon. Tekemöllä voltteja, kuristamalla tahi istumalla hiljaa rivissä ei tulla paremmiksi kansalaisiksi tai ihmisiksi. Siinä opitaan tekemään voltteja, kuristamaan ja istumaan rivissä. Ja sen pitää olla se tavoite ja siinä ohessa parannetaan koordinaatiota ja fyysistä suorituskykyä.
Ei ole mitään näyttöä tai edes syytä olettaa, että kamppailutaidoilla voidaan ihmisten toimintamalleja suuressa määrin muokata. Ja miksi ihmeessä pitäisi?
Ei ole mitään näyttöä tai edes syytä olettaa, että kamppailutaidoilla voidaan ihmisten toimintamalleja suuressa määrin muokata. Ja miksi ihmeessä pitäisi?
-
- etupotkija
- Viestit: 19229
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Oulu
- Etulaji: Potkunyrkkeily
- Takalajit: Karate, ju-jutsu
Itämaisten kamppailulajien suosio
Itse olen aina epäillyt tätä "henkistä kasvua" tms. mikä usein liitetään nimenomaan itämaisiin kamppailulajeihin.
Toki on niin, että ahkera ponnistelu jonkin taidon saavuttamiseksi voi opettaa sellaisia psyykkisiä toimintamalleja, joista on apua muussakin elämässä. Mutta en osaa nähdä, että karate, taido tai kungfu toimisi tässä sen paremmin kuin pienoismallinrakennus, jääkiekko tai nyrkkeily. Tai ainakin haluaisin perusteluita sille, miksi näin olisi.
Toki on niin, että ahkera ponnistelu jonkin taidon saavuttamiseksi voi opettaa sellaisia psyykkisiä toimintamalleja, joista on apua muussakin elämässä. Mutta en osaa nähdä, että karate, taido tai kungfu toimisi tässä sen paremmin kuin pienoismallinrakennus, jääkiekko tai nyrkkeily. Tai ainakin haluaisin perusteluita sille, miksi näin olisi.
Antti Sariola
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
-
- munillepotkija
- Viestit: 827
- Lauteille: Huhtikuu 2008
- Paikkakunta: Turku
- Etulaji: Suiō-ryū iai kenpō
- Sivulajit: Kendo
- Takalajit: ZNKR iaido
Itämaisten kamppailulajien suosio
Joo, siis perinteinen Japanilainen näkökulmahan nimenomaan on että kaikki tiet vievät yhtä lailla vuoren huipulle (ainakin jos niitä lähestyy samalla hartaudella).Andy kirjoitti: ↑maalis 7, 2018, 11.30 Toki on niin, että ahkera ponnistelu jonkin taidon saavuttamiseksi voi opettaa sellaisia psyykkisiä toimintamalleja, joista on apua muussakin elämässä. Mutta en osaa nähdä, että karate, taido tai kungfu toimisi tässä sen paremmin kuin pienoismallinrakennus, jääkiekko tai nyrkkeily. Tai ainakin haluaisin perusteluita sille, miksi näin olisi.
A. Junnila
Suiō-ryū Turussa
Suiō-ryū Turussa
-
- kylkeenpotkija
- Viestit: 1544
- Lauteille: Heinäkuu 2013
Itämaisten kamppailulajien suosio
Tässä artikkelissa kuvataan asiaa yhdeltä ja vähän toiseltakin kantilta.
http://elektra.helsinki.fi/oa/1797-2299 ... panila.pdf
Artikkelin otsikko on siis "Japanilaiset budolajit kansalaisuuteen kasvattajina:
Tarkastelussa itäsuomalaiset budoseurat". En pysty mitenkään referoimaan koko artikkelia tai etsimään siitä kohtia, joissa vastataan spesifisiin kysymyksiin, eikä linkin tarkoitus olekaan vesittää toisten argumentteja. On kuitenkin hieman väsynyttä kirjoitella, että mitenkä kuristamalla nyt tullaan paremmiksi kansalaisiksi. Ikäänkuin se fyysisen suorituskyvyn kehittäminen olisi ainoa asia jota lajien opetussuunnitelmaan sisältyy. Tai etteikö jääkiekkoa pelaamalla olisi mahdollista saavuttaa samankaltaisia posiitivisia tuloksia yksilönkehityksessä. Tottakai voi.
Silti, jalkapalloa pelaamalla perinteisessä kilpailuorientoituneessa seurassa on myös mahdollista aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia, esim. nuoren ihmisen itsetuntoon ja suhtautumiseen liikuntaan. Laji ei ota mitään kantaa pitäisikö näin tapahtua vai ei. Jos budolajin toiminta-ajatuksena on, että niin ei saa käydä - voin odottaa siltä parempia tuloksia.
Artikkelin kirjoittaja kuitenkin väittää (yleensä lähteisiin viitaten), esim. näin:
Budolajit tulivat Suomeen suunnilleen samaan aikaan, kun liikuntakulttuurissa
siirryttiin suoritus- ja tulosurheilukeskeisyydestä terveysorientoituneen suuntauksen
kautta kohti ruumiinkokemusta ja mietiskelyä painottavia liikuntamuotoja (Eichberg 1987,
55–58).
......
Budolajit eivät näin ollen toteuta yhteiskunnallista tehtäväänsä
pelkästään liikunnan ja sitä kautta fyysisen terveyden edistäjinä, vaan lajien opetussuunnitelmiin
sisältyy myös merkittävä psyykkisen kehityksen ulottuvuus. Itämaista pedagogiikkaa
tai ei, budolajien sisältämä yksilön kokonaisvaltaisen kehittämisen periaate ja sen
soveltaminen käytäntöön ovat antaneet näyttönsä lajien kyvystä toimia kansalaisuuteen
kasvattajana.
http://elektra.helsinki.fi/oa/1797-2299 ... panila.pdf
Artikkelin otsikko on siis "Japanilaiset budolajit kansalaisuuteen kasvattajina:
Tarkastelussa itäsuomalaiset budoseurat". En pysty mitenkään referoimaan koko artikkelia tai etsimään siitä kohtia, joissa vastataan spesifisiin kysymyksiin, eikä linkin tarkoitus olekaan vesittää toisten argumentteja. On kuitenkin hieman väsynyttä kirjoitella, että mitenkä kuristamalla nyt tullaan paremmiksi kansalaisiksi. Ikäänkuin se fyysisen suorituskyvyn kehittäminen olisi ainoa asia jota lajien opetussuunnitelmaan sisältyy. Tai etteikö jääkiekkoa pelaamalla olisi mahdollista saavuttaa samankaltaisia posiitivisia tuloksia yksilönkehityksessä. Tottakai voi.
Silti, jalkapalloa pelaamalla perinteisessä kilpailuorientoituneessa seurassa on myös mahdollista aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia, esim. nuoren ihmisen itsetuntoon ja suhtautumiseen liikuntaan. Laji ei ota mitään kantaa pitäisikö näin tapahtua vai ei. Jos budolajin toiminta-ajatuksena on, että niin ei saa käydä - voin odottaa siltä parempia tuloksia.
Artikkelin kirjoittaja kuitenkin väittää (yleensä lähteisiin viitaten), esim. näin:
Budolajit tulivat Suomeen suunnilleen samaan aikaan, kun liikuntakulttuurissa
siirryttiin suoritus- ja tulosurheilukeskeisyydestä terveysorientoituneen suuntauksen
kautta kohti ruumiinkokemusta ja mietiskelyä painottavia liikuntamuotoja (Eichberg 1987,
55–58).
......
Budolajit eivät näin ollen toteuta yhteiskunnallista tehtäväänsä
pelkästään liikunnan ja sitä kautta fyysisen terveyden edistäjinä, vaan lajien opetussuunnitelmiin
sisältyy myös merkittävä psyykkisen kehityksen ulottuvuus. Itämaista pedagogiikkaa
tai ei, budolajien sisältämä yksilön kokonaisvaltaisen kehittämisen periaate ja sen
soveltaminen käytäntöön ovat antaneet näyttönsä lajien kyvystä toimia kansalaisuuteen
kasvattajana.
-
- kylkeenpotkija
- Viestit: 2135
- Lauteille: Toukokuu 2006
- Paikkakunta: Espoo
- Etulaji: Judo
Itämaisten kamppailulajien suosio
Negatiivisia vaikutuksia liiasta kilpailuorientaatiosta saa aikaiseksi ihan budo-seurassakin. Toi ei ole enää vuosikymmeniin ollut jääkiekko/jalkapallo ongelma. Lisäksi kun huomataan että asiaan on sielläkin kiinnitetty huomiota niin en osaa tuossa nähdä mitään erityistä eroa. Tiedän ylenpalttisilla painopudotuksilla loppuunajettuja nuoria. Toki Judo on varmaan enemmänurheilua kuin moni muu budo-laji.
LähinnäJudossa on se että sisääntuleva aines ei ole sitä liikunnallisesti lahjakkainta ( ne menee jääkiekkoon) niin kauhean nousujohteitsta uraa ei pääosalle 7v nassikoita voi rakentaa. Mikä on siis hyvä, mutta pelastumme monesti enemmän olosuhteiden ansiosta kuin minkään syvällisen jaappanialaisen filosofisen lähestymistavan ansiosta.
LähinnäJudossa on se että sisääntuleva aines ei ole sitä liikunnallisesti lahjakkainta ( ne menee jääkiekkoon) niin kauhean nousujohteitsta uraa ei pääosalle 7v nassikoita voi rakentaa. Mikä on siis hyvä, mutta pelastumme monesti enemmän olosuhteiden ansiosta kuin minkään syvällisen jaappanialaisen filosofisen lähestymistavan ansiosta.
-
- etupotkija
- Viestit: 21173
- Lauteille: Joulukuu 2007
Itämaisten kamppailulajien suosio
Juuri kuten Ikkyu sanoi. Ennen kuin tarvitsee todistella mitään siitä kuinka budo olisi paras tapa kehittää itseään henkisesti, tulisi kertoa jotakin siitä kuinka vakiintunut väite tällainen muka edes olisi. Jos olen koskaan törmännyt tällaiseen, niin aika yksittäisistä heitoista tai omakohtaisista kokemuksista puhutaan.
Tuo on aika erikoista settiä tuo Shukuminen referointi. Siis joko kritiikkinsä oli erikoista tai sitten referaatti tästä on erikoinen. Toki tuollainen ajattelukoulukunta on mahdollinen, mutta jos modernin budon epäonnistumisesta syyttäisi vakavammin ihan objektiiviseen keskusteluun tarkoitetusti, joutuisi kyllä perustelemaan aikalailla.
Mitä taas tulee PetriP:n ajatuksiin budon toimimttomuudesta tienä itsensä kehittämiseen kansalaisena tai ihmisenä, PetriP on yksinkertaisesti väärässä. Do-ajattelussa on keskeistä hieman kuten Ikkyu sanoo, löytää se oma tie. Sellainen ihminen jolle on hyvä valinta kulkea budoa saa juuri näitä hyötyjä. Esim itse olen löytänyt sitä kautta itseni syvällisemmin ja saanut siitä tehokkuutta yhteistoimintaan ja muihin rooleihini elämässäni. Olen kuullut vastaavaa myös muilta, mutta toki myös sitä ettei toimi. Jälkimmäisessä tapauksessa vaikuttaa usein siltä ettei sitä tietä ole oikein yritettykään kulkea. Ja eihän se toimi mitä ei edes kokeile.
PetriP:n viimeiseen: väittikö tässä joku etteikö budolajeissa voisi tapahtua vastaavia tai että noita väistämättä tapahtuisi pallopeleissä? Vastineesi näyttää nimittäin menevän täysin Atticoran esittämästä ohi.
Tuo on aika erikoista settiä tuo Shukuminen referointi. Siis joko kritiikkinsä oli erikoista tai sitten referaatti tästä on erikoinen. Toki tuollainen ajattelukoulukunta on mahdollinen, mutta jos modernin budon epäonnistumisesta syyttäisi vakavammin ihan objektiiviseen keskusteluun tarkoitetusti, joutuisi kyllä perustelemaan aikalailla.
Mitä taas tulee PetriP:n ajatuksiin budon toimimttomuudesta tienä itsensä kehittämiseen kansalaisena tai ihmisenä, PetriP on yksinkertaisesti väärässä. Do-ajattelussa on keskeistä hieman kuten Ikkyu sanoo, löytää se oma tie. Sellainen ihminen jolle on hyvä valinta kulkea budoa saa juuri näitä hyötyjä. Esim itse olen löytänyt sitä kautta itseni syvällisemmin ja saanut siitä tehokkuutta yhteistoimintaan ja muihin rooleihini elämässäni. Olen kuullut vastaavaa myös muilta, mutta toki myös sitä ettei toimi. Jälkimmäisessä tapauksessa vaikuttaa usein siltä ettei sitä tietä ole oikein yritettykään kulkea. Ja eihän se toimi mitä ei edes kokeile.
PetriP:n viimeiseen: väittikö tässä joku etteikö budolajeissa voisi tapahtua vastaavia tai että noita väistämättä tapahtuisi pallopeleissä? Vastineesi näyttää nimittäin menevän täysin Atticoran esittämästä ohi.