Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?

Korealaiset lajit

Ylipotkija: JanneM

Kuvake
Eizei
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 16
Viestit: 567
Lauteille: Huhtikuu 2006
Paikkakunta: Jyväskylä
Tykännyt: 17 kertaa
Tykätty: 19 kertaa

Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?

#1

Viesti Eizei » tammi 15, 2018, 10.06

Moro.

Tulipa mieleen tehdä tällainen avaus, kun omassa lajissani tämä lyömisen kehittäminen on ollut sellaista venkoilua, että huhhuh. Laji on siis Hanmoodo, eikä lienee paljoa keskusteltu siitä, millä tavoin lyömistä lajissa harjoitellaan. Lajin perustaja kuitenkin opettaa ja on opettanut lyöntiä 2000-luvun alkupuolelta lähtien enemmänkin. Sen lisäksi, että haluan valottaa lyöntien roolia Hanmoodossa, minua kiinnostaisi kuulla, kuinka lyömistä treenataan sinun lajissasi?

Mainitsemallani venkoilulla tarkoitan tässä tapauksessa sitä, että hänen opetustapansa on ollut sen verran mystinen, ettei varmaan kymmeneen vuoteen kukaan edes tajunnut hommasta oikein mitään, kunhan vaan tehtiin ja ihmeteltiin. Kielimuuri ja jättimäiset erot ajattelutavoissa eivät ole helpottaneet yhtään. Hänen periaatteensa on ollut se, että koska nuori laji, on hänellä kiire opettaa syvintä periaatetta perustekemisen kustannuksella keskenkasvuiselle perusmeikäläiselle ja toivoa että jotain tarttuu.

Niinpä hän onkin opettanut liikkeen periaatetta itse takomisen sijaan ja tämäkös on ihmetyttänyt. Moni on varmaan sanonut adios uskonsa loputtua koko hommaan. On ihmetelty, että koskahan lyödään ja että mitä järkeä on opettaa jotain periaateshittiä jengille joka ei vielä osaa edes lyödä.

Lajin lyöntitekniikka tulee selkeästi nyrkkeilystä josta Young Suk haki vaikutteita kun lajilla oli historiaa jo +10vuotta. Kuitenkin hänen opetuksensa on keskittynyt selkeästi eniten lyöntiliikkeen osasten harjoitteluun, jonkin verran myös raskaan kohteen lyömiseen. Periaateharjoittelun anti on enemmänkin sisäisistä lajeista poikivaa energiahifistelyä, harmonian löytämistä liikkeestä. Varmasti valtaosalta harrastajia koko movement harjoittelun pointti oli pitkään kadoksissa ja on varmaan osalla edelleen. Seurat ovatkin omasta aloitteesta ottaneet luovasti välineharjoittelua ja muuta perustakomista harjoituksiinsa lyömisen oppimisen tueksi, kun mestari ei tähän ole valinnoistaan johtuen panostanut opetuksessaan.

Motivaation rajamailla on mennyt itse kukin mutta järkytyksekseni tämä liikkeen ihmeellinen maailma jota Young Suk opettaa on alkanut aueta pikkuhiljaa. Liikkeen tärkeys tekniikoiden taustalla. Tuntuukin, että liikkeen harjoittelu on tänä päivänä muutenkin joku trendi. On Ido Portalia ja Spine of Warrioria jne. Isolta osin juuri liikkeen ymmärtäminen kamppailutekniikan takana on Hanmoodossa se 'tekniikan korkea taso'. Eivät tekemisen kulmat, painon ulkoiset siirrot ja lukitut liikeradat, joita on helppo ulkoa päin koutsina korjailla, vaan energian liike kehossa. Pidänkin opettajani elämäntyötä suuressa arvossa, kyseessä on hyvin erikoinen persoona. Monella tasolla. :P

Young Suk opettaa omasta näkökulmastani kestävää taistelutaitoa. Tarkoitan tällä sitä, ettei taistelutaito vanhene iän myötä vaan heikkenevä keho jopa vahvistaa sitä tavallaan. Hän opettaa taistelulajikonseptinsa taustalla luonnollista liikettä hyvin tunne/tuntumalähtöisesti. Liikkeen ja voiman tuottamista painoa pudottamalla ja kimmauttamalla, kanavoimalla kehossa kohteeseen ja sieltä takaisin. Heikkenevä keho näkemykseni mukaan altistaa hyödyntämään luonnollista liikettä entistä enemmän sillä se ei kykene samalla tavalla puristamaan tahtoaan enää läpi. Se etsii ratkaisua toisaalta ja löytää viisauden sieltä, mistä tikisajokoira ei halua etsiä. Vaikka kamppailullinen teho laskisi kokonaisuutena iän myötä, luonnollisen liikkeen ymmärrys kasvaa ja sisäinen tapa tehdä edelleen toimii suhteessa hyvin verrattain fyysisempään rymistelyyn tottuneeseen tapaan. Liikkeen ymmärtämisen ja toteuttamisen taso voi nousta siinä missä fyysinen puristuskyky rapistuu, kunhan toimintakyky on riittävä.

Mutta joo. Ehkä on nyt jauhettu tarpeeksi tätä periaatemössöä ja jengillä on jokin kuva mestarin ajatuksista homman taustalla. Perustreeneissämmehän taomme suoria ja koukkuja ilmaan, kaveriin, pistareihin ja säkkiin niinkuin muissakin tolkun hommissa. Tein duunitauolla tuollaisen farkkuvillapaitavideon jossa höpöttelen aiheesta omiani. Ehkä se kertoo jotain myös siitä, miten Hanmoodo-opettajani opettaa lyömään, ehkä ei. Edelleen hänen opetuksensa ovat hyvin erikoisia, enkä todellakaan sano, että tämä on se viesti mitä hän hakee. Tässä on nyt vahvaa eizeisuodatinta ja itseni kautta tuon ulos myös omia uskomuksiani aiheesta. Uskolla tässä kun on joutunut menemään tuntemattomassa, katsomaan kortit kusastiinko keijoa silmään vai jäikö jotain käteenkin. XD

Toivon, että tämä rohkaisee sinua avaamaan oman lajisi osalta tuota lyöntipuolta kansalle. Ainakin Sin Moossa näyttävät lyövän kovin nyrkkeilynomaisesti vaan miten lie on... Mikäli jaksoit lueskella tänne asti, kiitos mielenkiinnostasi. Tässä ko. Video:

https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=402684913500030&id=273844853050704
Antti Junikka
Hanmoodo 3.dan
Haedong Kumdo 3.dan

Kuvake
Eizei
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 16
Viestit: 567
Lauteille: Huhtikuu 2006
Paikkakunta: Jyväskylä
Tykännyt: 17 kertaa
Tykätty: 19 kertaa

Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?

#2

Viesti Eizei » tammi 15, 2018, 11.14

Tässä vielä videon alussa lyöntihommaa Young Sukin tekemänä niin ei jää mun hölmöilyjen varaan.

https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=2153549634659073&id=193499270664129

Lyöntihommat niin kuin keskustelu ylipäätään korealaisninjailujen ympärillä tuntuu olevan kiven alla. Olis kiva kuulla kaikuja muualtakin sieltä peruskalliosta ihan haihatteluihin.
Antti Junikka
Hanmoodo 3.dan
Haedong Kumdo 3.dan

Sami Kaipio
sääreenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 55
Lauteille: Marraskuu 2010
Paikkakunta: Pori
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?

#3

Viesti Sami Kaipio » tammi 15, 2018, 13.06

En näe oikeastaan eroja nyrkkeilyn perus periaatteisiin, se millä tässä puhutaan kanavoimisena energian siirtämise ym. Niin nyrkkeilyssä se on rentous ja räjähtävyys. Uskomattoman harvassa nyrkkeilijät, minkä lyönnit ei tapahdu voiman/tekniikan ns puhtaan paketin kautta, vaan tulee luonnollisesti rentouden ja räjähtävyyden kautta. Vaikea selittää, mutta varmaan osa ainakin ymmärtää pointin.

Kuvake
Eizei
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 16
Viestit: 567
Lauteille: Huhtikuu 2006
Paikkakunta: Jyväskylä
Tykännyt: 17 kertaa
Tykätty: 19 kertaa

Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?

#4

Viesti Eizei » tammi 15, 2018, 14.08

Kiitos vastauksestasi Sami. Saman asian ympärillä tanssitaan eri käsittein. Juuri nämä hitusen erilaiset vinkkelit kiinnostavat.

Hanmoodossa ihmetystä on aiheuttanut se, että ymmärryksen puutteesta johtuen olemme luulleet treenaavamme lyöntiä, kun oikeasti herra on opettanut vain liikettä. Ja siksi sitten ollaan ihmetelty mitä mystisempää käytännön funktiota hänen esittämilleen harjoitteille. Luultu että hän haluaa että pitäisi alkaa lyömään ruoskakäsillä the ultimate tekniikkana, ihmetelty miksi ukko opettaa vuodesta toiseen pelkkää käden palautusta jne. Young Sukin idea tuon lyömisen tai minkä tahansa "tason" parantamiseksi ei ole itse lyömisen/tekniikan harjoittelu vaan liikkeen harjoittelu/parantaminen. Pilkotaan hommaa osiin. Esim. Näkymätöntä lähtöä, rentoa flowta, jousimaisen liikkeen ääripään hakemista, räjäytystä osumahetkellä, oikeaa tunnetta, pelkkää käden palautusta ja liikkeen välitöntä pysähtymistä. Tämän taustalla taas sitten liikettä parannetaan keskittymällä oman kehon ongelmakohtiin, mikä on jokaisen henkilökohtainen kehontuntemusasia. Syystä että nämä ongelmakohdat, esim. Huono liikkuvuus alaselässä, katkaisevat tai haittaavat tuota energiavirtaa. Ja kas ollakaan ollaan aika hemmetin kaukana lyöntitekniikan treenaamisesta. Mutta kuitenkin ollaan siellä sitä edistävällä alueella. Sellasta venkoilua.
Antti Junikka
Hanmoodo 3.dan
Haedong Kumdo 3.dan

Kuvake
Andy
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 15499
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Oulu
Etulaji: Potkunyrkkeily
Takalajit: Karate, ju-jutsu
Tykännyt: 21 kertaa
Tykätty: 63 kertaa
Viesti:

Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?

#5

Viesti Andy » tammi 15, 2018, 14.46

Täytyy sanoa, että en olisi takavuosina ihan ensimmäisenä ajatellut ottavani lyöntihommiin mallia hanmoodosta, mutta taidan kokeilla tuota rentoa käden heittoa noviisiryhmäläisille. Liiallinen käden jännittäminen ja väkisin kontrollointi on varsinkin aloittelijoilla iso ongelma. Jos sitä saisi tuolla vähennettyä.

Väitän että nyrkkeilyssä(kin) on aika vähän niitä jotka oikeasti pystyvät lyömään rennosti ottelutilanteessa. Jos nyt vaikka miettii miten hyvä nyrkkeilijä oli Amin Asikainen - ja hänkin puristi aivan kauheasti.
Antti Sariola

http://www.kickboxingteam.com

You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders

Kuvake
JanneM
ylipotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 19645
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: JKL
Tykännyt: 16 kertaa
Tykätty: 22 kertaa

Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?

#6

Viesti JanneM » tammi 15, 2018, 15.33

Andy kirjoitti:Täytyy sanoa, että en olisi takavuosina ihan ensimmäisenä ajatellut ottavani lyöntihommiin mallia hanmoodosta,
Historian musitaen ei olisi osannut odottaa kyllä kukaan muukaan. :D :D :D
-Janne Maunonen-
**No jasinui salmul saralra**
JKL Fight Club
Defendo JKL
North American Defendo Alliance

Kuvake
Eizei
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 16
Viestit: 567
Lauteille: Huhtikuu 2006
Paikkakunta: Jyväskylä
Tykännyt: 17 kertaa
Tykätty: 19 kertaa

Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?

#7

Viesti Eizei » tammi 15, 2018, 16.43

Haha. No onpa mukava jos jotain joku tästäkin ammentaa.

Mä aattelen kans, että jos joku tässä on yhtään painotukseltaan erilaista niin se on todnäk juuri tuo välitön rentous ja jatkovalmius iskun jälkeen joka johtuu siitä että siellä kehossa on jotain jumia osumahetkellä esim nyrkin puristus joka jää sinne ja katkoo kulun. Omaan silmään näyttää että kokeneempi takoja yleensä oppii lyömään suht rennosti ja kovaa kohteeseen asti mutta osumahetkessä on jotain missä homma jumahtaa. Mä ratkoin tätä pitkään sillä ajatuksella että siinä jälkitilanteessa itsessään pitäs muuttaa jotakin mutta se ei auttanut. Päädyin siihen että muutos pitää tehdä ihan sinne tekemisen alkuvaiheeseen ja muuttaa koko ketjua niin että se energia lähtee läjähtää ja palaa.

Mutta joo. Mä en muuten osaa nyrkkeillä. Se kerrottakoon, jos nyt edes tarttee. Tää on tällaista kehontutkiskelulähtöistä tekniikkahifistelyä. Olis kiva kuulla myös aiheen sisältöä Taekwondon, Hapkidotyylien ja muiden edustajilta. Kiinnostaa mikä on tekemisen tapa ja anti siellä.
Antti Junikka
Hanmoodo 3.dan
Haedong Kumdo 3.dan

Kuvake
Ile
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 4829
Lauteille: Lokakuu 2009
Tykännyt: 89 kertaa
Tykätty: 75 kertaa

Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?

#8

Viesti Ile » tammi 15, 2018, 17.34

Andy kirjoitti: Väitän että nyrkkeilyssä(kin) on aika vähän niitä jotka oikeasti pystyvät lyömään rennosti ottelutilanteessa. Jos nyt vaikka miettii miten hyvä nyrkkeilijä oli Amin Asikainen - ja hänkin puristi aivan kauheasti.
Mulla on hyvin puutteellinen kuva tämän päivän nyrkkeilyvalmennuksesta, mutta siltä pohjalta mitä itse aikanaan olen vedetyissä treeneissä käynyt eri saleilla, niin olisi sitä rentoutta voinut harjoittelussa vielä vähän enemmänkin korostaa.

Mullehan rentous-loppukiristys-teema on ollut teh juttu päivittäisessä lyöntiharjoittelussa reilun parikymmenen vuoden ajan sen jälkeen kun sen oivalluksen sain 90-luvun puolenvälin paikkeilla. Subjektiivinen arvio on, että tämän asian takomisesta selkäytimeen ainakin osittain johtuu, että lyönnit eivät tunnu toistaiseksi pahasti hidastuneen vaikka samalla on toki tuota ikääkin tullut (edellisestä sparrista nyt tosin yli puoli vuotta aikaa, mutta lyöntiharjoittelu kyllä jatkunut edelleen).

Kuvake
Eizei
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 16
Viestit: 567
Lauteille: Huhtikuu 2006
Paikkakunta: Jyväskylä
Tykännyt: 17 kertaa
Tykätty: 19 kertaa

Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?

#9

Viesti Eizei » tammi 15, 2018, 17.50

Ja tosiaan kun tuo rentous on subjektiivinen kokemus. Paljon ohjataan tekemään rennosti. Kuinka paljon ohjataan syventämään rentouden kokemusta? Ei auta rentous jos rentouden ymmärrys on heikko. Tässä tää ongelmakohtien availu voi olla jollekin erittäin iso asia jo alkumetreiltä mutta on niin hirvee kiire ja into lyömään. :)
Antti Junikka
Hanmoodo 3.dan
Haedong Kumdo 3.dan

Kuvake
Alioppilas
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 4981
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Tykännyt: 0
Tykätty: 2 kertaa

Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?

#10

Viesti Alioppilas » tammi 17, 2018, 01.11

Meillä kiinalaisella puolella tehdään erityisiä rentoutusharjoituksia, jotka koostuvat mm. juuri käsivarsien heittelyistä, heilutteluista ja pyörittelyistä minimaalisella jännityksellä jalkojen ja lantion ohjaamana tai selkeästä jännitys-rentoutus sekvenssistä. Tällä saa oman kokemukseni mukaan miellyttävän irtonaisen olon hartioiden ja käsivarsien alueelle. On sitten oma projektinsa siirtää se lyömiseen, vaatien toistoja, toistoja ja toistoja.

Kuvake
Eizei
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 16
Viestit: 567
Lauteille: Huhtikuu 2006
Paikkakunta: Jyväskylä
Tykännyt: 17 kertaa
Tykätty: 19 kertaa

Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?

#11

Viesti Eizei » tammi 17, 2018, 16.14

Okei! Eli siellä on Alioppilaan hommissa tätä liiketason touhua taustalla. Varmaan tietysti vähän kaikessa mutta näistä puhutaan eri nimillä. Esim. Epäilemättä nyrkkeilytreeneissä on juuri nyrkkeilyn oppimista edistäviä alkulämmittelyliikkeitä jne. Tätä jos laittaa vertailuun tän Hanmoodohommelin kanssa niin tuntuisi varmaan aika hassulta jos nyrkkeilytreeneissä tahi Amin Asikaisen pitämällä leirillä mestari laittaisi oppilaansa tekemään vaikka jotain pelkkää ruoskakäsiliikettä koko leirin ajaksi jonnekin salin seinustalle. Omassa lajissa tämä kuvio on hyvinkin mahdollista. Lyömisen harjoittelun sijaan näprätään jotain yksittäistä lyönninomaisen liikkeen osasta, joka ei välttämättä edes muistuta lyöntitekniikkaa. Siinä voikin repiä homman mielekkyydestä huumoria. Pitää olla aika kieroutunut kaveri että jaksaa tahkota. Rinnalla on pakko sitten etsiä sitä mielekkyyttä monipuolisella takomisella mitä mestarin aika yleensä ei ole. Ja vaatii paljon uskoa, jossa riskinä on koijatuksi tuleminen. Mutta syvällisemmän kehontuntemuksen saavuttaminen vaatii mielestäni tätä tuntemattomaan pyrkimistä ja se ottaa aikaa.

Omassa hommassa voisin kuvailla erilaisia lyöntiharjoittelun syvyystasoja seuraavasti. Osa on suoraa lyöntiteknistä harjoittelua ja osa sitten epäsuorempaa liiketason kehittämistä joka sitten tukee juuri lyömistä:

1. Seuratason/perusleirien tahkontaa: Lyöntitekniset speksit, perustekniikka, välineharjoittelu, erilaiset pari ja otteluharjoitukset jne.

2. Lajin perustajan leiritystä, dan asiaa: Syvällistä liike- ja tunnetason tahkontaa. Pääosin itse ilmaan tehtävää kehonkäyttöasiaa. Vakiintuneita liikkeitä, mutta voi olla myös jotain hatusta temmattua uutta tarpeen mukaan. Voi olla hankala ymmärtää osasten merkitystä lyöntitekniikan kehittymisessä, mutta jännästi vuosien saatossa havahtuu niistä koituneeseen hyötyyn. Luonnollisen kehon käytön/liikkeen kautta tapahtuvan voimantuoton harjoittelu. Ilmaan ja kohteeseen. Voi olla lyönninomaista tai sitten hankalampi nähdä linkkiä lyöntitekniikkaan. Ohjausta rentouden kokemuksen syventämiseksi, kehon ongelmakohtien tunnistamiseksi, oikean tunteen saavuttamiseksi. Ohjausta siihen suuntaan että liike tapahtuu tuntuman jatkeena luonnollisen kautta, eikä "mitään" tehdä itse. Täältä saatu hyöty pitäs alkaa näkymään kehityksenä tasolla 1 ja antaa kehittymiseksi suuntaviittoja tasolle 3.

3. Henkilökohtaista tahkontaa: Henkilökohtaisten ongelmakohtien ratkomista kehossa ja miksei ihan kokonaisvaltaisesti. Syvällistä menemistä itseen ja ongelmakohtien jumppaamista kuntoon keinolla millä hyvänsä mikä vaan toimii. Tämän seurauksena tasolla 2 pitäisi kajahdella ajansaatossa siellä kehitykseen viittaavaa palautetta, mikä ajallaan poikii danin lisää. Voi näyttäytyä lyömisenä tai lyönninkaltaisena liikkeenä (avattavan/avatun paikan tunnustelu ja aktivointi juurikin lyödessä) mutta suurimmalti varmasti yksittäisen lyöntiprobleemia aiheuttavan kehonosan nytkyttelyä/venyttelyä tms. By any means necessary.

Tollasta karkeeta Hanmoodosta mun suotimen läpi erilaisista tasoista millä lyöntiä trenataan meillä (Muutakin samalla meiningillä). Kaikille ei tuo korkealla haihattelu maistu eikä tarviikaan. Nauttivat sitten enemmän tuolla ykkösosastolla. Ite yritän koutsina jalkauttaa myös tuolta kakkoselta ykköselle mutta kieltämättä lähtee välillä käsistä ja sahaan omaan nilkkaan. Parasta on se jos onnistuu purkamaan jotain supervaikeesti hiffattavaa hiffattavaan muotoon muttei liiaksi. Tuota sekamelskaa kun lukuisista eroista johtuen riittää harrastajakunnan ja opettajan välimaastossa.

Mielenkiintosta on ollu korealaishommissa se että mun Haedong Kumdo opettajalla ja Young Sukilla on molemmilla tosi suuri emphasis juuri liiketason harjoittelussa dan tasolla. Tekeminen on kaukana minkään sortin jäykistelystä. Luonnollinen liike keskiössä. Mutta ei oo kyllä mikään niemimaan kattava piirre kun katsoo eri touhuajia ja siksi myös tämä keskustelu itseä kiinnostaa. Lähimpänä YSn tapaa opettaa lyöntiä ja muutakin olen törmännyt herran nimeltä DK Yoo videoilla. Vahva periaate/liiketason painotus tekemisessä tekniikkalistojen sijaan. Koreasta hänkin, ei taida olla hänestä vielä ketjua, mutta juuri miehen liiketaso on poikkeuksellista. Luonnollisen liikkeen tutkijalle tutustumisen arvoinen tapaus ainakin omien lasieni lävitse.

Sellasta paatosta.
Antti Junikka
Hanmoodo 3.dan
Haedong Kumdo 3.dan

Kuvake
Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 5
Viestit: 14665
Lauteille: Joulukuu 2007
Tykännyt: 187 kertaa
Tykätty: 65 kertaa

Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?

#12

Viesti Lasse Candé » tammi 17, 2018, 17.21

Lyöntien palautusten harjoittelu on välillä ollut täälläkin aliarvostettua suhteessa tärkeyteen. Sen lähellekään ainoa pointti kun ei myöskään ole lyönnin palautuksen parempi oppiminen. Palaan tähän ihan pian, mutta ennen sitä täytyy sanoa että sen tarjoamat hyödyt siihen että pystyy pitämään asentonsa ja tasapainonsa kunnossa kun lyönti lähes varmasti epäonnistuu hieman, on tärkeää. On aika paljastavaa kun luulee osuvansa, laittaa paljon peliin ja lyö totaalisen ohi. Saa huomata, miten tärkeää on että osaa toimia siellä lähellä täyttä ojentumista eri tavoin.

Mutta palautusten harjoittelussa on myös toinen pointti ja se on analoginen tuolle painon pudottamiselle, jotta hetken päästä tuki- ja kitkavoimat maan ja lyöjän välillä kasvaa. Elikkäs jos (esim suora) lyönti palaa samaa reittiä takaisin, siinä on samoissa kohdissa samansuuntaiset voimat pelissä, katsoi sitten palautusta tai lyöntiä. Eli otetaan vaikkapa "karatelyönti" kyljeltä ojennettuun ja palautus ojennetusta kylkeen.
1. Kyljeltä -> ojennetuksi:
Voima ja kiihtyvyys kyljellä eteenpäin ja ojennuspäädyssä taaksepäin.
2. Ojennetulta -> kyljelle:
Voima ja kiihtyvyys kyljellä eteenpäin ja ojennuspäädyssä taaksepäin.

En vain kirjoittanut palautuksen vaiheita kronologiseen järjestykseen, mutta tuosta siis huomaa että dynamiikan perusteiltaan liike on kumpaan suuntaan tahansa samanlainen.

Olen itse saanut suuria kehityshyötyjä kun aloin tutkia palautusta ja tekemään vetoja (myös ja varsinkin kahden käden samaan aikaan) ihan hemmetisti. Spekuloin sen toimivan jotenkin sillä tavalla, että siellä mistä liike alkaa on enemmän hallintaa ja siellä minne liike päättyy on enemmän voimaa. Eli ilmaan lyödessä jarrutusvoima lienee suurempi. Tai jotta saadaan täsmällisempää terminologian käyttöä, sekä ojennetussa asennossa että kyljellä voima on suurempi siinä liikkeessä (lyönti/veto) missä näihin päädytään. Niinpä voisi spekuloida että lyönnin räjähtävää lähtöä saakin paremmin treenattua vedolla ja samaten loppuasennon tekniikkaa.

Lopputuloksena onkin tullut siistimpiä ja terävämpiä lyöntejä.

Tuo harjoite missä ojennetaan hitaasti ja palautetaan räjähtävästi oli kovassa käytössä silloin kun tätä asiaa tutkin. Tavoitteena on päätyä siihen, että käsi melkein kimpoaa itsestään takaisin. Meillä aina sanotaan, että ei mitään palautuksia vaan rentoudutaan vain, niin käsi palaa takaisin. Pitäisin tätä huonona kielenkäyttönä, mutta toki hyvänä tavoitteena ja opastajana. Koska hemmetti kun se ei onnistu, niin sitten sitä alkaa hakemaan. Taitaa ratkaisu lopulta olla se, että on vain tullut niin hyväksi palauttajaksi, että prosessi on automatisoitu ja osaamisen takia rento...



Tuo pudottaminen on hyvää settiä. Käytännöllisesti katsottuna samasta syystä ajatellaan usein että räjähdetään sekä ylös että alas kun lyödään. Ja laajennus tästä on kuuteen suuntaan (kahden muun ulottuvuuden vastakkaiset suunnat vielä mukaan), mikä on konseptina tietenkin sama kuin räjähtäminen joka suuntaan. Videolla on mielenkiintoista se, että tuolle prosessille on ikäänkuin laadittu oppimispolku. Olen itse aina luottanut opettajana sen kertomiseen kuinka tulee tehdä ja se toimii tietenkin hyvin jos on vakioperusharjoitteet joita taotaan aina. En ole kunnolla päässyt näkemään tämän tuloksia, koska ei ole koskaan ollut kovin intensiivistä ja pitkäaikaista opetussuhdetta. Ja toisaalta, koska en silloin (melko kauan sitten) vielä tiennyt kaikkea mitä tiedän nyt.

Ja Alioppilas puhuu asiaa käsien heilutteluista ja pyörittelyistä. Teen itse hemmetisti ja se opettaa juuri tuolla Alioppilaan ohjeistuksella tekemään vartalosta liikkeen pomon. Siinä saa myös hyvin harjoiteltua tuota painon pudottamista, kun huomaa pikkuhiljaa että pyörittäminen joka perustuu painon pudotuksiin ja nostoihin, on tehtävissä rennosti erittäin pienillä painonpudotuksilla. Käytännössä näkymättömillä. Näyttää vain kädet pyörivän ihan ilmaiseksi.
hänen virtuoosimainen salaman käyttönsä
on hyvin samanlaista kuin
hänen virtuoosimainen patukan käyttönsä


Lassen treenituumailuja fiiliksen mukaan

Kuvake
Eizei
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 16
Viestit: 567
Lauteille: Huhtikuu 2006
Paikkakunta: Jyväskylä
Tykännyt: 17 kertaa
Tykätty: 19 kertaa

Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?

#13

Viesti Eizei » tammi 17, 2018, 17.58

Lasse, olipa kiva lukea tuo. Mulla alkoi Karatesta mitään tietämättömänä pyöriä silmissä kuinka vasemman käden veto ja olkapään taakseveto heijastuu suoraan ristikkäiseen lonkkaan jonka läheisyydessä se seuraava pyssy asustaa. Mutta yritän olla nolaamatta itseäni enempää. XD

Palautus on puolikas kolikkoa ja oon sitä mieltä, että yleensä jengi lukkiutuu liiaksi tuohon toiseen puolikkaaseen ja palautuksen handlaamisen tuomalla harmonialla saadaan pakettiin juuri Lassen mainitsemia etuja.

Mulle on nää valmiiksi annetut opetuspolut hieromistasolla olleet niin tylsää kamaa, että se on ajanut etsimään omia reittejä samansorttista asiaa. Kuitenkin tuolta on sitten tullut takaisin opetettuun, kun onkin löytänyt ensin jotain itsensä kautta. Nämä opetetut on sitten olleet niitä mitä vyökokeissa on tarkasteltu. Eli on niitäkin korjannut vaikka oma polku lienee se tärkeämpi. En siis oikein tiedä onko juuri tämä systeemiepäonnistuminen tavallaan sen onnistuminen koska pistää oppilaan pureksimaan itse. En ehkä usko että tällä saralla kovin suoraan omaksuttavaa ja suoraa menestyksellistä oppimispolkua on edes mahdollista tehdä. Aika hyvän opettajan kanssa plus itsensä kanssa ja rimpuilu siinä sitten syvyyksiin lienee ihan keskeinen juttu.

Mystistä meininkiä.
Antti Junikka
Hanmoodo 3.dan
Haedong Kumdo 3.dan

Kuvake
Eizei
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 16
Viestit: 567
Lauteille: Huhtikuu 2006
Paikkakunta: Jyväskylä
Tykännyt: 17 kertaa
Tykätty: 19 kertaa

Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?

#14

Viesti Eizei » tammi 22, 2018, 10.58

Tässä esimerkki tuosta lyönninomaisen liikkeen harjoittelusta. Tavoitteena ei ole simuloida tuntumaa kohteen lyömisestä tai ylipäätään ajatuksena lyödä, vaan toteuttaa lyönninomainen liike mahdollisimman harmoonisesti. Kohteeseen osumisen ajatus joutaa pois yhtälöstä tässä. Liike menee ja se palaa. Hyvästä tasapainosta, kevyestä olosta, lähtee merkittömästi, tuntuu painottomalta, kulkee jousimaisesti alusta loppuun saakka, tuntuu painottomalta, palaa tasapainoisesti kevyeen olotilaan, pysähtyy jarruttamatta. Silti se huomaamattomasti pompautettu energia on siellä ja potentiaalisesti käytössä. Tuohon se räjäytys päälle ja niiden kontaktin luomien muutosten handlaaminen siten, ettei liiketaso kärsi, mukaan, niin puhutaan jo lyömisestä samojen prinsiippien johdolla.

Jo sen ymmärtäminen, ettei tässä harjoitella lyöntiä, vaan liikettä, on ollut meidän harrastajakunnassa omasta näkökulmastani hankalaa ja harjoituksen pointti on siksi ollut hämärän peitossa. Toisin sanoen se, että lyömisen harjoittelu on eri asia, kuin lyöntiliikkeen harjoittelu. Moni lyömisen ongelma on siellä liiketasolla ja voi ajatella niin, että lähdetään korjaamaan sitä liikettä sen sijaan, että jatketaan vain lyömistä kehitystä odotellen. Ehkä tämä on nyt sitten se "sisäinen tie". Ja koska tuo lyömisen taso nyt ei ole ollut mitään hirveän hyvää piireissä, on kyseenalaistettu, mihin tällaista sisäistä näkökulmaa tarvitaan, kun sillä ulkoisella saataisiin tässä vaiheessa huomattavasti enemmän kehitystä, kunhan tahkoo vain.

Mutta oma viisautensahan tässä on ja sen viisauden jakaminen lieneekin enemmän isännällä mielessä, kuin polkupyörän keksiminen uudestaan hanmoodon sateenvarjon alla. Koko homma voidaan nähdä keräilynä eri lajien tekniikoita tai sitten sinä mielestäni melko omaperäisenä viisautena joka kulkee punaisena lankana siellä pinnallisten tekniikkakokonaisuuksien sisällä. Jälkimmäinen on tuon miehen elämäntyö ja juuri se jos jokin erottaa lajin muista vastaavista.

https://youtu.be/NOEMIilMxN0?t=196
Antti Junikka
Hanmoodo 3.dan
Haedong Kumdo 3.dan

Kuvake
Eizei
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 16
Viestit: 567
Lauteille: Huhtikuu 2006
Paikkakunta: Jyväskylä
Tykännyt: 17 kertaa
Tykätty: 19 kertaa

Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?

#15

Viesti Eizei » syys 9, 2018, 15.24

Kävin eilen hutkimassa issekseni. En tiedä mistä tuli mieleen, mutta lähdin fiilistelemään Brucen fingerjabia. Hajuakaan mikä siinä on idea mutta omasta oppimateriaalista käsin tutkiskelemaan. Siitä sitten yritin siirtää ajatusta säkin naputteluun hanskoilla ja ilman. Aika vaihtelevaa tekemistä tuli. Tarkkaa fiilishommaa. Välillä herkempää, välillä ei. :P



Mutta saipahan taas joitakin makupaloja. Edelleen olis kiva kuulla korealaishojoilun näkökulmia lyömiseen. Hiljaista on.
Antti Junikka
Hanmoodo 3.dan
Haedong Kumdo 3.dan


Vastaa

Lauteilla

Potkulaisia lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 kurkkijaa