Voit luoda tilin myös sosiaalisen median tunnuksillasi. Klikkaa alta. :)

Kuva

Komba

Muun maailman lajit

Ylipotkijat: JanneM, Mjölnir

Vastaa
Kuvake
Jusukin
sääreenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 55
Viestit: 60
Lauteille: Syyskuu 2017
Etulaji: Komba
Sivulajit: Free style martial arts
Tykännyt: 0
Tykätty: 10 kertaa

Komba

#166

Viesti Jusukin » elo 12, 2019, 13.51

Plastisuudella viittaan mahdollisuuteen juurikin harjoitella mitä tahansa kataa vuorovaikutusympäristössä. Helpon muovautuneisuuden reunaehtona on ainakin, ettei toinen vaikuta toisen muotoon ensisijaisesti fyysisellä voimankäytöllä vaan positiolla, jolla uhataan esim. tulla sisään tietystä kulmasta, mistä on linja toisen keskustaan. Yleisesti taistelussa on tavoitteena päästä kohti toisen keskustaa riittävällä voimalla niin, että sillä on haluttu vaikutus hallita, siirtää toista tai vahingoittaa siinä määrin, kun tilanteeseen on sopivaa?

Komban konseptisuunnittelussa olen koittanut luoda tätä tilaa, jossa jokainen voi toteuttaa omaa liikettä haluamallaan tavalla ja nähdä kuinka hyvin se toimii käytännössä - puolustuksen avulla ylläpitämään omaa tilaa ja hyökkäyksellä muiden tilojen valtaukseen. Knife tapping auttaa tässä - kun käden saa toisen kaulalle se olisi voinut olla kuolettava veitsenisku, jolloin peli ikäänkuin resetoituu ja tilansa menettänyt siirtyy pois vastakkaiseen suuntaan ja hyökkääjä voi liikkua tilalle. Kun pois liikutaan uuden puolustavan linjan avulla imitoi pakeneminen myös sopivaa puolustusta, joka varhaisemmassa rytmityksessä toteutettuna olisi oikea puolustus. Kyse on kuitenkin harjoitustilanteesta, joten sillä ei tulisi olla juurikaan väliä onnistuuko hyökkäys tai puolustus - kunhan rentous säilyy ja osataan liikkua alle reaktionopeuden.

Jos osanottajat kykenevät olla asettamatta painetta toisen puolustavaa muotoa kohtaan, voi useampi ihminen harjoitella yhdessä omaa kataa ja katsoa kuinka ne soljuu yhteen. Suurimalla osalla minun harjoituskumppaneistani ei ole merkittävää lajitaustaa, joten yleensä ihmiset tekevät vain vapaata muoto hallinnoidakseen omaa tilaa riittävästi, ettei kukaan pääse toisen keskiöön. Täten voi mieltää, että jokaisella on metrin ympyrä, joka koitetaan pitää vapaana muiden vaikutuksista ja pelin siitä saa, kun ympyröistä tehdään pelikenttä. Olemme suunnitelleen flower of life- muodon käyttämistä, jolloin ihmiset liikkuvat konkreettisissa ruuduissa, jotka olisivat osin puoliksi sisäkkäin. Tämä on tavoitteena toteuttaa ensi vuonna Borderlandissa, jolloin taistelusimulaatio voi konkretisoitua pelinä, jossa pyritään valtaamaan toisen asemat.
Voimankäyttämättömyys on reunaehto, sekä turvallisuudelle, että pelin strategiapainotteisuuden toteutumiselle. Jos taktiikalla ja tekniikalla voi voittaa simulaatiotaistelussa, ei koolla ja voimalla ole enää niin suurta merkitystä, eikä kilpailussa välttämättä tarvita kokoon liitettäviä luokitteluja. Pisteytyksen tulisi toimia omaehtoisesti, kun pelaajat kykenevät arvioimaan, milloin ovat hävinneet erän. Kun tämä toimii käytännössä ja pelin kompleksisuusaste vastaa riittävästi realismia myös voimankäytön ja muiden mahdollisen muuttujien osalta, voi peliin yhtähyvin kutsua ihmisiä muista traditioista kokeilemaan, kuinka hyvin he pärjäävät tällä taistelukentällä, joko kaaoksessa tai joukkueina. Ajattelen kuitenkin, että Kombassa taidemuotona on enemmän kyse yksilön kyvystä löytää oma ilmaisuvoimansa soturina ja toivon, että tämä menee yksi yhteen sen kanssa, että kuka siellä loppupeleissä pärjää. Tämä on vielä osin teoreettista, mutta en ole kohdannut merkittävää konseptisuunnitteluun liittyvää kritiikkiä.

Suurimpia haasteita on ollut perustella, miksi oppimisen ja suorituskyvyn takia olisi taistelun kontekstissa mielekästä edes harjoitella asemointia ilman voimankäyttöä. Se kuitenkin mahdollistaa tämän "työtilamaisen" ilmapiirin, jossa voi keskittyä omaan ilmaisuun ja vaikka tekniikkaan. Arvelen, että nuo Taijin muodot olisivat riittävät, että niillä pystyisi hyvinkin toimimaan Komban tyyppisessä improvisaatiopohjaisessa simulaatioympäristössä. Eli parhaimmillaan tämä ratkaisu voisi tarjota muista ihmisistä koostuvan muotoviidakon, minkä läpi pystyisi etenemään käyttäen ennaltavalittuja tekniikoita. Tuo on sitä plastisuutta mitä tässä etsitään - Matrixin valkoinen tila : :-8

Mielestäni on myös huomionarvoista, että kun käytetään ennalta opittua, hyväksi havaittua tekniikkaa - toinen oppii pelamaan sitä vastaa ja syntyy jonkunlainen negatiivi, kuten valokuvassa. Uskallan väittää, että kun liikkeet tulevat tutuksi negatiiveinä improvisaation kautta, myös tekniikat ovat sen jälkeen helpompi oppia ja sisäistää, niin että niitä osaa soveltaa myös käytännössä.

Treenaan ihan sopivasti, mutta palautumisen kanssa on ollut haasteita, onko hyviä vinkkejä?
Päivät yleensä raksalla ja usein illalla jatkuu himassa, kun pitäis saada paikka valmiiksi ja tukkeja paikoilleen. Nostettiin vinssillä noi kuvan kaks oikeanpuoleista koivua viikonlopun aikana tukipilareiksi ilmalaivalle. Tavoite on taistella kolmessa tasossa ja pelata roikkuen viidakon valtiasta rakenteiden alapuolella, niin ei tarviis tota kuntosalii :)




Kuva


Kuvake
Jussi Häkkinen
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 18248
Lauteille: Helmikuu 2005
Tykännyt: 9 kertaa
Tykätty: 12 kertaa

Komba

#167

Viesti Jussi Häkkinen » elo 12, 2019, 14.08

Kuulostaa erittäin teoreettiselta ja ihanteikkaalta.

Palautumiseen...hyvä ravinto, jossa on makrot kunnossa, riittävä lepo. Ei siinä kummempia. Kamppailuharjoittelu on yleensä huippukisaajatason alapuolella niin kevyttä, ettei erityisiä palautumisrutiineja tarvita.
Jussi Häkkinen

"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi." - Jussi Häkkinen

"Isänmaallisuus on halua tappaa ja tulla tapetuksi triviaaleista syistä." -Bertrand Russell

Taijin harjoittaja
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 1512
Lauteille: Elokuu 2011
Tykännyt: 0
Tykätty: 1 kerran

Komba

#168

Viesti Taijin harjoittaja » elo 12, 2019, 22.42

Jusukin kirjoitti:
elo 12, 2019, 13.51
Olemme suunnitelleen flower of life- muodon käyttämistä, jolloin ihmiset liikkuvat konkreettisissa ruuduissa, jotka olisivat osin puoliksi sisäkkäin. Tämä on tavoitteena toteuttaa ensi vuonna Borderlandissa, jolloin taistelusimulaatio voi konkretisoitua pelinä, jossa pyritään valtaamaan toisen asemat.
Kuulostaa kiinnostavalta. Jos se onnistuu monta kertaa peräkkäin, niin hanki joku kuvaamaan se ja pistä hyvä video nettiin - laji saa julkisuutta.
Treenaan ihan sopivasti, mutta palautumisen kanssa on ollut haasteita, onko hyviä vinkkejä?
Päivät yleensä raksalla ja usein illalla jatkuu himassa, kun pitäis saada paikka valmiiksi ja tukkeja paikoilleen.
Sinä mainitsit tuolla aikaisemmin, että olet harrastanut joogaa - auttaisiko se palautumiseen? Jos illalla saat siihen puoli tuntia aikaa ennen nukkumaanmenoa?

Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 17
Viestit: 15584
Lauteille: Joulukuu 2007
Tykännyt: 460 kertaa
Tykätty: 197 kertaa

Komba

#169

Viesti Lasse Candé » elo 13, 2019, 17.59

Mitä tuohon palautumiseen tulee, taitaa Jussi olla oikeassa. Tein itse aikoinaan fyysistä työtä ja allekirjoitan kyllä tuon lepopointin ja ruuan tietenkin myös.

Mahdollisuuksien puitteissa kannattaa tarkastella uusiksi myös sitä työskentelyä. Vaikuttamisen mahdollisuudet toki saattaa olla vähäisemmät, mutta kyseistä vaihtoehtoa ei silti pidä sivuuttaa.
You may say that I'm a dreamer
But I'm not

- John Lennon

Lassen treenituumailuja fiiliksen mukaan

Kuvake
Jusukin
sääreenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 55
Viestit: 60
Lauteille: Syyskuu 2017
Etulaji: Komba
Sivulajit: Free style martial arts
Tykännyt: 0
Tykätty: 10 kertaa

Komba

#170

Viesti Jusukin » elo 14, 2019, 14.35

Joo jooga on kova, vaikka kiinnostukseni jotenkin hiipui samalla kun siitä tuli niin pop.. Ennen kun sain lapsia joogasin vuosia päivittäin, viisi Tiibetiläistä riittiä ja Bön-aikakauden staattiset 2min asennot Kum-Nye osoittautuivat todella tehokkaiksi ja riittävän lyhyiksi päivittäisiksi harjoituksiksi. Hävettää olla venyttelemättä sen enempää, koska tietää, että vanhuus ei tule yksin ja jokainen hoitamaton vaiva saattaa pahentua ja kertoa itsestään myöhemmin. Jos löytäisin taas motivaatiota rutinoitua tolla saralla, niin välttyis kyllä monelta vaivalta! Täytyy miettiä asiaa ja olis muutenkin hyvä elää "teetä juoden", mut samalla pitäis laittaa tuhat tuntia rakennushommia himassa sisään ja ne on vieläpä kivoja hommia, niin ehkä kaikkea ei voi saada. Kehot kuluu loppuun yllättävän helposti ja on sääli jos joutuu vaihtamaan harrastuksia vaan sen takia, että ei ole osannut pitää itsestään huolta.

Kyllähän tällainen konseptinsuunnittelu voi kuulostaa aika korkealentoiselta, mutta mielestäni pystyn demoamaan minkä vaan osion melkeen kenen kanssa tahansa, joten voin kysyä mikä olisi se 'proof of consept', joka osoittaisi, että idea on mielekäs ja toteutettavissa?
Komban järkevyys sotataitoina perustuu intuition tukemiseen ja fundamentaalien, kuten etäisyyden hallinan soveltamiseen, niin että ihmiset osaavat toimia yksin ja ryhmässä. Tämä auttaa oman liikekielen ja kokonaiskuvan ymmärtämisessä, jolloin taidot soveltaa tekniikoita voivat kehittyä. Jos halutaan miettiä kannattaako tälläiseen laittaa aikansa taistelijana pitää ensiksi olla selvillä mitä tavoitteita ylipäätään on?

Vaikuttaa että esim.itsepuolustuksessa tavoitellaan turvallisuutta ja hallintaa kaikissa tilanteissa, vapaaottelussa kykyä voittaa kehässä ja traditionaalisissa lajeissa taitojen lisäksi perinteiden ylläpitämistä?
Kombassa on tavoitteena ensisijaisesti kykyä ylläpitää flow-drilliä oppimisympäristönä ja myöhemmin halutessaan pärjäämistä kilpailuissa, jotka voi tältä pohjalta kehittää. Miellän pelin kontekstin pienryhmien väliseksi sodankäynniksi - se on riittävän kattava kokonaisasetelma, mistä rajata harjoitettavia osioita. Puhutaan kuitenkin leikillisestä asetelmasta, jonka tavoite ei ole kouluttaa armeijoita, vaan saada ihmiset ajattelemaan ja toimimaan itsenäisesti ikäänkuin 'vaikeimmassa mahdollisessa' toimintaympäristössä, jossa on muiden kanssa napit vastakkain. Gameplayllä eli mitä ja miten harjoitellaan sovitaan vuorovaikutuksen ehdot, jotka voivat olla lähellä realismia, jos osataan toimia 1.turvallisesti 2.toisen kokemus huomioon ottaen 3.testatuilla menetelmillä ja 4.selkein sovituin säännöin. Tällä tavoin realismi on kuitenkin saavutettavissa vasta, kun tekninen taso on siellä, eikä tässä kuviossa sinne kannata kiirehtiä, koska asetelman teoreettinen ja tapauskohtainen hypisteleminen on mielenkiintoisempaa ja opettavaisempaa.

Edelleen Komba on sota ilman väkivaltaa, mitä siitä sitten jääkään jäljelle? Ymmärrän, että tämä vaikuttaa ristiriitaiselta, mutta ei mielestäni sitä ole. Perinteisissä lajeissa usein omataan täydellisyyttä hipova tietotaito, ainakin koska usein saman perinteen edustajat ovat joskus oikeasti sotineet ja selviytyneet kertomaan asiasta eteenpäin.. Minusta on hienoa, kuinka tällainen soturius elää ja kiteytyy arvokkuuteen, jota lajien edustajat itse usein ruumiillistavat. Komba on tällä saralla vielä puuhastelua, mutta siinä vaiheessa, kun ihmiset ja auktoriteetit ketkä omaavat asiantuntijuuden liittyvät seuraan opettamaan, oppimaan muilta ja testaamaan omia kykyjään - ei mielestäni ideasta puutu mitään, jotta treenit voivat olla bileet ja bileet treenit!

Minulla on taistelemisesta varmaankin vähemmän muodollista koulutusta, kun suurimmalla osalla tämän foorumin käyttäjistä, mutta perustankin oman osaamiseni mielestäni niin yksiselitteisten asioiden varaan, että pystyn testaamaan niitä ja helposti muuttamaan suuntaa uuden tiedon valossa, jos sille on tarve.
Ajattelen, että kuten jedeillä homma perustuu voiman hallintaan, meillä vaan ei ole jedien taitoja, vaan kyky tuottaa voimaa keholla. Jos aseisiin asennetaan kiihtyvyysantureita, voidaan jo mitata potenttiaalisia iskuvoimia. Unified Weapons Mastersit rakensivat suojapuvut myös iskujen turvalliseen vastaanottamiseen, jolloin mitataan jo kuka osaa lyödä ja mikä ase tuottaa eniten pataa. Voimantuottoa voi kuitenkin pohtia ilman sen kummempaa teknologiaa ja heti kun on jotain kättäpidempää, alkaa forcet kohota niin, että toiminta voi olla myös vaarallista. Tämä yhdistettynä positiointiin ja ylivoiman käyttöön taistelukentällä luo jo melko holistisen yleiskuvan siitä, mitä taisteleminen on.
Mielestäni tätä ei pidä sekoittaa itsepuolustustaitoihin, jossa pohjimmiltaan kehitetään kykyä vastata kaikkiin mahdollisiin uhkiin - vaan kyse on jonkunlaisesta yleis-sivistyksestä hahmottaa taistelemisen realiteettejä toiminnallisuuden kautta.
Visio kilpailuympäristöstä, jossa tasataan voimankäyttöön ja tekniikkaan liittyvää eritasoisuutta on minusta mielekäs, koska silloin myös kovatasoiset voivat laittaa peliin kaikkensa, kunhan muistavat asetta myös itselleen haasteita. Eli edelleen idea on, että kun muuttujia aluksi vähennetään - otetaan voima pois, yksinkertaistetaan tekniikka taktiikkaan, toimitaan sävyisästi jotta reaktiivisuutta ei syntyisi ja keskitytään ensisijaisesti omaan liikkeeseen voittamisen sijaan - saadaan toimintaympäristö, jossa jokainen voi kehittää itseään haluamallaan tavalla. Tätä vuosia sisään kallistuen kohti realismia ja aseet ja panssarit kehiin, niin saattaa tulla ihan näyttävää ja hauskaa ja voimme taas nostaa Suomea maailmankartalle!

Yksi perustavanlaatuisista syistä, miksi ajan tätä asiaa on mahdollisuus käyttää taistelukenttää vertauskuvana kaikesta vallankäytöstä - vuorovaikutuksessa on samat lainalaisuudet joka paikassa. On joko samalla tai eri puolella. Joko toinen alistuu tai ei. Onko myötätuntoa, taitoa toimia, lupa vaikuttaa vai koskemattomuus? Vaikuttaako sosiaalinen asema siihen, miten ihmiset kohtelevat toisia, vai ovatko kaikki käytännössä samanarvoisia?

Näinollen ajattelen, että panssarien rakentaminen on kustannustehokkain tapa edistää tasa-arvoa ihmisten välillä! Työskentelen sen eteen, että olisi kulttuurikupla, jossa intohimoiset pääsevät näyttämään taitonsa ja ottamaan toisistaan mittaa - ilman että veri lentää. Ja edistän tietoutta tutkimastani taidosta "willingness to sustain discomfort for personal integration", eli kuinka ymmärtää ei-haluttavat ilmiöt ensisijaisesti oman itsensä ja maailmankuvan pakottavina representaatioina ja mitä se teoriassa vaatii, että nuo asiat voisivat olla myös merkityksellisiä ja tätämyöten ratkaistavissa.

Täten toivon, että Komban piirissä tapahtuvaa vuorovaikutusta voisi ajan kanssa mitata myös teknologian keinoin. Painetta mitattaessa saadaan tietää kuka käyttää voimaa ja minkä verran, joka on taito sekä sen käytössä, että käyttämättä jättämisessä. Pelin toimivuus perustuu näiden asioiden intersubjektiiviselle hahmottamiselle, eli jaettu kokemus siitä, että mikä on simulaatiossa hyvää toimintaa. Kun esimerkiksi taistelupelejä tehdään myöhemmin virtuaalitodellisuudessa, täytyy konseptisuunnittelussa ratkaista, miten virtuaaliset hahmot eivät liiku toistensa läpi. Komba tarjoaa ratkaisuksi pelaajan oman kyvyn pysäyttää liike puolustuksen rajapintaan ja etsiä lyömiseen aukkoja tilankäytön avulla. Edelleen tätä tehdään autotallista, mutta osaamme jo ylläpitää plastista vuorovaikutusympäristöä suullisesti sopimalla, joten käytännön myöhempi soveltaminen osaksi uusia teknologisia ratkaisuja on mahdollista. Olen suunnitellut myös yli sataosaisen käyttöliittymän, millä mallintaa ja hallinoida kokemusta simulaatioympäristössä. Olette seuranneet tuotekehitysprosessia - ei ole minun asia, jos se ei vakuuta. Puhun paljolti sisällöstä, jota ei ole vielä toiminnallistettu ja haen sille sisältöpohjaista kritiikkiä. Jos haluatte valmiin tuotteen mitä arvostella kokonaisuutena, odottakaa kymmenen vuotta, niin sitä pääsee kenties kokeilemaan! Tämä on teoreettista ja ihanteikasta ;)


Löin ilmalaivaan aidanpaloja, joita sain purkuosina ja lujitin Toria, jotta saadaan tää viidakonvaltias saksipeli kentälle mukaan. Sit kun on pätäkkää niin se tervattu savolainen soutuvene tonne tolppien nokkaan, niin ruetaan puhumaan jo portista!

Kuva

Kuva


Vastaa

Lauteilla

Potkulaisia lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 kurkkijaa