Ammattiyhdistysliike

[Lasse Candé]

Kymmenen uutisissa oli juuri Upseeriliiton teettämiä galluptuloksia siitä, miten vastentahtoisesti upseerit lähtisivät ulkomaille Nato-hommiin pakotettuina, erityisesti, jos ei työehdot parane. Ja että tästä saattaa seurata jopa ammatista eroaminen.

Äkkiseltään tuli mieleen, että hyvin taktikoitu ajankohta, kun juuri on allekirjoitettu sopparit jenkkien kanssa ja Venäjä on kansalaisten silmissä uhkaava.

Näin tätä pelataan.

[tapsaattori]

Jos tehtävänkuvaan lisätään uusi vaativa ja velvoittava tehtävä, niin voisiko se olla jopa hyvin perusteltua vaatia lisää palkkaa tai vaikkapa sellaiset muutokset työoloihin että tällaisiin tehtäviin on mahdollista lähteä hyvin valmistautuneena ja myös toipua niistä.

[Lasse Candé]

Minä en ainakaan tiedä vastausta kysymykseesi, jos se on sellainen. En tiedä minkälainen malli nykytilassa olisi ja minkälaisia sen oletetut ongelmat. Eli vastaus mahdolliseen kysymykseen ”voisiko…” on, voisi jos voisi.

Upseeriliiton gallupeissa muutama vuosi sitten lähes kaikki halusivat muistaakseni liittyä Natoon ja saada Suomelle turvatakuut.

Nyt kun on päästy tähän tilanteeseen, niin samat ihmiset uhkailevat alanvaihdolla, jos toiveensa seuraus ei tuo mukana lisäksi houkuttelevampaa ammattia.

Kun molempien kysymysten takana on Upseeriliitto, näiden kysymysten kokonaisuuden ay-ulottuvuutta ja mahdollista ammattiliitollista suunnitelmallisuutta ei tietenkään tule sivuuttaa.

[Andy]

Tuossa artikkeli aiheesta. Ongelmana on siis perheen muutto ulkomaille ja esim. päivähoitomaksuissa tukeminen.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kys ... #gs.1tgzuo

[Lasse Candé]

Viittauksena edelliseen, tuo mainitsemani ”muutama vuosi sitten” oli vuosi 2016, eli tässä olikin mennyt vähän aikaa:

viewtopic.php?p=881390-nato-keskustelu-2015#p881390

Tällöin Upseeriliitto laati kysymyksen muotoon, jolla se tuottaa halutun Nato-myönteisen vastauksen.



Kysymys oli:

"Naton yhteinen puolustus (artikla 5) koskee vain Naton jäsenmaita, joihin Suomi ei kuulu. Pitäisikö Suomen liittyä Natoon?"


Tällä selvästi haettiin oikeanlaisia vastauksia. Muutoin kysymys olisi ollut paremman tutkimuksellisen otteen mukainen: ”Pitäisikö Suomen liittyä Natoon?”

Ammattiliitolla oli selvästi tavoitteena saada Natomyönteisiä vastauksia. Naton ajaminen on siis syystä tai toisesta ollut juuri ammattiliittomielessä tärkeää.

Natomyönteiset tulokset Upseeriliitolla ovat myös toistuneet ainakin viime vuonna.

Jos hurjan Natomyönteisyyden jälkeen vastaavasti hankitaan tuloksia, missä iso osa harkitsee irtisanoutumista Natoon liittymisten seurausten takia, niin ovatko nämä upseerit alun perin sitten olleet miten pihalla vai miten kartalla aiemmissa äänestyksissä?


”Nopeasti Natoon vain näissä liiton esittämissä kysymyksissä. Ei hemmetti, me ollaan Natossa, tässähän joutuu kohta irtisanoutumaan työstä ja antaa muiden hoitaa maanpuolustus.”


Upseerit varmaan vaihtelevasti olleet sekä pihalla että kartalla ja monella tavalla, mutta ellei liitto ole ihan kujalla, on heillä ollut tämä end-game koko ajan:

Natoon, jotta ala voittaa. Kun ollaan Natossa, vaaditaan enemmän, koska pystytään.

Ja nyt erityisesti eletään suhdanteissa hyvin mukana, kun luultavasti on mahdollista saada kansa ja täten myös poliittiset koneistot tämän taakse.



Ei kukaan ammattiliittopomo tai -strategi missään ammattiliitossa jättäisi tällaisia mahdollisuuksia hyödyntämättä.

[Andy]

Tässä on näköjään kyse myös palkkaussysteemin muutoksesta, jossa harjoituksista ei Nato-tehtävissä maksettaisi erillistä korvausta, vaan ne sisältyisivät kokonaispalkkaan. Kokonaispalkka on kuitenkin sen verran heikko, että tulot voisivat laskea jopa 20 %. Tällaisesta ehdotuksesta saattaisi joku muukin ammattiliitto protestoida.

https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other ... r-AA1lO2uV

[tapsaattori]

Ihan aiheellisia ja konkreettisia perusteita tuossa on vaatimuksille ja jos onkin strategiointia mukana, niin huoli osaajien siirtymisestä muihin tehtäviin ei ole kuitenkaan mitään tuulesta temmattua. Musta tuntuu että valtio ja kenties julkinen sektori työnantajana yleisestikin on jossain unenomaisessa tilassa että kaikenlaista vaaditaan kasvavissa määrin ilman extrakorvausta... ja monessa asiassa voi ja pitääkin vaatia, mutta seurauksensa siitä tulee sitten kun työ alkaa olla totaalisen kuormittavaa ja perhe-elämä alkaa kärsiä niin tietysti sitä lähtee muualle/sairastuu vakavasti. Yleensä kärsijöinä ovat tunnolliset puurtajat jotka yrittää parhaansa. Normaaleissa (ainakin menestyvissä) työyhteisöissä ahkerien osaajien hyvinvoinnista pidetään huoli, julkisella heidät palkitaan ylimääräisellä työllä.

[Andy]

Eikö SAK:n kannattaisi ennen irtisanomisia kokeilla siirtymistä nelipäiväiseen työviikkoon täydellä palkalla? Jos se parantaisi työn tehokkuutta riittävästi, niin sittenhän irtisanomisilta voitaisiin välttyä kokonaan.

Jos SAK kykenee toimimaan paremmin, niin varmasti jäsenet ovat myös valmiita maksamaan sen palveluista enemmän. Odotettaessa vaikutuksia SAK voisi kattaa palkkakulut velalla, joka sitten myöhemmin maksettaisiin lisääntyneillä tuloilla pois.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/c ... bc1c7c3647

[Jorge]

He voisivat mennä myös lakkoon, vastustaakseen irtisanomisia ja työsuhteeseen liittyviä muutoksia.

[Lasse Candé]

Mitä lueskelin nopeasti SAK:sta liittyen nelipäiväiseen viikkoon, ovat ainakin viitanneet brittiläiseen tutkimukseen, jossa sillä ei ollit vaikutusta tuottavuuteen vaan hyvinvointiin. Siitä ei siis ole ratkaisuksi kulukuuriin. Tietenkään, koska palkkamenot olisivat silti samat. Mutta ei sillä olisi myöskään vaikutusta tuon tutkimuksen valossa edes tuottavuuteen, mistä tässä ei edes ole kyse.

Eli miten tuo liittyy mihinkään?

Voisiko Jorge hieman avata lakon mahdollisuuksia ja realiteetteja tässä tilanteessa? Olisiko se ylipäätään mahdollista ja mitkä tilanteessa ovat sopijaosapuolina?

[Jorge]

Lakkoonhan on aina mahdollisuus, kun vain laittaa perseen penkkiin ja ei tee duunia. Tai sitten järjestää ulosmarssin ja voi vaikka huutaa “sosialisti riistää”.

Osapuolet ovat tietenkin työnantaja ja työntekijät; innolla odotan, ilmaantuvatko vaikkapa Tuomioja ja Marin paikalle lehdistön kanssa ilmastumaan huolestuneisuutensa työpaikoista, kuten tekivät Kaipolassa, ja ehdottamaan, että valtio voisi ottaa lafkan pyöritettäväkseen.

[Lasse Candé]

Jaa, oltiin sillä tasolla, että lakkoon voi mennä kun vain laittaa hanuria penkiin. Vastaavasti ihmisiä voi tappaa, kun vain ampuu niitä riittävästi. Enkä kysynyt työnantaja-työntekijä -käsiteparin osapuolia, jotka ovat luonnollisesti juuri nuo kaksi, vaan sopijaosapuolia. En tunne SAK:n kuvioita sen osalta, mitkä heidän työntekijöiden lakkorealiteetit ovat tällaisessa tilanteessa, niin siksi kysyn lakkoa ketjussa ehdottavalta asiasta oleelliset.

[Jorge]

Realiteetteja voi tietenkin kysyä SAK:laisilta, mutta heidän liitoillaan on ollut tällaisia toimenpiteitä:

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/bb5e ... 1de9cf2769

Palvelualojen työnantajat Palta on tiistai-iltana kertonut tuomitsevansa ulosmarssin laittomana.

– Alalla on Paltan ja IAU:n välinen voimassa oleva työehtosopimus, joten työtaistelutoimenpiteet ovat laittomia. On kohtuutonta, että kärsijöiksi tilanteessa joutuvat täysin sivulliset, sanoo neuvottelujohtaja Terhi Salonpää Paltan tiedotteessa.

Iltalehteen yhteyttä ottaneet lentomatkustajat kertovat ihmisten olevan jumissa lentokoneissa. Helsinki-Vantaalle saapuneet eivät pääse koneesta ulos ja osa odottaa lentokoneessa lentonsa lähtöä. Koneista ulospääsy on hidasta vähäisen henkilökuntamäärän vuoksi.


Ulosmarssin takana ovat Ilmailualan Unionin IAU ry:n ammattiosaston Siviililentoliikenteen työntekijät, kerrotaan IAU:n tiedotteessa.

IAU:n puheenjohtaja Juhani Haapasaari kertoo Iltalehdelle, että ulosmarssin takana on Finnairin päätös lakkauttaa työntekijöiden työsuhde-etuna olleet vyöhykelentoliput.

Finnair tiedotti päätöksestä tänään, ja perusteli asiaa verotuskäytännöllä.

– Ilmeisesti verotuskäytäntö ei ole kuitenkaan muuttunut, joten niitä olisi voinut jatkaa, Haapasaari sanoo.

Maahuolintayritysten työntekijät eivät ole Finnairin työntekijöitä.

Finnairin viestinnästä kerrotaan, että lippuetu on ollut nykyisellään käytössä vain osalla maapalvelukumppanien työntekijöistä ja se on perustunut vanhoihin, jo rauenneisiin, organisaatiomuutosten yhteydessä tehtyihin sopimuksiin.

[Lasse Candé]

Mitä siis siitä syystä, että joku jäsenliitto on tehnyt jotain, työntekijä- tai työnantajaosapuolen tulisi tehdä tässä tapauksessa? Kumman? Ja minkälaisella aasinsillalla päätellen?

[Jorge]

Pointtinani on, että tuossa olisi hyvä paikka kokeilla, mikä on SAK:n todellinen kanta työtaisteluihin. Siis mitä he kannattavat/hyväksyvät silloin, kun työtaistelu kohdistuu heidän omiin toimenpiteisiinsä työnantajana.

Muutenhan voisi vaikka ajatella, että SAK ajaa lakoilla ja työtaistelutoimilla jotain muuta agendaa kuin juuri työntekijän etua.