Perinteinen Karate ja Karaten historia

[TimoS]

Ja tavoilleen uskollisena Jesse vetää mutkat suoriksi tuolla videolla

[Lasse J]

Ei ihme jos karaten sukupuun rakentaminen on vaikeaa, jos mestareiden nimet voivat olla ”mitä vain”.

https://medium.com/motobu-ryu-blog/the- ... 9dbbe61709

[Lasse Candé]

Minkälaisia käytännön ongelmia näet tuossa sukupuun rakentamisen suhteen?

Ei siinä, nimistä tulee itsellenikin mieleen Matsumuran ja Matsumoran sekoittamisen mahdollisuus. Tätä saattaa tapahtua välillä keskusteluissa ja kirjoittaessa onkin joskus ihan paikallaan tuplavarmistaa, että viittaa oikeaan henkilöön, että asia varmuudella luetaan oikein.

[Lasse J]

Jos vaikka haastatellaan ihmisiä, niin kuulijalle Ankō Itosu varmaan kuulostaa tutulta. Sen sijaan Ankō Itoretsu, Ankō Itokiyo tai Ankō Itosamu kuulostaisivat oudoilta.

[Jussi Häkkinen]

Jos haastattelija on tilanteen tasalla l. tuntee nimeämiskäytännöt eli on yhtään varteenotettava historiantutkija, tuo ei ole ongelmallista. Pystymetsästä tuleva bunkai salesman joka etsii seuraavaa secretiä menee taatusti korpeen.

Jokaisella jap. nimellä on useampia lukutapoja ja alueelliset konventiot vaihtelevat. Tämä ei ole muuten vierasta Euroopassakaan.

[Aihki]

Jokaisella jap. nimellä on useampia lukutapoja ja alueelliset konventiot vaihtelevat.

Muilta lainatut ideogrammit kyllä tuntuvat tekevän tämän helpommaksi kuin äännekirjoitus.

Tämä ei ole muuten vierasta Euroopassakaan.

En kyllä heti keksi yhtään tapausta, jossa näin olisi. Toki eri kielillä ihmisillä ja paikoilla on eri nimiä, paikannimet aiheuttavat joskus pienimuotoista paniikkia. Hyvänä esimerkkinä "Liege", "Luik", "Lüttich" riippuen mistä päin olet tulossa.

[Mänzy]

Peter/Pieter/Pietro on helppo nykyinen esimerkki.

Historiasta vaikka Wilym Shaxper, josta taisi olla melkein yhtä monta muunnosta kuin kirjoittajaa.

[Jussi Häkkinen]

Englannin kielikehitys (ja useimpien muiden kielien) on tuottanut lukuisia eri kirjoutustapoja. Suomessa ennen kielen vakiintumista nimien kirjoitusasu vaihteli villisti jopa saman henkilön kohdalla ja johti myös useisiin lausuntatapoihin saman kirjoitusasun nimestä valtakunnan eri alueilla.

Toki muitakin hauskuuksia on. Yksi oma nimisuosikkini on Giacomo / Jaakkima.

[Antti]

Giacomo ja Jaakkima eivät ole saman nimen eri muotoja.

Joka tapauksessa saman nimen erikieliset muodot ovat toki yksi juttu, mutta eikö japanissa ongelma kanjien kanssa ole juuri se, että ääntöasusta ei voi päätellä kanjeja ja toisin päin? Tämäkin siis eri asia kuin saman nimen eri aakkoskirjoitusasut, joista voi kuitenkin päätellä, mistä nimestä on kyse.

Muoks, hirveästi typoja kännykällä.

[Aihki]

mutta eikö japanissa ongelma kanjien kanssa ole juuri se, että ääntöasusta ei voi päätellä kanjeja ja toisin päin? Tämäkin siis eri asia kuin saman nimen eri aakkoskirjoitusasut, joista voi kuitenkin päätellä, mistä nimestä on kyse.

Näin olen ymmärtänyt, poika, joka osaa japania juuri karkasi, joten täytyy kysyä huomenna.

[Lasse Candé]

Juuri tuota asiaahan tuo teksti käsittelee. Oma pohdintani oli silti siinä, että mitä vaikeuksia tästä seuraa tai on seurannut?

Enemmän varmaan vaikeuksia tullut ihan siitä, ettei tietoa ylipäätään ole taltioitu. Vaikkapa Motobusta luultiin hänen eläessään ainakin jossain määrin, että hän on itseoppinut. Karatekoiden tunnettu kokous taklasi tätä kysymystä ja tuo on kirjoitettu kysymyksenä ihan ylös, Motobun vastauksen (ja naurahduksen) kera.

[Jussi Häkkinen]

japanissa ongelma kanjien kanssa ole juuri se, että ääntöasusta ei voi päätellä kanjeja ja toisin päin?

On kyllä, samoin kuin se, että okinawa ja japani ovat eri kieliä ja okinawalaiset nimet kirjoitetaan japaniksi vieraskielisiä nimiä kirjoitettaessa käytettävillä merkillä. Poikkeuksia on, etenkin nimissä, joilla on ollut joko kiinalainen tai japanilainen kirjoitusasu eri syistä. Murre vaikuttaa myös asiaan, samoin kuin luku- ja kirjoitustaidon harvinaisuus historiassa. (Okinawalla on oman kielen lisäksi myös oma murre japanista

Joskus äänneasu on sitten tuonut mukanaan useita kirjoitusasuja. Mm. Shorin-ryu, vanhin karatetyyli, voidaan kirjoittaa useilla eri tavoilla vaikka kaikilla viitataan Shaoliniin. Luku- ja kirjoitustaidon puutteilla ja mahdollisilla koulukuntapoliittisilla asioilla on tässä myös merkitystä.

[Andy]

Nykyaikainen esimerkki voisi olla eri wing chun -koulujen tapa kirjoittaa lajinsa nimi milloin missäkin muodossa. Ja eikö lajin nimi myös tule jostain muinaisesta naispuolisesta kungfumestarista?

[Jussi Häkkinen]

Giacomo ja Jaakkima eivät ole saman nimen eri muotoja.

Jacomus, Joakim.

[Antti]

Jacomus, Joakim.

Niin, Jacomus on sama kuin Giacomo, ja Joakim on sama kuin Jaakkima, mutta oliko noiden tarkoitus olla saman nimen muotoja? Jaakob ja Joakim ovat eri nimiä.

Nimimuotoihin liittyvänä kuriositeettina painija-Jaakob on englanniksi Jacob mutta apostolit ovat James.

(Joakimin italiankielinen muoto on Gioacchino, minkä muistaa tarvittaessa siitä, että se Turun Akatemian miekkailuopettaja, josta tuli myöhemmin Keisarillisen Aleksanterin yliopiston voimistelulaitoksen yliopettaja, oli nimeltään Gioacchino/Joachim Otta.)