Poliisin voimankäyttö

[Deebo]

O tempora, o mores

[bullmastif]

Jos väkijoukkoa kohti ajettaisiin poliisiautolla, tarkoituksena pakottaa heitä siirtymään mutta osuen ihmisiin, vaikkakin alhaisella nopeudella, ei toimenpidettä olisi mahdollista pitää sosiaalisesti adekvaattina kontaktina. Kyseinen toiminta on vakiintuneesti kuitenkin täysin sallittua käytettäessä poliisihevosta. Poliisiratsukkoja voidaan käyttää esimerkiksi rintamana lähestyen hallittavaa joukkoa ohjaten sitä haluttuun suuntaan tai leikkaamalla joukkoa ratsastamalla po. muodon sisään, jolloin vapautuvaan tilaan on mahdollista siirtää jalkaisin liikkuvia poliiseja. Kyseinen toiminta aiheuttaa suurella todennäköisyydellä fyysisen kontaktin ihmisten ja hevosten välillä.

https://www.edilex.fi/uutiset/88561

Valvomo: Viestiä muokattu. Merkitään lainaukset lainauksiksi.

[Antti]

Itse nostin jo toisaalla tuosta esiin tämän:

— — poliisihevonen olisi syytä ja mahdollista määritellä voimankäyttövälineeksi. Tämä edellyttäisi, että myös voimankäyttöasetukseen lisättäisiin kolmas luku sääntelemään ratsupoliisitoimintaa voiman näyttämisestä, esteen muodostamisesta ja väkijoukon leikkaamisesta.

Muuten ongelmana on se, että ratsupoliisin voimankäytön kohteeksi joutuneet luulevat sen johtuvan siitä, että ”poliisin voimankäyttösääntelyssä on puutteita”.

[Antti]

Tässä näkyykin kolmannessa pätkässä (2:15-) ratsupoliiseja pamput paljastettuina:



Ja videon ensimmäisessä pätkässä on puhuvana päänä aiemmin viittaamani oppaan kirjoittaja.

[OlliM]

Tässä näkyykin kolmannessa pätkässä (2:15-) ratsupoliiseja pamput paljastettuina:

Ja videon ensimmäisessä pätkässä on puhuvana päänä aiemmin viittaamani oppaan kirjoittaja.

Videolta jää puuttumaan loppukohtaus jossa poka pakenee juosten paikalta. Siinä olisi ollut kyllä sille aiemmin mainitulle lassolle käyttöä. Hankalahan se on hevosen selästä kiinniottoa voimakeinoin tehdä.

[Jorge]

Seksikäs ois rehti lasso, karkuun pinttävän jeevelin perässä laukkaava, lassoa pyörittävä heppatyttöpoliisi olisi aika kuumaa huumaa.

Niin tai bolas.

Tän videon lataaja ei osaa kirjoittaa gaucho, mutta asia tullee selväksi:



P.S. Onko muuten @Timpa jo heilutellut tuollaisia kuulia videoillaan?

[Timpa]

Tämä ei varsinaisesti ollutkaan bola-ketju, mutta kun Jorge kysyi, niin:

Bolavirirtyksiä on kokeiltu,
Pelkkä moottoripyörän ketju

Ja kun edellisessä videossa mätkäytän sillä kevyesti reiteeni, niin sattui aivan peevelisti. Joten lingottuna sattuisi pykälää enemmän.
Ja painot sidottuna vanhalla vannesahan terällä yhteen se leikkasi linkoni kahteen osaan.

Morningstar-Bola


Shuriken-Bola

[Korpinkivi]

Lähde: edilex.fi. Edilexin Vierashuone kirjoitus. Sori, hieman raskas näin jaettuna, mutta kaikilla ei kuitenkaan ole pääsyä Edilexin sivuille. Siksi copy paste ratkaisu.

Vierashuoneessa OTT, dos. Henri Rikander: Kun isolla kengällä astuu, jää iso jälki – Helsingin poliisin joukkojenhallinta 6.12.2023 mielenosoituksessa
Poliisin voimankäyttösääntelyssä on puutteita. Poliisiasetuksen 10 §:n 1 momentin viimeiseen lauseeseen on kirjattu, että henkilöön kohdistuvassa voimankäytössä saadaan käyttää vain Poliisihallituksen hyväksymiä voimankäyttövälineitä. Olisi suotavaa, että voimankäyttövälinetyypit määriteltäisiin asetustasolla ja Poliisihallituksen määräyksellä arvioitaisiin yksittäisen välineen sopivuutta suhteessa voimankäyttövälinetyyppiin, esimerkiksi määritellen minkälaisia sumutteita voi olla (tuotemerkki ja minkälaisella muodolla vaikuttava aine ruiskutetaan). Myös poliisihevonen olisi syytä ja mahdollista määritellä voimankäyttövälineeksi, kirjoittaa OTT, dos. Henri Rikander Edilexin Vierashuoneessa.

Kansallismielinen 612–soihtukulkue järjesti itsenäisyyspäivänä 2023 mielenosoituksen Töölöntorilla. Ennen kulkueen alkamisajankohtaa Helsinki ilman natseja -mielenosoitus oli myös yrittänyt varata Töölöntoria käyttöönsä. Poliisi kielsi jälkimmäisen tapahtuman ja tiedotti pyrkineensä neuvottelemaan mielenosoittajien kanssa vastamielenosoituksen siirtämisestä. Tapahtumapäivänä vastamielenosoitukseen kokoontui Töölöntorille yli tuhat henkilöä ja poliisi pyrki neuvottelemaan mielenosoituksen siirtämisestä, osoittaen paikaksi Taivallahden aukion. Lopulta poliisi tiedotti keskeyttäneensä vastamielenosoituksen lainvastaisena ja käski väkijoukkoja poistumaan torilta.

Itsenäisyyspäivän mielenosoituksiin (4 kpl) liittyen poliisi otti kiinni 68 henkilöä, joista Rautatientorilla 14 henkilöä. Jälkimmäisten henkilöiden hallussa oli muun muassa veitsi, pyrotekniikkaa sekä hammassuojia. Kuusi kiinniotetuista oli ruotsin kansalaisia ja loput suomen kansalaisia. Poliisilla oli käsitys, että rautatientorin joukko oli matkalla Suomi herää -mielenilmaukseen, jonka taustalla oli Sinimusta liike -puolue. Medialähteiden mukaan mielenosoittajat kritisoivat poliisin käyttäneen mielenosoitusten yhteydessä liikaa voimakeinoja. Myös ihmisoikeusjärjestö Amnestyn puheenjohtaja osoitti kritiikkiä poliisin suuntaan.

Poliisin tehtävästä

Poliisilain (872/2011) mukaan poliisin tehtävänä on mm. oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, kansallisen turvallisuuden suojaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen. Poliisilain yleisesti periaatteista seuraa, että poliisin on kunnioitettava perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä toimivaltuuksia käyttäessään valittava perusteltavissa olevista vaihtoehdoista se, joka parhaiten edistää näiden oikeuksien toteutumista. Poliisin toimenpiteiden tulee olla myös puolustettavia suhteessa tehtävän tärkeyteen, vaarallisuuteen ja kiireellisyyteen, tavoiteltavaan päämäärään, toimenpiteen kohteena olevan henkilön käyttäytymiseen, ikään, terveyteen ja muihin vastaaviin häneen liittyviin seikkoihin sekä muihin tilanteen kokonaisarviointiin vaikuttaviin seikkoihin. Tarkoitussidonnaisuusperiaatteesta seuraa, että toimivaltuuksia voidaan käyttää vain säädettyyn tarkoitukseen ja vähimmän haitan periaate puolestaan estää poliisia puuttumasta kenenkään oikeuksiin tai aiheuttamasta suurempaa vahinkoa kuin on välttämätöntä tehtävän suorittamiseksi. Poliisilla on aina oikeus luopua toimenpiteestä, jos sen loppuun suorittaminen voisi johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen tavoiteltavaan päämäärään nähden. Lisäksi poliisin on toimittava asiallisesti ja puolueettomasti sekä yhdenvertaista kohtelua ja sovinnollisuutta edistäen. Voimakeinoja käyttäessä poliisin toimintaa rajoittavat edellisten lisäksi voimankäyttösäännöksen erityiset periaatteet eli tarpeellisuus- ja puolustettavuus periaatteet.

Mielenosoitusvapaus on demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluva itsenäinen perusoikeus, joka sisältää useiden muiden perusoikeuksien, kuten kokoontumisvapauden ja sananvapauden, käyttämisen. Näiden oikeuksien turvaamisessa on poliisilla merkittävä rooli. Perustuslain (731/1999) 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Kokoontumislaista (530/1999) voidaan havaita poliisilla olevan 1) ennakkovalvontatehtävä 2) turvaamistehtävä, 3) valvontatehtävä sekä 4) puuttumistehtävä. Kokoontumislain 4 §:n mukaan julkisen vallan on edistettävä kokoontumisvapauden käyttämistä turvaamalla oikeus kokoontua ilman ulkopuolista häiriötä ja luomalla edellytyksiä yleisten kokousten järjestämiselle. Poliisin tehtäväksi on kokoontumislain 19 §:ssä säädetty kokoontumisvapauden käyttämisen turvaaminen. Poliisin tulee myös valvoa, että järjestäjä ja puheenjohtaja täyttävät tämän lain mukaiset velvollisuutensa, sekä ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi yleisessä kokouksessa ja yleisötilaisuudessa.

Kokoontumislain 10 §:n 2 momentin mukaan jos yleisen kokouksen järjestäminen ilmoitetussa paikassa vaarantaa ihmisten turvallisuutta, aiheuttaa huomattavaa haittaa ympäristölle tai vahinkoa omaisuudelle, häiritsee kohtuuttomasti sivullisia tai liikennettä taikka valtiovierailuun tai julkisyhteisön järjestämään kansainväliseen kokoukseen kuuluvaa tai suojelun tarpeeltaan niihin rinnastettavaa tilaisuutta, poliisi voi yhteyshenkilön kanssa neuvoteltuaan osoittaa kokouksen siirrettäväksi toiseen, kokouksen tarkoituksen kannalta sopivaan paikkaan.

Kokoontumislain 20 §:n mukaan poliisi voi tarvittaessa antaa yleisen kokouksen tai yleisötilaisuuden järjestämisestä ennakolta tai tilaisuuden aikana ohjeita ja määräyksiä: yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi; terveyden, omaisuuden tai ympäristön vahingoittumisen estämiseksi taikka ympäristölle aiheutuvan haitan rajoittamiseksi; sivullisten oikeuksien turvaamiseksi; sekä liikenteen sujuvuuden turvaamiseksi.

Kokoontumislain 21 §:n 1 momentin mukaa yleisen kokouksen puheenjohtajan tai järjestäjän on keskeytettävä kokous tai määrättävä se päättymään, jos kokouksen jatkamisesta aiheutuu välitöntä vaaraa ihmisten turvallisuudelle, omaisuudelle tai ympäristölle. Säännöksen 2 momentin mukaan päällystöön kuuluvalla poliisilla on oikeus keskeyttää yleinen kokous tai määrätä se päättymään, jolleivat muut toimenpiteet ole osoittautuneet riittäviksi, 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa sekä silloin, kun yleistä kokousta järjestettäessä muutoin toimitaan olennaisesti lainvastaisesti. Kokouksen keskeyttämistä ja päättämistä koskeva sääntely liittyy oleellisesti poliisilain 2 luvun 9 §:n tarkoittamaan väkijoukon hajauttamiseen, sillä käynnissä oleva mielenosoitus ei ole poliisilain 2 luvun 9:ssä tarkoitettu ”hajottamiskelpoinen” väkijoukko.

Poliisilain 2 luvun 9 §:n mukaan poliisimiehellä on oikeus määrätä väkijoukko hajaantumaan tai siirtymään, jos kokoontuminen vaarantaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta tai on esteenä liikenteelle. Sama oikeus poliisimiehellä on, jos väkijoukossa olevat uhkaustensa tai muun käyttäytymisensä perusteella todennäköisesti syyllistyisivät henkeen, terveyteen, vapauteen, kotirauhaan tai omaisuuteen kohdistuvaan rikokseen. Jollei hajaantumis- tai siirtymismääräystä noudateta, poliisimiehellä on oikeus hajottaa väkijoukko voimakeinoin sekä ottaa niskoitteleva henkilö kiinni. Poliisin tulee mahdollisuuksien mukaan rajata toimenpiteensä koskemaan niitä henkilöitä, joiden menettelystä väkijoukon hajottamisen tai siirtämisen tarve aiheutuu.

Vastarinnasta ja voimankäytöstä

Poliisioikeudellinen voimankäyttö on valtion valtamonopolin konkreettista manifestaatiota (Boucht, 2020). Tämä yksilön perusoikeuksiin ja vapauksiin kohdistuva toiminta konkretisoituu tyypillisimmän vastarintatilanteissa. Vuoden 1995 poliisilain esitöiden (HE 57/1995) mukaan vastarinnalla tarkoitetaan jonkun henkilön fyysistä, aktiivista tai passiivista käyttäytymistä poliisimiehen lailliseen päämäärään tähtäävän toiminnan estämiseksi. Vastarintana ei sen sijaan ole pidettävä henkistä vastarintaa, joka ei ilmene fyysisenä tekona tai laiminlyöntinä. Toisin sanoen, vastarinnalla tarkoitetaan yritystä estää poliisia suorittamasta virkatoimea.

Vastarinta sisältää kolme erilaista ilmentymää. Aktiivinen vastarinta ilmenee lähinnä fyysisenä toimintana, kuten väkivallan tekona kohti poliisia, pyrkimyksenä irrottautua poliisin otteesta tai takertumisena poliisiin. Passiivinen vastarinta on tyypillisimmällään sitä, että kohdehenkilö käyttää ruumiinpainoaan esteenä pyrkien näin vaikeuttamaan poliisin virkatehtävää esimerkiksi makaamalla maassa kadunvaltauksen yhteydessä. Puhtaassa passiviteetissa poliisin virkatoimen kohde pysyy täysin passiivisena jättäen noudattamatta kaikkinensa poliisin hänelle osoittaman käskyn. Edellä mainituissa vastarintatapauksissa voimankäytön peruste muodostuu poliisin virkatoimeen kohdistuvasta estämisyrityksestä.

Joukkojenhallinnalla tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkea sellaista toimintaa, joka liittyy suurilukuiseen ihmisjoukkoon ja siihen kohdistuviin poliisitoimiin. Käsite pitää sisällään sekä hallinnan (crowd management) että kontrollin (crowd control). Ensimmäisessä pyritään vaikuttamaan ihmisjoukkoon neuvoin, kehotuksin ja käskyin (poliisilaki 1:6 ja kokoontumislaki 10 ja 20 §:t) ja jälkimmäisessä poliisin kontrollitoiminta tarkoittaa mm. voimannäyttöä ja -käyttöä ja kiinniottoja (poliisilaki 2:17 ja 2:10). Poliisin vahva läsnäolo tilanteessa pyrkii saamaan aikaan sen, että kansalainen toimii toisin kuin olisi toiminut ilman poliisin läsnäoloa. Läsnäolollaan poliisi näyttää ja käyttää turvallisuusvaltaa (sosiaalinen valta) ilman, että se tosiasiallisesti sisältää kansalaisiin kohdistuvaa käskyä expresis verbis.

Poliisin voimankäytöstä säädetään poliisilain 2 luvun 17 §:ssä, jonka mukaan poliisimiehellä on virkatehtävää suorittaessaan oikeus vastarinnan murtamiseksi, henkilön paikalta poistamiseksi, kiinniottamisen toimittamiseksi, vapautensa menettäneen pakenemisen estämiseksi, esteen poistamiseksi taikka välittömästi uhkaavan rikoksen tai muun vaarallisen teon tai tapahtuman estämiseksi käyttää sellaisia tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina. Puolustettavuusarvioinnissa on otettava huomioon tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan vaarallisuus, käytettävissä olevat voimavarat sekä muut tilanteen kokonaisarviointiin vaikuttavat seikat. Lähtökohtana on lievimmän mahdollisen keinon periaate.

Hevonen voimankäyttövälineenä

Poliisista annetun asetuksen (1080/2013) 10 §:n 1 momentin mukaan valtio varustaa poliisimiehen tehtävien edellyttämillä voimankäyttö- ja suojavälineillä. Henkilöön kohdistuvia voimakeinoja poliisilain 2 luvun 17 §:n 1 momentin mukaisesti käytettäessä poliisimies saa käyttää vain poliisista annetun asetuksen 10 §:n 2 momentissa mainittuja voimankäyttövälineitä, jotka Poliisihallitus on hyväksynyt käyttöön ja joiden käyttämiseen poliisimies on saanut koulutuksen. Poliisin voimakeinoista sekä kulkuneuvon pysäyttämisestä annetun sisäministeriön asetuksen (245/2015) 3 §:n 1 momentin mukaan poliisimiehen ja muun poliisihallinnon palveluksessa olevan virkamiehen on tunnettava kantamiensa voimankäyttövälineiden vaikutukset ja niiden käyttöön liittyvät säännökset, sekä osattava käyttää niitä asianmukaisesti.

Suomen poliisin voimankäyttövälineiden hierarkia on siten kaksitasoinen: 1) ampuma-ase ja 2) muut voimankäyttövälineet. Poliisihallituksen määritelmän mukaan muita poliisin voimankäyttövälineitä ovat patukka, etälamautin, OC-sumuttimet ja heitteet, projektiililaukaisin, poliisikoira tai fyysinen voima. Lista on tyhjentävä. On huomattava, että vähemmän vaarallisia voimankäyttövälineitä ei ole laitettu keskinäiseen järjestykseen, vaikka tutkimuskirjallisuudessa onkin joitain hahmotelmia tehty (ks. Rikander 2019, Tolvanen – Tapani 2019 ja Boucht 2020). Kansainvälisessä oikeuskirjallisuudessa voimakäyttövälineinä on pidetty myös vesitykkejä ja poliisihevosia (Auglend ym. 2004). Edellä todetun lisäksi poikkeustilanteissa lienee mahdollista turvautua myös epävirallisiin välineisiin. Esimerkiksi Maglite-valaisimen käyttö oli tarpeellista ja puolustettavaa vaikka sitä ei ole hyväksytty asetuksen mukaiseksi voimankäyttövälineeksi (VHO 2.6.2005 tuomio nro 825, R 04/1328). Vuoden 2001 laillisuusvalvontaratkaisussa oikeusasiamies totesi lampulla tapahtuneen lyönnin vastaavan hyväksytyn teleskooppipatukan ohjeistusta mutta ei kuitenkaan katsonut valaisimen olevan, sen kokonsa ja painonsa puolesta, soveltuva voimankäyttöväline (EOAK 1505/2001). Voidaan todeta, että poliisihevonen ei ole voimankäyttöväline mutta vakiintuneena osana joukkojenhallintatoimintaa ei sitä voida perustella myöskään epäkonventionaalisena voimankäyttönä.

Poliisin voimankäyttösääntelyssä on puutteita. Voimankäyttöasetuksen 2 luvussa kuvataan menetelmät kulkuneuvon pysäyttämiseen (edellä ajaminen, este, kiilaaminen ja kiinniajaminen sekä piikkimatto). Poliisiautolla toteutettava kulkuneuvon pakkopysäytys on poliisin voimankäyttöä, mutta sitä ei tehdä, edellä todetun mukaisesti, hyväksytyllä voimankäyttövälineellä. Esimerkiksi laissa yksityisistä turvallisuuspalveluista (1085/2015) voimankäytön välinetyypit on määritelty tyhjentävästi ja alemman asteinen sääntely ei mahdollista välinetyyppien laajentamista. Poliisissa käytäntö on muodostunut toiseksi. Poliisin voimankäyttöasetuksen (245/2015) 16 §:n mukaan Poliisihallitus antaa tarvittaessa tarkempia tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevia poliisihallinnon sisäisiä määräyksiä. Voimankäyttöasetusta hierakisesti korkeamassa poliisiasetuksessa (1080/2013) ei varsinaista delegointisäännöstä ole lainkaan. Poliisiasetuksen 10 §:n 1 momentin viimeiseen lauseeseen on kuitenkin kirjattu, että henkilöön kohdistuvassa voimankäytössä saadaan käyttää vain Poliisihallituksen hyväksymiä voimankäyttövälineitä. Olisi suotavaa, että voimankäyttövälinetyypit määriteltäisiin asetustasolla ja Poliisihallituksen määräyksellä arvioitaisiin yksittäisen välineen sopivuutta suhteessa voimankäyttövälinetyyppiin, esimerkiksi määritellen minkälaisia sumutteita voi olla (tuotemerkki ja minkälaisella muodolla vaikuttava aine ruiskutetaan).

Sosiaalisesti adekvaatti kontakti?

Itsenäisyyspäivän tapahtumista uutisoitiin mm. seuraavasti: ”Video näyttää miten poliisi ratsastaa hevosella mielenosoittajan kumoon Töölöntorin kaaoksessa”. Eduskunnan oikeusasiamiehen toimistosta kerrottiin tuoreeltaan, että poliisin toiminnasta oli tehty kuusi kantelua. Kanteluiden myötä laillisuusvalvojalla on erinomainen mahdollisuus tarkastella joukkojenhallinnan yhteydessä tapahtuvaa ratsukkotoimintaa. Mainittakoon, että vuoden 2013 itsenäisyyspäivän mielenosoitus ratkaisussa (Dnro 5651/4/13) oli myös kysymys ratsukon ja paikalla olleen tytön yhteentörmäyksestä. Koska tapahtuma oli selvitetty Sisä-Suomen poliisin ja tytön sekä tämän vanhempien välillä, ei kantelu antanut laillisuusvalvonnalle tarvetta laajemmalle selvittelylle.

Jos väkijoukkoa kohti ajettaisiin poliisiautolla, tarkoituksena pakottaa heitä siirtymään mutta osuen ihmisiin, vaikkakin alhaisella nopeudella, ei toimenpidettä olisi mahdollista pitää sosiaalisesti adekvaattina kontaktina. Kyseinen toiminta on vakiintuneesti kuitenkin täysin sallittua käytettäessä poliisihevosta. Poliisiratsukkoja voidaan käyttää esimerkiksi rintamana lähestyen hallittavaa joukkoa ohjaten sitä haluttuun suuntaan tai leikkaamalla joukkoa ratsastamalla po. muodon sisään, jolloin vapautuvaan tilaan on mahdollista siirtää jalkaisin liikkuvia poliiseja. Kyseinen toiminta aiheuttaa suurella todennäköisyydellä fyysisen kontaktin ihmisten ja hevosten välillä.

Olisiko poliisihevonen mahdollista määritellä voimankäyttövälineeksi? Vertailtaessa koiran ja hevosen toimintaa voimankäyttötilanteissa on syytä mieltää, että poliisikoiran voimankäyttövälineellisyydessä on kyse koiran aggressiivisuuden, sekä saalistus- ja puolustusvietin käyttämisestä. Poliisikoiran koulutus sisältää käyttäytymistarkastuksen, jonka tarkoituksena on mitata koiran kykyä toimia erilaisissa työnomaisissa paikoissa ja tilanteissa. Käyttöönottotarkastuksen jälkeen, poliisikoiraa voidaan käyttää partiossa koulutettavan koiran asemassa vain jäljitys- ja etsintätehtäviin. Voimankäyttövälineenä poliisikoiraa on mahdollista käyttää vasta erillisen koulutustasotarkastuksen jälkeen. Hevonen on puolestaan lauma- ja pakoeläin, joka vaistomaisesti vaaran kohdatessa ensisijaisesti pakenee ja toissijaisesti puolustautuu puremalla tai potkimalla. Nopeasti reagoivana isona eläimenä se voi siirtyä hetkessä, ratsastajasta huolimatta, useita metrejä eri suuntiin, jolloin lähellä olevilla ihmisillä on vaara jäädä hevosen jalkoihin.

Edellä todetusta huolimatta poliisihevonen olisi syytä ja mahdollista määritellä voimankäyttövälineeksi. Tämä edellyttäisi, että myös voimankäyttöasetukseen lisättäisiin kolmas luku sääntelemään ratsupoliisitoimintaa voiman näyttämisestä, esteen muodostamisesta ja väkijoukon leikkaamisesta.

Henri Rikander
OTT

Valvomo: Merkitty lainaus lainaukseksi.

[Korpinkivi]

Shit, olihan se jo jaettu. Sori häiriötilanne.

[sikajudoka]

Poliisin tyylikäs morotegari

[sikajudoka]

Kun katsoo näitä videoita, niin aukeaa osin jenkkipoliisien herkkä liipaisinsormi.

https://www.youtube.com/@PoliceActivity/videos

[Andy]

Poliisin panssariautoja on pidetty provosoivina, mutta on panssariauto kuulunut aiemminkin poliisin varustukseen. Silloin se oli lisäksi varustettu kolmella konekiväärillä.

Juttu ei kerro asiaa, mutta yksi näistä vaikuttaisi olevan raskas 12,7 mm ase ja kaksi kevyempää kiväärikaliiperista. Hieman vaikea hahmottaa, millaisiin poliisitehtäviin tämä ajoneuvo oli tarkoitettu.

https://www.msn.com/fi-fi/autot/uutiset ... r-BB1iOZh9

[sikajudoka]

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010274236.html

[YJT]

Tässähän kannattaa huomata, että ketjun otsikosta huolimatta tilanteeseen ei tämänhetkisten tietojen mukaan liity poliisin voimankäyttöä.

[YJT]

Tässä vähän laajemmin asiasta

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010274417.html