Patruunoiden jälleenlataus

[MtJ]

Koetin etsiä otsikolla tällaista aihetta, mutta eipä löytynyt. Muistelisin, että täällä on useampia jälleenlataajia ja sen takia ajattelin, että minkälaisia kokemuksia palstalta löytyy eri luodeista ja ruudeista. Lisäksi olisi mielenkiintoista kuulla, mitkä tuotteet ovat olleet hyviä ja mitkä huonoja.

Itse aloitin nyt taas enemmän lataamaan, ensin olen nyt Sakon 8,0g leikkurilla, joka käy harjoitteluun jopa loistavasti omaan aseeseen. Harjoittelupaukkuna vielä lompsa kestää luodin hinnat, 250kpl;n rasia maksaa 44€. Patruunat ovat onnistuneet todella hyvin, olen ollut yllättynyt niiden tarkkuudesta! 240 metrin matkalta osumat menevät täsmälleen ristikon keskelle. Aiemmin, huonolla optiikalla ei tällaisista edes uneksinut.

Tästä rohkaistuneena teen juuri tilausta Varmint-luodille, eli Sierran luodille, jossa ominaisuudet ovat seuraavanlaisia; 30/7,62mm (.308), 110gr. HP Varminter. Käsittääkseni pitäisi olla herkästi sirpaloituva ja hintakaan ei 100 kappaleelle luoteja vielä ollut aivan järjetön (30€). Tarkoituksena tuolle 7,1g:n paukulle olisi saada suht lähelle lentorata lataamalla järjellisille matkoille, kuin tuolle 8,0g:n leikkurille. Näin olisi ideaalitilanne; pienpedoille olisi luoti 200 metriin asti, jolla pienpedot jäävät varmasti niille sijoilleen ja luoti ei kimpoile, lintujahtiin sitten taas tuo leikkuriluoti. Ammuin 8,0g:n leikkurilla jokusen teerin syksyllä ja haavakanava ei ollut paha, pikemminkin sellainen ronski tuikkaus linnun läpi. Onko muuten kokemuksia eri painoisten luotien latausten säätämisestä lähelle toisiaan siten, että osumat olisivat säätämättä "kohdallaan"?

´Lisäksi, onko teillä kokemuksia .30-kaliiperissa erityisen hyvistä pitkän matkan luodeista? Olisiko järkevää ladata esimerkiksi 10g/11g:n luoteja tätä tarkoitusta varten erikseen? Tai vielä jotain raskaampaa, esim. 12g:n luotia? Toisaalta taitaa olla niin, että raskailla luodeilla lähtönopeus jää alhaiseksi ja sen vuoksi pitkille matkoille joku 10g .30 kaliiperissa taitaa olla optimi?

[Mjölnir]

Jos en ihan väärin muista, niin joskus pähkäilin lentoratataulukoiden kanssa, että tuollainen noin 9,6g painava luoti olisi optimaalinen lähtönopeuden ja putoaman suhteen. Eli se 10g voisi olla oikein hyvä

[Aihki]

Taitaa oikeastaan riippua matkasta tuo luoti. "Lähelle" keveämmän suurempi lähtönopeus taitaa aina olla edullinen, oikein pitkälle taasen painavamman luodin nopeuden säilyvyys taitaa olla eduksi. En ole koskaan katsonut miä nuo 1000 y ampujat käyttävät.

[Mjölnir]

Tarkoitin optimaalisella sitä komboa, että hyvä lähelle ja melko hyvä aika kauas

[MtJ]

Hmm. Kovasti tuossa pyörittelin "päissäni" ajatusta siitä, että mulla olisi 3 eri latausta; 8g harjoitteluun ja linnulle, 7,1g varminter supikoiralle ja lisäksi spesiaalipaukku 10g painavana oikein pitkille matkoille. Pitänee koetella, miten noitten kanssa tulisi toimeen, eli vielä on ostettava 10g lähellä olevaa luotia jonkinlainen setti (esim. 100kpl) ja alkaa ladata. Kuitenkin ensin himottaa tuo varminter. Varmaan varmint-luotien testaukseen joku pahvi- tai paperinippu toisivat vähän ilmi, minkälaista jälkeä luoti tekee.

Täytyy tuossa parin viikon sisällä sopivien kelien sattuessa koettaa noita Sierran luoteja ja Sakon leikkuria keskenään, löydänkö niille hyvän latauksen, jolla osumat olisivat 200 metriin asti kohtuullisen samassa paikassa. Tai ainakin niin, että säätöä ei kiikarista tarvitse hirveästi ruuvata johonkin suuntaan.

Latausarvotkin täytyy etsiä jostakin, mulla on Lapuan latauskirja, mutta siinä ei tietysti ole Sierran luoteja. Täytyy tänään selata Sierran sivuja, löytyykö sieltä ohjearvoja luodeille.

[Ralle Ryökäle]

Lapuan ballistiikka-ohjelman saa ladattua älypuhelimiin ilmaiseksi. Tuossa vaihtelemalla luoteja, lähtönopeuksia ja matkoja säästää aika mukavasti ruutia noin alkuun. Kevyempiä luoteja on toki mukavampi ampua, mutta mielestäni varsinkin vaimennetussa kiväärissä tällä ei enää ole niin suurta merkitystä. Jos komboa pitää hakea niin, päädyn itse mieluumin raskaampaan osastoon. Tokihan se on aina mukavaa mäjäyttää varista tai supia varmint kuulalla mutta, mutta. Kuolee ne kiitettävästi millä tahansa luodilla. Toki tuo kimmokevaara on oma pohdiskelunsa. Laajenevalla luodilla kuitenkin se lento katkeaa joka tapauksessa huomattavasti nopeammin kuin kokovaipalla, ja kohteen tausta nyt pitää jokatapauksessa olla aina varma.
Käytän tällä hetkellä kahta kuulaa. Noslerin accubond-tippiä 180gr ja Lapuan D-47:aa. Näillä kykenen operoimaan aika saumattomasti aina 600m asti.

[MtJ]

Täytyykin ladata tuo softa samantien.

Löysin tässä jotain latausarvoja 110gr luodille täältä;
http://stevespages.com/308_13_110.html" onclick="window.open(this.href);return false;

Himppasen erikoinen tuo vaihteluväli, siis alkaen 2,9g ja päättyen 3,17g maksimilataukseen N135:lla. Kuulostaa erikoiselta, että ladataan noin tiukaksi, mutta muuta arvot sivuilla vastasivat Vihtavuoren latausoppaan grainimääriin suhteellisen lähelle.

Täytyy koettaa tuon lapuan ohjelmalla, mitä se kertoilee latausarvoiksi Sierran luodille ja N135:lle. Himppasen rassaa, että just kyseiseen luotiin ei nyt sitten löydykään "hyllystä" arvoja ja ainoa lähde on tuo verkkosivu (joka ei jotenkin vakuuta ainoana tietolähteenä).

[AlexMachine]

Taitaa oikeastaan riippua matkasta tuo luoti. "Lähelle" keveämmän suurempi lähtönopeus taitaa aina olla edullinen, oikein pitkälle taasen painavamman luodin nopeuden säilyvyys taitaa olla eduksi. En ole koskaan katsonut miä nuo 1000 y ampujat käyttävät.

.308 aika usein Lapuan 155gr luotia, siis jos tarkka-ampujatoiminnasta puhutaan. Vakaa tuonne 1100m asti ja sen jälkeen putoaa aliääniseksi aika nopeasti ja muuttuu epävakaaksi.

[MtJ]

Toisaalta kun tässä pähkäilee, niin tuo 155gr luoti voisi olla linnustukseenkin ihan OK, kokovaippaa löytyy ihan kiitettävästi kaupoista. Tuon 8g:n luodin voisi ampua pois ja ostaa tulevaisuudessa 10g:n kokovaippaa, sekä varmint-luodiksi jotain tuon Sierran tapaista.

Itselläni on kokemusta 6,5g:n reikäpäästä ja 8g:n kokovaipasta teerille, mutta eipä tuo 10g:n kokovaippa sen pahemmin revi lintua?

[Ralle Ryökäle]

Taitaa oikeastaan riippua matkasta tuo luoti. "Lähelle" keveämmän suurempi lähtönopeus taitaa aina olla edullinen, oikein pitkälle taasen painavamman luodin nopeuden säilyvyys taitaa olla eduksi. En ole koskaan katsonut miä nuo 1000 y ampujat käyttävät.

.308 aika usein Lapuan 155gr luotia, siis jos tarkka-ampujatoiminnasta puhutaan. Vakaa tuonne 1100m asti ja sen jälkeen putoaa aliääniseksi aika nopeasti ja muuttuu epävakaaksi.

Jos nyt vakavasti puhutaan niin aika ehdoton maksimi 308:lle on siinä 800m hujakoilla. Toki osumia ja kaatoja on historiassa tehty muistaakseni aina 1250m asti. Säkällähän voi osua vaikka kolmen kilometrin päästä vihollisen kenraalin päähän
Mutta nimenomaan tarkka-ammunnassa osuman pitää mieluiten olla varma, eikä sinne päin. Häirintäähän voi tehdä vaikka rynnäkkökiväärillä ja roiskia roikkona lippaan toisensa perään.
Pitkälle matkalle, pitkän matkan välineet.

[Aihki]

Sikäli kuin nopeasti löytyi niin muutamassa kilpailutyypissä ammutaan 308:lla 1000 y asti eli 914.4 m, joissain tapauksissa on käytettävä "palvelus" panosta, joku taitaa oll vapaa. 30-06 taitaa sitten sallia hieman painavamman luodin käytön suuremman ruutitilavuuden takia ja siitä sitten jatkavat eri magnumit.

[Ralle Ryökäle]

Kyllähän rajoja hakevia kilpailumuotoja on vaikka ja kuinka. Britit kilpailivat ammoin 455 webley taittoreukuillaan parinsadan yardin skaboja, ei siinä mitään. Riittävän varmat ja toimivat työkalut on aina asia erikseen.
Jos pitäisi kysy itseltään että "Lähdetkö suorittamaan vaativaa kohteen tuhoamis tehtävää 308 kiväärillä vihollisen selustaan ja ammut tätä yli kilometristä. Käytettävissäsi on korkeintaan kaksi laukausta?" niin vastaus olisi kyllä melkoisen kielteinen.

[Poista käyttäjä 1747]

Onko muuten jollain kokemuksia noista "vedä vaan kahvasta" puoliautomaattivirityksistä (kivääripatruunoille)? Onko niistä vastaavaa hyötyä jos ei ammu tolkuttomasti?

Harkinnut jo toista vuosikymmentä lataamista mutta olen vissin liian saamaton, mukavuuden- ja törsäämishaluinen vaikka on tehnyt mieli itkeä joka kerta kun on käynyt ostamassa paukkuja...



Edit:

[youtube][/youtube]

[AlexMachine]

Kyllähän rajoja hakevia kilpailumuotoja on vaikka ja kuinka. Britit kilpailivat ammoin 455 webley taittoreukuillaan parinsadan yardin skaboja, ei siinä mitään. Riittävän varmat ja toimivat työkalut on aina asia erikseen.
Jos pitäisi kysy itseltään että "Lähdetkö suorittamaan vaativaa kohteen tuhoamis tehtävää 308 kiväärillä vihollisen selustaan ja ammut tätä yli kilometristä. Käytettävissäsi on korkeintaan kaksi laukausta?" niin vastaus olisi kyllä melkoisen kielteinen.

Tämähän on selvä, mutta silti T-A toiminnassa tulee (kilpailuissakin) eteen rasteja joissa vaan täytyy ampua sinne +800m ja se on tietysti voi voi jos 308 on mukana T-A kiväärinä, mutta tarkoitus olikin vain mainita ballistisista ominaisuuksista, ei siitä miten sitä taktisesti käytetään. 860m metriä on pisin matka mihin olen "uskaltunut" noin 3-4m/s takaa/sivusta tulevan tuulen kanssa ampua T-A hommissa niin että osuma vielä tuli, eli jantteri kaatui. Alkoi tosiaan olla hyvin rajoilla. 338 lapua mag olisi tietysti omiaan tuosta ylöspäin oleville matkoille.

[MtJ]

Luupää; Uskoisin, että jos paukkuja pitäisi ladata viikottain joku 100-200, niin sitten tuota "turrettia" alkaisi tarvita oikeasti. Itse olen lataillut sellaista 40-80 patruunaa kerralla ja siihen en koe vielä tarvitsevani kuin tavallisen prässin. No ruutiannostelijaa olen alkanut kaivata, tähän mennessä olen punninnut ruutiannokset yksi kerrallaan manuaalivaakaa käyttäen.

Jos nyt aloittelisin latausta, saattaisin miettiä jopa vasaralataussarjoja, joissa on vielä askel "alaspäin" tuosta prässistä. Hinta on suhteellisen halpa ja paukkuja saa kuitenkin tehtyä. Vaikka tuolta riistamaalta saa vasaralataussarjan 39€. Valinnanvaraa näkyy olevan useampi kaliiperi sekä pistooliin, että kivääriin. Silti noilla voisi testata "halvalla", että viitsiikö paukkuja naputella.

Ei ainakaan nyt tunnu siltä, että tarvitsisi nopeuttaa latausprosessia, paukkuja tulee kyllä illassa se viitisenkymmentä. Siis hylsystä patruunaan, kaikki työvaiheet ja ruuti käsin punniten patruuna kerrallaan. Voisi tulla enemmänkin, jos en olisi niin turhantarkka ruudin kanssa, punnitsen ruudin aina melkein jyvän tarkkuudella joka paukkuun ja se hidastaa prosessia.