Hitti vai huti?

[Kari Aittomäki]

Veikko oli juu kerrotusti osaava esiintyjä, itte en ikinä häntä nähny.
Mutta yks tuttava, kotvan julkisuuttaki saanu kokkolalainen laulajapoika näin kerto, oli päässy versioimaan Lavia aivan telkkariin huu.

Ja samoin kuin hän on hän eli Buddy Holly oletusarvoisesti hitti, niin tääkin juoksutus.

Don-hurmalla jatketaan, itsestäänselvästi tällä:



Primoa pitää kehua mutta kyllä itelleni nappaa paremmin David Lee Rothin reuhakkuus.

Biisi on niitä jotka aina toimii leffoissa, niinku vaikka tässä.

► Näytä

On sellanen outoleffa jossa De Niro ei ole vielä löytänyt koomikkorytmiä, eikä sitä oikeastaan ikinä ole löytänytkään.
Lisäksi hän on surkea seksipitoisissa kohtauksissa ja kun Uma Thurmankin kömpelöi..
Mutta Mikaninhooma David Caruso vie tässä leffassa kaikki levypallot.

jep

[AlexMachine]

Hitti. Olen aina pitänyt tuosta aikakauden big band musiikista. Priman biisi mutta Goodman esittää:

[Jorge]

Massiivinen hitti ja klassikko!
Todella tyylikästä, että vedetään biisi ja harmonia edellä; vaikka soittajat ovat kovan luokan taitureita, sen yksilöllinen esittely ei mene kokonaisuuden yli, vaan alleviivaa sitä.

[AlexMachine]

Travis on hitti. Pidän tosi paljon tämä bandin sellaisesta melodisesta mutta kuitenkin sopivat rock ja hillitty yhdistelmästä.
Ja koska ollaan sivulla 666 on pakko laittaa tämä.
Visitarme en el infierno
Mira en el centro de mis ojos
Tu conoces el diablo
Soy el diablo
Eli vieraile luonani kiirastulessa. Katso suoraan silmiini. Tunnistatko paholaisen? Minä olen paholainen.

[Eppu]

Huti! Ei vaan lähtenyt, ainakaan mulla.

Huomio sivunumeroista tuli tehtyä joitakin aikoja sitten, ja mielessä kyti tämä tematiikka, siispä jatketaan sillä:

[Kari Aittomäki]

Voi jesus ku nää perkule-hifistelyt on ikäviä, keskenkasvusia.
Kunnei tajuta sitä juttua että Lucifer on voimakas arkkienkeli jolle Jehu antoi raskaimman taakan. Samoin kuin Juudas oli apostoleista jykevin, vain Lusifeerus voi toimia kyseenalaistajana, vastaväittäjänä.

Ettäs tiedätte.

Biisi on ikihitti silkassa poikamaisessa energiassaan. Se niin innolla rientää.

Vastapainoksi hiukan tähtisadetta, suunnatonta talenttia ja silkkaa kauneutta:



Omistettu Hänelle joka juuri lähti.
Ja joka vie koko tämän balladin. Like a boss.

[Doug]

HIeno versio hienosta biisistä. Hit.

Kun ollaan vierailtu vihtahousun luona, on syytä käydä myöskin paratiisissa, josta kertokoon uutukaisellaan Otus Magicus näin:

[Jorge]

Ehkä aukeaisi enemmillä kuuntelukerroilla, mutta ensituntumalta hutiin.
Bändin Facebook- sivuilla luki: "Rockin pelastaja. Suurin. Kaunein. Mystinen...
Otus Magicus"

Vaikka olisi kuinka kieli poskessa kirjoitettu, niin jotenkin tuo asenne huokuu musasta; tulee mieleen ne seiskytluvun Suomi- progeviritelmät, joissa lähdettiin tekemään Suurta Taidetta, mutta jotka -syystäkin- jäivät pienen piirin harrastukseksi ja painuivat unholaan.

Roth mainittiin ketjussa hieman aiemmin, joten:

[Mika]

Tuo biisi oli aikoinaan iso hitti, vaikka minulle se on liian poppia ja kevyttä iloittelua. Mutta iso hitti on tietenkin hitti.

Siirrytään paratiisista helvettiin.

[Doug]

Skimbauksesta plussaa, biisin kämp-arvo ei kestä loppuun asti ja modulaatio vesittää lopullisesti hudiksi.

Mennään Dumarin kera pikajunalla helvettiin:

[Kari Aittomäki]

Pitäis kai Tuomaria fanittaas ja onhan hän kähy tapaus.
Mutta tosta nyt ei saanu mitään selvää ja vaikka rämpyttely oli tiukkaa ja varmaa, hudiksi jääpi.
Vaatis kertoja.

Samoilla kalkkeilla mutta jotenki päheämmin:



Tutustumisen arvoinen sälli, melodisenrujo komppi ja semmosta viehättävää.
Tässä toinen esimerkki kiinnostuneille:

► Näytä

[Mika]

Tämä yllätti. Yleensä en niin välitä tuon tyylisestä musiikista, mutta tämä jotenkin iski. Tom Waitsit on kuunneltu ilmeisen hyvin.

Tämä biisi on irrallaankin hyvä, mutta tuo koko levy kannattaa kuunnella ajatuksen ja ajan kanssa alusta loppuun. Se on tarina. Tuo oli ekoja levyjä, joiden kautta se aika mahtava maailma alkoi avautua minulle. Progehan on usein samanlaista.

[tapsaattori]

Siis Alice Cooper rokkaa, hieno hitti. Mä pidän siitä kun rummuissa on jatsia ja löytyy soitinten ja laulun vuoropuhelua, hyvin synkkaa.

Bloodred Hourglassin uusimmalta albumilta How's the Heart tämän vuoden lokakuulta. Metallia Suomen Mikkelistä eli lupsakkaa savolaismusiikkia näin olkaa hyvä:

[Doug]

Taitavasti tehtyä mättöä, jota vaivaa kuitenkin nykymetallin yleinen piirre: Biisi puuttuu. Plussaa sielä välissä olleesta nopeasta hyvätaimisesta tuplabasaritykityksestä, mutta kokonaisuus hutiin.

Pannaan lyhyt punk-purkaus lempiorkesterilta, joka käsittääksemi teki tämän ex-tuottajastaan:

[Jorge]

Yllättävän hyvin vetivät tuollaisen Kalifornia- punk-henkisen vedon. Yllättävää siksi, että tuollainen sofistikoitunut taituripumppu malttoi pitää biisin punkina ja siksi hitti.

Mötikällä oli yhtä lämpimiä tunteita manageriaan kohtaan ja kirjoittivat tälläisia värssyjä: