Finn Karate

[Mika Väyrynen]

Joo,

eikös se ole tosiaan ole ollut aika pitkälti perinne, että japaninkaratessa (ja aika monessa muussakin lajissa) otteet oli/on aika kovia tuolla kumite-osastolla ? Muistan joskus lukeneeni jonkun suomalaisen treenimatkasta Japaniin (ja taisi olla vielä Wado-ryuta jossakin yliopistolla) - henkilö kuvaili treenijengiä ja sen asennetta jotenkin tyyliin. "niiden kanssa otteleminen (tms) oli/si kuin Shinkansen luotijunan alle jääminen:)

Kaipa tuota meninkiä on vieläkin, ainakin itse koin vastaavaa: minutkin "testattiin" kun painuin Wienissä paikalliseen Shotokan-seuraan treenaamaan. Rintalasta paukkui kun Gyaku-tsukia tuli sinne kunnolla - ja tietenkin salin parhaiden ottelijoiden toimesta. Sitten, kun en alkanut nillittämään ja pillittämään, porukka otti omakseen. Vuoden siellä treeneissä kävin ja meininki oli suht kovaa mutta rehtiä. Mustelmia yms tietenkin sai aina, mutta mikäs niissä on vikana ?

Klemola (ja ystävänsä sekä seuraajansa Tapio Koski) on tutkija, yliopistomies. Kenties hänen tapansa harjoitella on jotain hyvin henkilökohtaista, eikä koe ottelua omakseen.Kataaja Erik Raittinenkin kertoi rehdisti kokemuksistaan, olisiko ollut Budokassa. Jotain tähän tyyliin: "erityisesti kumitessa turpiin ottaminen kyllästytti, niinpä siirryin kataamaan". Rehellistä puhetta!!

Mika Väyrynen

[ALehtonen]

Hmm, oikeastiko ideana on nöyryyttää? Minulle tuo aukeaa negatiivisena terminä, mutta se on varmaan vaan lukijassa

Alistaminen, nöyryyttäminen ja ylempivöisten harrastama alempien pieksentä on ollut vahvasti mukana japanilaisessa karatetraditiossa. Ei siis okinawalaisessa karatessa, vaan sotaan valmistautuvassa Japanissa 30-luvulla muodostuneessa harjoittelukulttuurissa. Aikalaiskertomusten mukaan tämä oli Japanissa aika normaalia dojokulttuuria ainakin vielä 70-luvun lopulla. Finn-karatehan oli suomalaistettua japanilaista karatea, joten lajin täkäläisillä pioneereilla on saattanut olla mukana vähän vanhaa japanilaista henkeä...

[Invictus]

Joo,

eikös se ole tosiaan ole ollut aika pitkälti perinne, että japaninkaratessa (ja aika monessa muussakin lajissa) otteet oli/on aika kovia tuolla kumite-osastolla ? Muistan joskus lukeneeni jonkun suomalaisen treenimatkasta Japaniin (ja taisi olla vielä Wado-ryuta jossakin yliopistolla) - henkilö kuvaili treenijengiä ja sen asennetta jotenkin tyyliin. "niiden kanssa otteleminen (tms) oli/si kuin Shinkansen luotijunan alle jääminen:)

Mika Väyrynen

Jokseenkin aiheeseen liittyvä artikkeli; http://www.nakkilanshotokan.com/SKM 2010.pdf" onclick="window.open(this.href);return false;

[nassesetä]

Samaa touhua kuulemma hokutoryun puolella 80-luvulla. Sparreissa mustat mättivät keltavöisiä täysillä. Takas kotiin mentiin aina nenä poskella ja ontuen.

[hyppeli]

Muistan joskus lukeneeni jonkun suomalaisen treenimatkasta Japaniin (ja taisi olla vielä Wado-ryuta jossakin yliopistolla) - henkilö kuvaili treenijengiä ja sen asennetta jotenkin tyyliin. "niiden kanssa otteleminen (tms) oli/si kuin Shinkansen luotijunan alle jääminen:)

Nihonin yliopiston karateseurasta Nichi-Daista liikkuu ainakin runsaasti tuollaisia kuvauksia. Monet Eurooppaan tulleista japanilaisista wado-opettajista (mm. myös Shiomitsu ja Ogata) olivat tuon seuran kasvatteja.

Harry Cookin haastattelusta (http://www.kazokukai.com/Harry Cook.php) löytyy mielenkiintoinen kuvaus keskustelusta Shiomitsun kanssa (many years later):

GN: The stories about the Wado Ryu teachers ... when they first came over and this seemed to have only lasted a fairly short time, the Wado teachers did do sparring with the students and Shiomitsu did have a bad reputation for hitting people. I don't know that from personal experi¬ence, but they were the sto¬ries. Now, he told you that he felt he had to do that, in a way.
HC: I never saw him do it. I was a white belt and I never went on any course; never found out about them. That's why I never did a grading in Wado: trained for eighteen months, no grading. But anyway, years later I was going to Finland to teach with Julian Mead, and we actu¬ally shared a flight with Shiomitsu Sensei, who was go¬ing to teach in Helsinki. And I asked him about this reputation, because I'd heard the stories too. I asked him if that was true, or was it just a story told to white belts to scare them. He said, "Yes, it was true", and I said, "Why did you do it?" He said he was wary of these big foreign¬ers. And an interesting thing he said was, "I didn't know much about karate then. What I did know was how to fight. I could fight, because that's what we did at the Universities. But when I came to the West, I was con¬scious of the size of the karate students, and that made me a bit nervous, so I thought if I beat them up, they'll leave me alone. But they didn't. They kept com¬ing back and they were getting better. And I wasn't getting much better!" So, he said, he go to the point where he thought, "This can't be right. There's got to be more to karate than this."So in a sense, he learned martial arts in the West. He learned how to fight in Ja¬pan, but in the philosophical sense, he learned karate in the West. But I think there was a lot of that went on.

[halmehe]

Joo,

Kataaja Erik Raittinenkin kertoi rehdisti kokemuksistaan, olisiko ollut Budokassa. Jotain tähän tyyliin: "erityisesti kumitessa turpiin ottaminen kyllästytti, niinpä siirryin kataamaan". Rehellistä puhetta!!

Mika Väyrynen

Niinpä lämmittikin kovasti kommentti jonka hän lausui ojentaessaan passini vyökokeen tauolla Vierumäellä vuonna nakki ja sämpylä : " Voimaton tekniikka."

Tuohon altavastaajien myllyttämiseen. Olen kuullut joskus lausuman : " Jokainen voi tappaa vain kuningas voi armahtaa."

[Kari Aittomäki]

Matsuoi kerto samankaltasista fiilareista.
Hän ei kuitenkaan hakenut uskottavuutta ottelijana vaan opettajana.

Tässäkin on asenne-eroja.
Mua on painetestattu sen satakertaa, sen voi tehdä rakentavasti tai se voi olla vaan öykkäröintiä.

Varsin yllättävästi törmäsin kukkoiluun jopa ihan Genbukaissa, sattans sitä tuijottelua ja tuhinaa..
Meni miltei kolme viikkoa että jätkät alko käyttäytyä.
Siis mähän menin valkosena vyönä peruskurssille, luonnollisesti.
Ja olin enemmän kuin valmis vastaan mihin alisteluun tahansa... mitä niihin treenaajiin tuli.
Ottaa vähä päästä vieläkin. Mä olin tohonaikaan aika ripeäkätinen veikko.
Kyllä mä mutamaa vähä nassautinki.

Onhan noita, tarinoita.
Harmittää kun multa on menny kokonaan ohi tämä että Shiomitsu-sensei kävi jumalauta täällä Kokkolassa tänä keväänä.
Ois ollu mukava käydä edes kattomassa.
Vaikka jälkitiloissa oisin varmaan hukuttautunu sunttiin.


Raittisesta..
Se kirjotti mulle kirjeen kun olin menossa ruskeangraduun.
Hieno kirje, sisälsi mm sen että jos turvaudun voimaan ja ilmeisyyksiin, saavutan vähemmän koska olin mielestään pääsyt jo jonkinlaisiin tuloksiin iohan teknisesti.
Mun on kiittäminen Raittista siitä, että tekninen konsepti on pysynyt pöydällä.
Etten ole vaan nojannut fyysiseen lahjakkuuteen.
Tämä ilmeni parhaiten niissä yksityissessioissa Collinsin kanssa.

[hyppeli]

Harmittää kun multa on menny kokonaan ohi tämä että Shiomitsu-sensei kävi jumalauta täällä Kokkolassa tänä keväänä.

Leiri kai peruuntui Islannin tulivuoren takia, eli sikäli ei syytä harmitteluun.

[kollegiassessori]

Mättömachismo on kyllä niin rektumia että kismittää. Judopuolella huomaa samaa kun kisailijoiden kanssa treenaa, ei tietenkään kaikkien mutta näitä sankiareita kyllä löytyy.

Rajatulla pystytreenilläni olen kuitenkin ollut huomaavinani sellaista ilmiötä, että puhtaalla sisuuntumisella ja periksiantamattomuudella pääsee jo pitkällä, ja vatipäisyys loppuu kuitenkin suhteellisen pian kun vaan pitää tiikerin silmässä. Judopuolella taas tunnustusta tulee silkan tekniikan puolesta ja sen hankkimiseen menee sitten sitä AIKAA, eikä kisavadeja saa välttämättä siltikään kiinni, niillä kun on jo väh. viisi vuotta vyön alla ja astetta kovempi treenirigiimi.

Anaalia hommaa, mutta elämässä saa aika paljon niellä jos johonkin meinaa päästä. Hyvät lääkkeet maistuu aina pahalta, tai jotain.

[Lapajätti]

Simula - Klemola sparrista...
Simula oli minun senseini ja tämä on häneltä itseltään kuultua: Klemola oli sensei Shiomitsun leirillä pukuhuoneessa ennen harjoituksia puhunut (kehunut), että pystyy ajatuksen tms. voimalla pysäyttämään hyökkääjän. Kannuksen reeniporukka kertoi tämän tietysti Simulalle. Reenien lopuksi oli sitten kumitea, jolloin Simula otti Klemolan parikseen ja sanoi, että pysäytä minut nyt sitten, kun kerta siihen pystyt. Ei siinä tarvittu, kuin gyakuzuki päähän ja tsugiashi sokuto kylkeen -> nenä poskella ja kylkiluut sisässä.

[Lasse Candé]

Jotenkin arvelisin että sillä, miten tuo on asian yksi puoli, on jotain tekemistä sen kanssa mitä voidaan vain arvailla siitä mikä sitten asian koko totuus on.

Jutuilla kun on tapana vähän kasvaa. Ehkä seuraava kertoja käyttää jo ilmaisuja "...luu murtui" ja "chi-pallo". (?)
Ei siinä mitään jos on totta ja varmuudella, mutta yleensä ei paljon vaivauduta tarkistamaan tai edes aina muistelemaan. Eräs parhaista kavereistanikin kertoo tarinat aina silleen hyvinä tarinoina.
(Parasta on niissä tapauksissa kun
1. Oli itse paikalla kun tarinan tapahtuma tapahtui.
2. Huomaa miten tarina kehittyy kertomiskerrasta toiseen.
Tämä ei tietenkään liity nyt asiaan...)

Kuten sanottua... Ei siinä mitään jos on totta ja varmuudella...

Ja siis mikäli "nenä poskella" tarkoittaa murtumista joka näkyy päällepäin erittäin selvästi vääntymisenä oikeasti poskelle sekä "kylkiluut sisässä" ihan aitoa murtumista.

Se sitten mitä se kertoo sparraajasta, mikäli on tuollaisenaan totta, jääköön jokaisen arvioitavaksi.


Koska täällä on ikäänkuin arvailtu, on toki hienoa kuulla tarinaa vähän lähempää. Ehkä on myöhäistä enää sanoa että on lapsellista näitä foorumilla kysellä. Ehkä nyt on käsiinräjähtämisen jälkeen aika niin tarkalle totuudelle kuin vain voimme saada, kun juttu jo ikäänkuin on juoruttavana täällä. Hienosti toimittu, nassesetä!

Eli kerrotko, Lapajätti, hieman spesifisemmin. Vaikkapa että
- Mitä Klemola on kuulemma aluksi sanonut (/kehunut) ja miten tarkasti tämä sisältö muistetaan ja ketkä kuuntelivat ja sitten menivät Kertoilemaan Eteenpäin?
- Millä säännöillä kumitea otettiin?
- Mitä ilmaisut "nenä poskella" ja "kylkiluut sisässä" tarkalleen tarkoittavat?
- Mitä tahansa muutakin faktapohjaista silleen ilman tarinankerrontakertoimia värikkäine ilmaisuineen

[Lapajätti]

Niin, tapauksestahan on aikaa jo parikymmentä vuotta ja Simulankin kuolemasta tulee muutaman viikon päästä 7 vuotta kuluneeksi.
Klemolan sanomisista tiedän sen, että oli tosiaan antanut ymmärtää, että hän pystyy pysäyttämään hyökkääjän koskematta tähän (en tiedä tarkoittiko kenet tahansa). Pukuhuoneessa oli paikalla Simulan omia oppilaita Kannuksesta, jotka kertoivat kuulemansa Simulalle. En tiedä, ketkä olivat paikalla, mutta oppilaiden täytyy olla Simulan ensimmäisiä, koska tapahtuma ajoittuu 80 - luvun lopulle ja Kannuksen karateseura, nykyinen Wado-ryu karate-do academy Kannus perustettiin 1986.
Kumitea otettiin ilman sääntöjä, mutta kuitenkin järki mukana, koska suojia ei käytetty. Tässähän toki tuli ylilyönti, mutta toisaalta sanoista miestä, sarvista härkää. "Nenä poskella" oli allekirjoittaneen virhe, koska tiedän vain, että senkat lenti, "kylkiluut sisässä" -> ainakin yksi kylkiluu murtui, mahdollisesti useampi.
Tämän kaiken olen itse kuullut Simulan suusta, kun sitä itse häneltä kerran saunanlauteilla kysyin. Jukka80 mahdollisesti pystyy vielä tarkentamaan tapausta, jos vielä jotain tulee mieleen.

[Clancy B.]

en epäile yhtään moisen tapahtuneen, klassinen esimerkki persoonista; toinen "tuhoaja" ja toinen "parantaja", ihan positiivisessä mielessä molemmat. Varmasti molemmilla oli kykyä molempiin suuntiin mutta mieli vei valintansa mukaan.

[TimoS]

en epäile yhtään moisen tapahtuneen

Niin, käsittääkseni tämä yhteenotto on tapahtunut, siitä ei ole missään vaiheessa ollut epäselvyyttä. Se, mistä tässä ei tunnu olevan (enää) kellään varmaa, mieluiten ensikäden tietoa, eli ei toisilta ihmisiltä kuultua, on, että mitä oikeasti tapahtui ja ennenkaikkea miksi. Mikä aiheutti tuon tapahtuman? Täällä on nyt kerrottu, että syynä saattoivat olla Klemolan kommentit, mutta kaikella kunnioituksella paikallaolleita kohtaan, kuinka tarkkaan kukaan muistaa, mitä joku sanoi parikymmentä vuotta sitten? Toinen juttu sitten tietenkin, että onko sillä oikeastaan mitään merkitystä enää?

[Janne Oksanen]

Samaa touhua kuulemma hokutoryun puolella 80-luvulla. Sparreissa mustat mättivät keltavöisiä täysillä. Takas kotiin mentiin aina nenä poskella ja ontuen.

Ilmeisesti tuota menoa oli vielä 90-luvullakin. Meidän seuraan tuli tyyppejä, jotka olivat saaneet aivotärähdyksiä jne. tuollaisissa tilanteissa ja päättivät vaihtaa tyyliä.