Oletko onnellinen?

[Point]

Ei ole ensimmäinen kerta, kun Potkun kyynisemmät varoittelevat liian ruusuisista oloista tulevaisuuden suhteen. Meitsi ei petrity.

Lääkärin ammatti, muuten, on nuorelle idealistille loistava tie keski-iän kyynisyyteen ja petrittymiseen

No, ketjun hengessä tarkoitin sitä, että kaikesta uhosta huolimatta voit yhtäkkiä huomata, että saksalaiset tekevät hyviä autoja, Prismassa on näppärä käydä vostoksilla, pakettimatkat ovat käteviä muksujen kanssa ja Kokoomus ajaa sinun asioistasi. Ja vaikka naapuri joskus ärsyttää, niin olet onnellinen elämääsi. Ei sitä 4-kymppisenä jaksaisi muutenkaan käydä niitä mallitypyjä panemassa, koska kotona on mukavaa

Tuli vanha viesti mieleen. Onkos Kristian vielä käynyt Prismassa?

[Jorge]

Ei Kristianin tarvitse, kun Big Pharma houkuttelee jo lääkäriopiskelijoitakin liittymään salaliittoonsa ja voitelee heitä kaviaarin, samppanjan ja hanhenmaksapalleroiden kotiinkuljetuksella

[Mika]

Ehkä Tanskanmaalla ei olekaan jotain mätää.

On Wednesday, the United Nations made it official: It found Danes to be the happiest people on Earth in a study of 156 countries.

Knud Christensen, a 39-year-old social worker, knows one reason why his compatriots are laid-back — they feel secure in a country with few natural disasters, little corruption and a near absence of drastic events.

“We have no worries,” Christensen said, smiling as he stood on a Copenhagen street near the capital’s City Hall. “And if we do worry, it’s about the weather. Will it rain today, or remain gray, or will it be cold?”

[Mika]

Vaikka tässä kirjoituksessa käsitellään pääasiassa narsismia, siinä sivutaan myös onnellisuutta.

So what can we do about all this and how can we lead a happy and purposeful life? One of the largest studies on happiness was conducted by a group of Harvard researchers who followed a large cohort of people over a period of 75 years. What they discovered – unsurprisingly – was that fame and money were not the secrets to happiness. Rather, the most important thing in life and the greatest predictor of satisfaction was having strong and supportive relationships – essentially, that “the journey from immaturity to maturity is a sort of movement from narcissism to connection”.

So maybe it’s time to take a break from that smartphone, shut off your computer and meet up with a friend or two. Maybe, just maybe, you might feel a little better – and boost your self-esteem.

[Snake-Master]

Kyllä, olen onnellinen. Onnelliseksi tuleminen ei vaadi niin paljoa, kuin jotkut luulevat. Itse tulen onnelliseksi, kun kuuntelen bollywood-musiikkia, luen Aku Ankkaa tai treenaan Kung-Fu:ta.

[JariMarjamaa]

Olen.
Saan työttömyyden jälkeen tehdä työtä mikä on mielenkiintoista ja työyhteisö on hyvä.
Saan treenata mikä kiinostaa.
Viikonloppuisin on Lidlin ykköstä ja S-mafian kolmosta sekä koneesta ja youtuubista soi rokki.

Ainoa mikä voisi olla paremmin, olisi joku kenen kanssa tämä jakaa. Kuin oman perheen ja kavereiden kanssa.

[Mika]

Tässä on tosi hyvä artikkeli, jossa psykiatri Antti S. Mattila, pitkän linjan ammattilainen, kertoo miten onnellisuutta voi harjoitella. Lämmin lukusuositus.

https://www.terve.fi/artikkelit/psykote ... -s-mattila

[AlexMachine]

Onnellisuuden tavoittelusta saattaa myös tulla sellainen loputon matka joka tuottaa pettymyksiä. Ihmisen pitäisi ymmärtää että jatkuva onnellisuus on lähes mahdotonta. Onnelliset hetket ovat tavoittelemisen arvoisia, mutta paljon tärkeämpää kuin jatkuvan onnellisen tilan tavoittelu olisi mielestäni rakentaa elämä niin että on tyytyväinen elämään. Onnellisuus tulee sitten sitä kautta. Samoin ns tasapainoisen tilan tavoittelu on haastellista koska muutos on pysyvä tila ja tasapaino rikkoutuu vähän väliä. Nämä kun ymmärtää niin alkaa oppia elämään niin että hyväksyy muutokset ja siitä huolimatta on tyytyväinen ja pystyy elämään elämää joka on sisältörikasta.

[MikaM]

AM on mielestäni tässä jännän äärellä. Vertautan myyntiin. Jos tavoitelee X € myyntiä, mutta tekee koko ajan väriä asioita, saavuttamatta jää. Jos sen sijaan keskittyy tekemään oikeita asioita, saavuttaa parhaan mahdollisen tuloksen kokonaisuutena ja tuo € tavoite ei enää ole relevantti.
Väitän että sama pätee onnellisuuteen.

[Eppu]

Mietin otsikon kysymystä ja mieleeni tuli erään entisen esimieheni sanoma: "Joka päivä harmittaa, muttei koskaan koko päivää".

Itse ajattelen juurikin, että onnellisuus on pidemmän trendin kuvausta. Itsellä on tällä hetkellä varttimiljoona velkaa ja töissä paukkuu reissupäivää tai muuten pitkää vuoroa juhannukseen asti. Mutta nämä kertovat minulle siitä, että kuuden vuoden etäsuhde tuoreeseen vaimooni päättyy ensi viikonloppuna ja minulla on kutsumusammatti, joka on niin ajankäytöllisesti kuin aatteellisestikin enemmän osa minua, kuin työpaikka.

Sanoisin olevani todella onnellinen ja ennen kaikkea onnekas, jos sellaisia asioita kuin tuuri, sattuma, kohtalo ja hyvä onni on määriteltävissä.

Muistin ihan oikein, että tällaiseen ketjuun on tullut kirjoitettua.

Nykyään koen olevani valtavasti onnellisempi, kuin edellistä viestiä kirjoittaessa. Elämän eteen heittämistä jutuista ja niiden suhteen tekemistäni valinnoista johtuen.

Muistelo tuli mieleen, kun tein podcast-jakson, jossa (ainakin yritin) pohtia mitä on olla onnellinen.

[tapsaattori]

Oon hyvin onnellinen mm. siitä että poika oppi uimaan ja innostui jopa harrastamaan sitä ja toinen lapsi sai hankalia kaverikuvioita selviämään. Nuista on tuloillaan ihan kelpo täyspäisiä yksilöitä.

Siitä en oo kovin onnellinen että henkilökohtaisella tasolla, sellaiset jutut mitä tekisin ns omalla ajalla, elämässä ei ole varsinaisesti mitään tarjottavaa. Terveys on sillä mallilla että töissä (joka ei kiinnosta) pystyy suurinpiirtein sinnittelemään. Kamppailulajeihin ei mitään mahdollisuutta. Muutamaa kevyempää juttua kuten kalastusta jaksaa jotenki puolivaloilla muttei läheskää niinkuin haluaisi.

Mutta ihan mukavia hetkiä sattuu päiviin myös. Oikeastaan se jos yöunet menee kipuilun takia niin koen, että päivistä tulee oikeasti raskaita ja ahistaa. Muutenhan elo on pääasiassa ihan mukiinmenevää kun asennoituu realiteetteihin ja hyväksyy sen että tekemisessä ja olemisessa välttävä riittää mm. sellaisesta ajatuksesta että työstä löytäisi jotain sisäistä motivaatiota puhuttelevaa tai saavuttaisi ns merkittäviä asioita oon päättäny luopua ja se on tavallaan helpotus. Tämän pohdinnan ulostaminen tekstiksi myös. Tsemppiä kaikille.

[Lasse Candé]

Hyvä kuulla että on myös onnen aiheita. Tuo työ- ja harrastushommeli taas on sellainen, minkä takia kannattaa ihan miettiä näiden asioiden muokkaamista parempaan.

Ja tästä saakin aasinsillan omaan elämääni. Meillä oli ”coaching”-sessio duunissa keväällä ja asetin itselleni tavoitteeksi saattaa työn ja vapaa-ajan tasapainoon. Olin syksystä 2011 saakka elänyt melko stressaavasti ja taas ennen sitä varastotyöläisenä tuhlannut aikaani. 2011 aloitin opettajana, kaksi vuotta uudessa duunissa isolla läjällä opetustunteja. Sitten 2013-2020 kokopäiväopetusta ja kokopäiväopiskelua rinnakkain. Vain viimeiset vuodet opiskelin oikeastikin kokopäiväisesti. Se jätti jälkensä. Sitten viime lukuvuonna otin takaisin vastaan lyhyen matematiikan ja oli helkkaristi ylitöitä. Tämän lisäksi laadin ja käännän kansallisia (näin kai voi sanoa) fysiikan kokeita.

Selvisin silti tästä kaikesta ehjänä, mutta tahti on ollut niin kova, että elämää ei kaikin osin ole voinut kutsua tasapainoiseksi. Setistä on kärsinyt harrastus, unet, kotielämä, hiljainen kaverielämä ja kuppikin on kallistunut liikaa. Mutta jo viime lukuvuosi oli askelia kohti parempaa. Nyt minulla ei enää ole rankasti ylitöitä, vaan normaali työkuva. Aion saavuttaa tavoitteeni, tehden työt kunnolla ja panostaen vapaa-aikaan. Vapaa-ajan asioita on jo kalenterissa eikä pitkästä aikaa tunnu stressaavalta että näin on. Se tuntuu mukavalta. Ja viihdyn töissä paremmin kuin pitkään aikaan. Lisäksi minulla on nyt viikottainen alkoholimääräraja, joka on sellainen etten käytännössä tule känniin ollenkaan. Tulen pitämään tätä taulukkolaskentataulukkoani koko lukuvuoden, mukaanlukien joulu- ja muut lomat.

Tavoite tasapainosta pitää olla saavutettu ensi kevätjuhlissa. Olen kovaa vauhtia onnistumassa jo nyt.

Eli juu, olen onnellinen.

[Mika]

Tämä kaunis ajatus osui ja upposi





https://eu.usatoday.com/story/life/heal ... 121353001/

[Lasse Candé]

Olen jo pitkään etsinyt noita glimmereitä arjesta ja yrittänyt tarjoilla niitä myös muille.

Niitä löytyy lähinnä siitä, että osoitetaan elein kanssaolijoille, että työ, yhdessäolo, asiointitilanne tai mikä tahansa on mukavaa yhdessä tekemistä. Ja niinhän se yleensä onkin.

[Kari Aittomäki]

Minä olen elänyt karatesuodatteisesti, ja siihen kuuluu vahvasti se ajatus että jokaisen päivän jokainen hetki on helmi tai oikeestaan hedelmä joka tulee poimia talteen ja josta tulee imeä hartaasti se ydinmehu, kaikkineen.
Myös ja etenkin niistä katkerista pettymyksentäyteisistä.

Olen katsellut Kivisydämen hymyä muutamankin kerran, ja kun tossa parivuotta sitten valmistauduin leikkaukseen jonka lopputulema oli epävarma.. katsoin ulos ja lauloin hiukan.
Ja tajusin olevani tyyni ja onnellinenkin.

Pari päivää sitten meinasin tukehtua nauruun.
Jonka aiheutti tuo huusholliani putsaileva nuori nainen.

Jup, mä olen onnellinen.