Muistan Timosta aina ensimmäisenä hänen hymynsä. Mies oli todella huumorintajuinen ja vitsaili usein. Hän oli yksi positiivisimmista tuntemistani ihmisistä. Nyrkkeily oli hänelle elämänkestoinen intohimo. Hän teki päivät töitä Riihimäen Lasissa ja illat ja viikonloput nyrkkeilyn parissa. Timo oli ensimmäisiä suomalaisia kansainvälisiä nyrkkeilytuomareita.
Jyri Kjällin tunsin jo ala-asteella, koska hän nyrkkeili samassa seurassa eli Porin NMKY:ssä kuin yksi luokkakaverini ja toinen koulukaverini. Timo oli joskus niihin aikoihin tuomaroimassa Porissa kisoja, jolloin hän oli tietysti aina meillä eli vanhempieni luona yötä, ja sanoi että siitä nyrkkeilijästä tulee vielä jotakin. Ja niinhän noin kymmenen vuotta myöhemmin Kjäll otteli olympiapronssia Barcelonassa.
Joskus Choy Lee Fut -aikoinani halusin kehittyä paremmaksi lyöjäksi, joten hakeuduin Timon valmennukseen Riihimäelle yhdeksi viikonlopuksi. Nyrkkeily on kyllä kuningaslaji, ja Timo oli hyvä valmentaja.
Timon kolme lapsenlasta ovat siinä mielessä samanlaisia kuin hän että he ovat iloisia ja rentoja ihmisiä. Minun silmissäni Timon henki elää heissä.
