Hyvän mielen ketju vol. 2

[MikaM]

Onnittelut.
Koordinaattorin kanssa palaveria, niin kyllä se siitä.

[Kari Aittomäki]

Marjapensas-aika ois käsillä!

Ja voi jestamandeera kuin isoja punaherukat ovatkaan! Enpä muista ennen.
Oli pakko ottaa tuo mun kaunis emalikippo ja täyttää hänet kokonaisilla tertuilla koska ne on niin upian näkösiä.
Siihen vielä järeitä karviaisia ja muutama kipakka omena puusta ja Taideteos on valmis.

Laitoin hänet tohon pienelle kaunisrakenteiselle sohvapöydälleni hymyilemään Jumalan omaa erityistä hymyä.

Pienet ilot on suurimpia.

[katar]

Hiihaa, vielä kaksi työaamua ja sitten on miniloma; lähdemme mökkeilemään mieheni kanssa Keski-Suomeen. Järven äärelle, grillipaikka, sauna, vene; ostettiin tikkataulukin, niin voi heittää tikkaa. Onget messiin ja vesille venosen mieli. Ja puusauna . Iihanaa!

[katar]

Oli muuten hyvä miniloma. Grillattiin, kalasteltiin (saatiin pari kohtuu ahventa ja mies nappas myös yhden alamittaisen lahnan, joka päästettiin pois), saunottiin (yhtenä päivänä kahteen kertaa); syötiin hyvin ja nukuttiin hyvin. Mä voisin muuttaa jonnekin keskelle skuttaa, että sais olla rauhassa ilman mökää. Siellä nyt oli vähän mökää, kun oli se venetsialaiset, niin toisella rannalla joku porukka poltti kokkoa ja toisella puolella paukuteltiin raketteja ja jengi mölisi jossain suunnalla. No, mutta tykättiin kuitenkin.
Ja varattiin saman järven ääreltä mökki uudestaan ensi kuulle, mennään torstaina ja sunnuntaina kotiin. Saa nähdä, miten viileätä silloin on; tänään meillä oli aamulla 6.45 jälkeen 6 astetta.

[Kari Aittomäki]

Syksy saa.
Aamu saa, ilta saa..
milloinkahan minä saan?

Sori, oli pakko. Hekkohee.

No, tänään sain köökin vallan täyteen herkkuja.
Kotomaan omppuja, osa omasta pihasta jossa siis nuoret puut puskee jo satoa (tää on silkkaa ruokamultaa koko tontti) ja jösses kun ovat maistuvaisia.

Osto-omppusia sain eräältä kasvattajalta joka pyysi niin vähä että tingin hintaa ylöspäin melko huolellakin.
Samasta lähteestä tuli siskolikan kautta puolukkaa, karpaloita ja jopa tyrnejä.
Ja sattans kanttarelleja joita en hjalunnu, en osaa tehä. Siskolikka osaa, pitäkööt.

Se pelkkä eläväinen tuoksu tossa keittiössä oli kyllä niin iloa pelkkää.

Jumalauta kun sais jostain vuohenmaidosta vuoltua jogurttia vielä.
Ja metsämansikoita perkele. Vodkanmausteeksi.

Syksy on vuodenajoista ihanin.

[Lasse Candé]

Pub Ikkuna Kampissa. Tässä mistä ikkunasta näkee Narinkkatorin ja mistä nopsaa vaikka hyppää bussiin.

Maksoin käteisellä ja tuli ”tonnin seteli” -fiilis, että sain väärin takaisin. Baarimikko oli erittäin asiallinen, kuten myös minäkin. Käytiin keskustelut faktoista ja muistikuvista kelaten takaisinpäin, että mitenköhän se meni. Keskustelu oli todella rakentava ja hän kertoi, että kohta tulee herra isoherra paikalle, mistä seuraa, että kameroista näkee miten meni. Molemmat luottivat vahvasti toisiinsa ja baarimikko veti tilanteen todella hyvin.

En ehtinyt häippästä ennen isoherran saapumista, niin sitten vähän ajan päästä baarimikko toi kympin ja lisäksi shotin, kertoen että olin oikeassa. Sanoin, että ei olisi tarvinnut, kun kerran asiasta juteltiin niin rakentavasti, mutta tähän päädyttiin.



Takanani mies itki itsekseen ja katsoi jotain videota kännykältään. Kävin kysymässä, että onko kaikki OK, mihin hänen oli siinä tilanteessa vähän vaikea vastata ja piilotti tunteensa. Taputin hartiaansa ja toivotin tsemppiä.

Myöhemmin kun jätkä lähti, hän kuitenkin otti hetken ja kiitti huolenpidosta. Lähti vissiin jonnekin bussilla. Oli ollut jotakin elämässään, mitä ei alettu avaamaan kummankaan puolesta tuota enempää.



Jotenkin hyvä mieli siitä, että asiat lutviutuu ja että ihmisten välisissä kohtaamisissa on tällaista asiallisuutta. Kikkelis-kokkelis -miestä lainatakseni, tää on tää maailma. Eikä ehkä ihan huonokaan.