Vähähiilihydraattiset ruokavaliot

[Aihki]

Tuolla hemoglobiinilla et taitaisi kelvata moniin kestävyyslajeihin ilman erityisiä todistuksia. Mulla taisi viime kokeessa olla suunnilleen sama ja lääkäri ei oikein ymmärtänyt kun valitin anemiaa (nuorempana oli std 175).

Voisin hyvin kuvitella, että itse kullakin saattaisi olla keskiarvosta melkoisesti poikkeava henkilökohtainen "optimi" ravinto, nykyinen tietämys ei vain taida vielä riittää sen määrittelemiseen.

[Elina]

Niin, ja tämän vuoksi nuo ravitsemussuositukset ovat väljät ja nehän ovat kansallisen tason suosituksia. Tätä ei vain tunnuta ymmärrettävän.

Sitä henkilökohtaista perimän mukaista ravitsemustahan on joskus futuristissa ideologioissa väläytelty. Ei varmaan olis huono, vaikka ihan varmasti jonkun mielestä olisi

[Aihki]

Toisaalta tulee mieleen lukemani tarina (kylläkin tosi) vuosien takaa. Se pitää sisällään sen, että keskiarvoihmistä ei ole! Yhdysvaltain ilmavoimat määritteli muistaakseni 50luvulla lentokoneen ohjaamon keskiarvoihmisen mittojen mukaan. Seurauksena oli joukko omituisia onnettomuuksia, joiden syyksi ilmeni ohjaamon mitoitus, keskiarvo-ohjaamo ei soveltunut kellekään. Asiaa tutkittiin systemaattisesti ja tuloksena oli määritelmä asioista mitä pitää voida ohjaajakohtaisesti säätää ja kuinka paljon. Oudot onnettomuudet katosivat ja vielä joukko muitakin. Eli keskiarvo ei välttämättä sovellu kellekään.

[Elina]

Mutta edelleenkin, se ei olekaan se ravitsemussuositusten idea, että kaikki vetelevät samoilla määrillä. Vaan se, että on määritelty se ladonseinä, johon pitäisi ravitsemuksessaan osua.

[Aihki]

Ainakin kun viimeksi näin sen ravintopiirakan niin ei siinä paljon selitelty ja se jää ihmisille mieleen!

[Andy]

Miten asiaa pitäisi kehittää?

[Aihki]

Miten asiaa pitäisi kehittää?

Tämähän on kyllä se tuhannen taalan kysymys!

Lyhyesti: en tiedä. Pitemmästi: arvaan, että tehokkain tapa olisi saada juurikin se ravintopiirakka sellaiseen muotoon, että siitä ilmenisi jonkinlaiset rajat selvästi. En kylläkään tiedä miten se pitäisi tehdä, mutta epäilen tällaistakin asiaa viestinnässä tutkitun. Pitempi tie on ihmisten opettaminen, tällöin kyllä Fogelin kaltaiset meuhuajat on saatava syrjään. Toisaalta en ole ihan varma voisiko se Suomen nykyisessä ilmapiirissä edes onnistua, muistelen vain D-vitamiini keskustelua, jossa alan tutkija suositteli Suomeen aivan eri määriä kuin oli itse allekirjoittanut kansainvälisessä tutkimuksessa. Samaten hänen lausumansa: "ihmisten on saatava riittävä määärä normaalista ravinnosta" on järjen vastainen. Samat asenteet kuitenkin hallitsevat ravintokeskusteluakin.

[Elina]

Ravitsemussuosituksissa on kyllä laajaltikin avattu asioita. Ne voi käydä lukemassa täältä:

http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi ... ositukset/" onclick="window.open(this.href);return false;

[Aihki]

Mutta millä saat ihmiset lukemaan nuo saati sitten ymmärtämään. Ja jo aloitussivulla on aika omituista tekstiä (en saa läpyskällä lainattua).

[Mika]

Ravitsemuksen perusteita opetetaan peruskoulun terveystiedon tunneilla. Hyvin teini-ikäiset ne ymmärtävät.

[Aihki]

Taisi olla Einstein, joka totesi jotain universumista ja ihmisten typeryydestä.

Suurin kansanterveydellinen hyöty tulisi jos nämä sinun teinisi noudattaisivat oppimaansa (vähennetyillä hiilareilla), mutta kun eivät ilmeisesti tee, vaan mässäävät chipsejä.

Sen jälkeen siitä on sitten vaihtelevasti hyötyä tai ei.

[Mika]

Noinhan se tietysti on, ja kuten ketjussa on todettu, ongelmana eivät ole suositukset tai niiden ymmärtäminen vaan niiden sivuuttaminen. Ihminen on hedonisti.

[Point]

Nuo suosituksethan ovat raamit, jotka antavat mielestäni aika hyvät raamit eikä sitä leipää, josta niin paljon mouhotaan, ole pakko syödä. Silloin vaan kuitujen ja joidenkin suojaravinteiden saamiseen täytyy nähdä ehkä enemmän vaivaa. Leipä nyt on vaan suomalaiseen ruokakulttuuriin aika oleellisesti kuuluva elementti. Noissa virallisissa ravintosuosituksissahan otetaan huomioon se kuinka nämä "raamit" sopivat suomalaiseen ruokakulttuuriin ja miten sitä voidaan toteuttaa joukkoruokailussa. Tietenkin sinä täytyy ottaa huomioon myös, että miten sen noudattaminen onnistuisi kotimaisella tuotannolla. Tällä esim. Selittyy miksi kasviöljyistä suositellaan esim. Rypsiöljyä (tietenkin taustalla on myös terveystutkimuksia). Välttämättä myöskään 70-luvun suosituksissa ei olisi ollut oikein voinut olla pähkinöitä, koska niiden saatavuus ei ollut silloin aivan yhtä hyvä kuin nyt.

Viralliset suositukset ehkä häviävät sen takia monelle muulle ruokavaliolle, koska niissä ei ole tarpeeksi selkeitä suosituksia verrattuna näihin muotidietteihin, joissa annetaan selkeämmät ohjeet mitä pitää ja saa syödä. Parhaimmissa on jopa reseptit ja menut mukana. Ehkäpä Laatikainen ja kumppanit voisivat väsätä jonkun tatuoidun julkkiskokin kanssa pari ruokakirjaa/liudan reseptejä, jotka noudattelisivat virallisia ravintosuosituksia. Tämä kansa kaipaa kunnon ohjeita. Raamit ovat liian leveät

[Mika]

Olen huomannut että monissa muodikkaissa ruokavaliossa yhdistyy usein kolme eri tekijää:

1) Henkilökohtaisuus ("Tämä on juuri sinulle")
2) Henkilöityminen ("Tämän ruokavalion kehittäjä, suuri guru Sejase...")
3) Tieteen vähättely tai jopa vastaisuus

Saahan noilla mielenkiintoa aikaan. Tavalliset ravitsemussuositukset ovat tosiaan tylsiä.

Sekin on hyvä huomio, että liikunta on vapaaehtoista mutta ruokailu ei ole.

[Point]

Individualismi on ollut vallitseva trendi pidemmän aikaan ja sitä ovat monet markkinoijat käyttäneet markkinoinnissa, myynnissä ja tuotekehityksessä pidemmän aikaan. Muistatteko ajan, kun hampurilaisateriat olivat valmiita paketteja (hamppari, ranskalaiset ja limu). Nythän saat "koota sen ihan itse". Vaikka lopputulos on suurimmalla osalla täysin sama, niin jollekin saattaa tulla käsitys, että hänet otetaan yksilönä jotenkin huomioon. Nöin karkeana esimerkkinä.

Muita myynnillisiä klippejä näissä muotidieteissä on se, että niihin liittyy usein tarina. Joku on parantunut syömällä näin, ruokavalion kehittäjä on tehnyt jotain merkittävä ja taustalla on myös ehkä jopa joku salaliitto.. Klassinen hyvän ja pahan taistelu. Monesti on havaittavissa samoja piirteitä kuin joissakin populistisissa liikkeissä. Auktoriteetin, eliitin vastustaminen, joka näkyy välillä hyvinkin henkilökohtaisena tieteen vastaisuutena "Pekka Pusaa ja kumppaneita" kohtaan ja tietenkin se karismaattinen johtaja.