Tulonsiirrot ja sosiaaliset etuudet

[Mjölnir]

Opiskelijoiden asumistuki lakkaa ja opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin. Tämä tarkoittaa sitä, että suurimmalla osalla opiskelijoista asumistuki nousee, mutta osalla se laskee tai poistuu kokonaan, koska he asuvat avoliitossa tai sen kaltaisissa olosuhteissa. Koska avo- ja avioliittoa käsitellään nykyään tasa-arvoisina suhteen muotoina, myös avopuolison tulot vaikuttavat tukiin, sillä yleistä asumistukea ei käsitellä henkilökohtaisesti vaan ruokakuntakohtaisesti.

Mitä mieltä?

[PetriP]

muutoin ok, mutta kuka määrittelee oikeudenmukaiseti "avoliitossa tai sen kaltaisissa olosuhteissa" asumisen?

[Totte]

Tämä ongelmahan ei ole uusi. Se on aikaisemmin koskettanut opiskelijoita (puolison tulot vaikuttivat asumislisässä). Sen jälkeen se poistettiin asumislisästä, mutta jäi yleiseen asumistukeen. Ongelmissa on siis olleet esim. pariskunnat missä toinen on työtön. Tai oikeastaan ongelmissa ovat olleet kämppikset tai alivuokralaiset missä toinen on työtön (pariskunnillahan lakia on automaattisesti sovitettu ihan oikein). Opiskelijat laitetaan siis (jälleen) samalle viivalle muiden kanssa. Ryhmänä opiskelijat ovat kuitenkin hieman ongelmallisia, sillä heillä kimppa-asuminen on paljon valtaväestöä yleisempää.

Petrin kysymys on vähän hassu, sillä vastaus on tietenkin "ei kukaan". Kukaan ei pysty määrittelemään tuota oikeudenmukaisesti. Nakki on kuitenkin napsahtanut Kelalle, joka on tuota tehnyt jo vuosikymmeniä. Mitään uutta tässä siis ei ole.

Kuten olen aikaisemmin tässä ketjussa kirjoittanut, koko tämä sääntö perustu huoneenvuokralakiin, missä avopuolisot katsotaan olevan yhteisvastuullisia vuokrasta. Koska ne ovat yhteisvastuullisia vuokrasta, ne siten muodostavat yleisessä asumistuessa ruokakunnan. Tässä on siis tietty johdonmukaisuus takana. On kuitenkin turha väittää tämän huoneenvuokralain olevan sitova, sillä siitä huolimatta asumislisä on vuosia myönnetty pelkästään henkilökohtaisten tulojen perusteella.

Voidaan tietenkin olla monta mieltä siitä, onko tämä mitenkään oikeudenmukaista. Onko kukaan muuten tietoinen siitä miten avoliitto todetaan jos vuokranantaja rupeaa perimään maksamattomia vuokria huoneenvuokralaissa säädetyn yhteisvastuullisuuden perusteella jonkun avopuolisolta/kämppikseltä? Tässä kai käräjäoikeus viime kädessä ratkaisee?

[PetriP]

Voidaan tietenkin olla monta mieltä siitä, onko tämä mitenkään oikeudenmukaista. Onko kukaan muuten tietoinen siitä miten avoliitto todetaan jos vuokranantaja rupeaa perimään maksamattomia vuokria huoneenvuokralaissa säädetyn yhteisvastuullisuuden perusteella jonkun avopuolisolta/kämppikseltä? Tässä kai käräjäoikeus viime kädessä ratkaisee?

Yleensä kimpaasujilla on vuokrasopimuksissa klausuuli yhteisvastuullisuudesta. Eihän sitä muuten uskaltais nuorisolaumalla vuokrata. Ja nyt uudessa tilanteessa kaikki kuuluis samaan ruokakuntaan. Ainoa vaihtoehto on alivuokralaisuus jolloin päävuokralainen on vastuussa koko summasta

[Totte]

Pitäiskö lukea "nuorisolaumalle", eikä "nuorisolaumalla"? Olen kuitenkin nähnyt runsaasti sopimuksia, missä tuota yhteisvastuullisuuslauseketta ei ole. Niitä on tehty nimenomaan tuen ehtojen täyttämiseksi. Usein se tosin menee alivuokrsopimusten kautta nimenomaan vuokrantajan vastustuksen takia.

Opiskelijan kohdalla tällä ei tosin ole tähän asti ollut mitään merkitystä, sillä jokaiselle on myönnetty tuki erikseen vaikka olisi ollut yhteinen vuokrasopimus. Asumislisää saava ei myöskään voi kuulua yleisen asumistuen ruokakuntaan*, joten yhteisellä sopimuksella on voinut hakea puolikkaaseen yleistä asumistukea ja puolikkaaseen asumislisää. Tuleehan tämä oleman iso muutos...

* Voi olla, että poikkeuksena on perheellinen opiskelija joka muuttaa tilapäisesti toiselle paikkakunnalle ja hakee asumislisää. Hän kuuluisi edelleen muun perheen mukana myös vakituisen kodin ruokakuntaan. En kuitenkaan muista tätä ihan varmasti.

[Mika]

Tuloloukuista puhutaan paljon. Tässä olisi yksi ihan realistinen laskelma.

Laskelman esimerkiksi on otettu yksinasuva helsinkiläinen, jonka asunnon vuokra olisi 675 euroa kuukaudessa. Häneen käteen jäävistä tuloista on vähennetty jo verot ja veroluontoiset maksut. Jos henkilöllä ei olisi lainkaan työtuloja ja hän eläisi puhtaasti työmarkkinatuella, hänelle jäisi käteen 1 162,89 euroa kuussa. Tämä summa koostuisi siis työmarkkinatuesta, joka olisi ennen veroja 696,60 euroa, sekä 406,40 euron asumistuesta ja 169,06 euron toimeentulotuesta.

Jos tämä samainen henkilö saisi töitä ja sitä myöten esimerkiksi 1 000 euron verran kuussa palkkaa, hänen käteen jäävä tulonsa kasvaisi noin 330 euroa kuukaudessa, sillä työmarkkinatuki ja asumistuki leikkaantuisivat ja toimeentulotukea henkilö ei enää näillä palkkatuloilla saisi lainkaan.

[MtJ]

Yksi maksettava vähemmän, kun neuvolat siirtyvät yksityistämisen piiriin?

https://blogi.thl.fi/yhdenvertaisuus-ne ... lin-myota/

Asiakasseteli muodostaa uhkan nykyisten neuvolapalvelujen kokonaisvaltaiselle työlle. Yksityiset palvelut tarkoittaisivat käytännössä paluuta lääketieteelliseen ja diagnoosilähtöiseen käytäntöön.

Yksityinen puoli ei välttämättä ota puheeksi vaikeita tai rankkoja asioita, kun pelätään, että asiakas ei tule uudestaan. Tuolloin ehkäisevissä palveluissa nyt aikaansaatu painotus perhelähtöisestä toiminnasta ja terveyden edistämisestä vähitellen näivettyisi. Perhelähtöinen toiminta perustuu sekä tutkimusnäyttöön vanhempien terveyden ja hyvinvoinnin merkityksestä jälkeläisten terveydelle että terveyden edistämisen ja varhaisten interventioiden huokeuteen verrattuna korjaaviin palveluihin.

Kahdella eri järjestämistavalla eteneminen ei liene kovin perusteltua varsinkaan tilanteessa, kun lapsi- ja perhepalveluja ollaan samanaikaisesti integroimassa perhekeskuksiin osaksi maakuntien liikelaitoksia. Asiakassetelin myötä perhekeskukseen tulisi lisää uusia tuottajatahoja, mikä monimutkaistaisi palvelujen yhteensovittamista.

Läpi mennessään tuo tietää sitä, että nykyinen neuvolajärjestelmä on historiaa. Ja hyvä niin, köyhät kyykkyyn, ei niile tarvita antaa ilmaiseksi tällaisia palveluita, me keski- ja suurituloisetkin maksetaan niistä! (sarkasmia..)

[Totte]

Tämä voisi mennä myös suureen kysymysketjuun, mutta olisi siis tarve saada vähän lisätietoja vanhasta suomalaisesta lainsäädännöstä, jonka nojalla lapset olisivat vastuussa vanhempiensa elatuksesta. Googlailu osoittautui hankalaksi, sillä jos hakuun laittaa "elatus" on lopputuloksena vain lasten elatusta koskevia linkkejä. Lopulta löysin hakusanoilla "lasten vastuu vanhemmista" mm. Soininvaaran blogipostauksen (http://www.soininvaara.fi/2014/02/26/la ... -hoidosta/), jossa hän mainitsee tämän muuttuneen vuonna 1970.

Yritin selata vuonna 1970 muuttuneita lakeja finlexistä, mutta ei löytynyt mitään. Jos tuo kohta on poistunut 1970, niin lakitekstissä ei varmaan edes olisi mainintaa enää siinä versiossa vaikka se löytyisikin.

Eli, onko jollain mitä tahansa lisätietoa tästä? Mitä tämä käytännössä tarkoitti? Oliko kyseessä rahallisesta elatuksesta vai jostain muusta? Missä muodossa ja mihin lakiin se oli kirjattu? Jne. jne. Mikä tahansa tieto kelpaa, koska itse en tiedä tästä mitään.

[Lasse Candé]

En uskoisi että kyse on ollut mistään poistosta, vaan luultavasti valtiolle tai kunnille on lätkäisty lisävelvotteita. Ja ennen niiden olemassaoloa lapset hoitivat vanhempansa koska kukaan muu ei tehnyt näin. Tai siis varmaan näin ainakin romantisoidusti. Tämä kaikki 100% arvailua enkä tiedä itsekään yhtään mistä kyse.

Mutta pidän mahdollisena että kun etsit velvoitetta, etsit väärää asiaa, ellet sitten etsi moraalista velvollisuutta lakitekstien ulkopuolelta. Tämä siis yksi mahdollisuus.

[Ile]

"Upi" Kankaan haastattelussa toimittaja on muotoillut asian näin.

Ajatus elatusvelvollisuuden ulottamisesta omiin vanhempiin ei ole uusi. Se oli aikoinaan myös Suomen laissa. Vuodelta 1922 peräisin ollut köyhäinhoitolaki kumottiin kuitenkin hyvinvointivaltion arvoihin huonosti sopivana vuonna 1970.

Tunnen huonosti tuota lainsäädäntöä vaikka muistelen työ- ja sosiaalioikeuden historiasta 6 opintoviikon valinnaisen kurssin suorittaneeni.... mutta nähdäkseni tuossa vedetään mutkia suoraksi. Eli Lasse on pitkälti oikeillä jäljillä. Se oli traditionaalinen käytännön lähtökohta, että perheenjäsenet hoidettiin itse ja sitten pikkuhiljaa tuli köyhäinhoitolain kaltaisia säädöksiä, joilla vastuuta otettiin entistä enemmän yhteiskunnalle. Ilmeisesti sitten vuoteen -70 saakka laissa oli nähtävissä jäänteitä ajatuksesta, että omaisillakin on vastuuta vanhuksen elatuksesta.

https://yle.fi/uutiset/3-7108164

[Atticora]

Tuossa 20-luvun köyhäinhuoltolaissa oli tosiaan kirjattu velvollisuus huolehtia lähiomaisen toimeentulosta. En näe, että tuota olisi ainakaan 50-luvun jälkeen enää painotettu - jos koskaan, sen verran vieraalta kuulostaa. Tietämättömyyttäni ihmettelen, miksi siihen viitattiin tuolla tavalla Soininvaaran blogissa.

"Elatusvelvollisuutta" parempi hakusana tiedon etsimiseen on "vanhustenhuollon historia".

https://fi.wikipedia.org/wiki/Köyhäinhoitolaki

[Totte]

Tuhannet kiitokset vastanneille! Näillä eväillä pääsee huomattavasti eteenpäin.

[Totte]

Luin äsken pdf-kirjaa "Kannustava perusturva" (http://www.kompassi.org/wp-content/uplo ... okirja.pdf)

Siellä oli seuraava väite: Ansaittu lisäeuro (300 euron suojaosan ylittymisen jälkeen) vähentää asumistukea 32 senttiä ja työttömyysturvaa 50 senttiä. Koska ansaittu palkka vaikuttaa molempiin, on vähennys yhteensä siis 82 senttiä! Tämä on tietenkin potaskaa, sillä asumistuessa katsotaan bruttotuloja. Bruttotulothan nousevat vain 50 senttiä (eikä sitä euroa), joten asumistuessa vähennys on siten vain 17 senttiä.

Marginaaliveroprosentin laskeminen monista etuuslajeista on hyvin hankalaa. Jopa korkealle arvostamani henkilöt, mukaan lukien Osmo Soininvaara ja minä itse, ovat tehneet näissä pahoja ajatusvirheitä. Vaikeaa on, kun kahteen-kolmeen eri etuuteen lisätään vielä verotus. Tällöin marginaaliveroasteen (1 - käteen jäävä netto / bruttopalkka) laskeminen menee hyvin hankalaksi.

Väänsin siis sairaspäivän ratoksi Google Sheetsin joka laskee tuon marginaaliveroasteen. Ajattelin jakaa sen teidän kanssa, sillä täällä voi löytyä kiinnostuneita:


https://docs.google.com/spreadsheets/d/ ... edit#gid=0

Tuota pystyy käyttämään puhtaana etuuslaskurina, tai sitten marginaaliveroastelaskurina jos asettaa palkat A ja B lähekkäin, esim. 500 ja 510 euroa. Etuuksien asetuksia pystyy säätämään ja halutessaan ne saa kokonaan pois.

Pienenä kysymyksenä johon tuo antaa vastauksen. Jos Helsingissä yksin asuvan, työttömän, henkilön palkka nousee 300 eurosta 600 euroon. Kuinka paljon tästä jää käteen? (Vastaus on: 12 euroa).

Muokata voi noita lilan värisiä soluja (+ asetuksia jos haluaa). Tuo ei vielä osaa ottaa perheellisiä huomioon mitenkään, ja verotuskin huomioidaan vain tuollaisena tasaprosenttina, joka tosin voi olla eri palkan ja työttömyysturvan välillä. Tuossa voi myös olla bugeja.

Olisi mukava saada noista myös jotain kuvaajia, mutta siihen Google Sheets taitaa olla väärä työkalu.

[Ile]

En osaa tuota sisällöllisesti hirveästi kommentoida, mutta ansiokas viritelmä!

[Mika]

Paljon on muuttunut ja muuttumassa siitä, kun ketjussa on viimeksi keskusteltu. Hallituksen puikoissa on nyt kokoomus, ja vaikka olen aina pitänyt vähän hupsuna sitä väitettä, että kokooomus "kyykyttää köyhiä", sehän on totta. Nyt ihan oikeasti leikataan vähätuloisilta. Mihin ihmeen logiikkaan tuo perustuu? No, siihen köyhien kyykyttämiseen.

Kun asumistuki laskee 277 eurosta 156 euroon, on erotuksen summa kokoomuksen perusäänestäjälle mitätön, eikä hän muutenkaan saa mitään asumistukea, koska hänen tulonsa ovat sen verran hyvät. Mutta sille, joka tuota asumistukea saa, tuo erotus on totinen paikka.

Kokoomus


https://www.kela.fi/ajankohtaista-henki ... uonna-2025