Etsitkö kamppailuharrastusta? Aloita suoraan tästä uusi aihe valmiiden kysymysten kanssa ja odota, kun konkarit vastaavat sinulle. :boxing2:

Kieli(kn)oppia

Pannu aina kuumana ja pöydissä tilaa. Keskustelua kamppailulajien ulkopuolelta huumoria unohtamatta. :)

Valvoja: Valvoja

PetriP
kylkeenpotkija
Viestit: 2135
Lauteille: Toukokuu 2006
Paikkakunta: Espoo
Etulaji: Judo
Tykännyt: 18 kertaa
Tykätty: 18 kertaa

Kieli(kn)oppia

Viesti PetriP »

ä "15 % luvusta 50 on 7,5."

tossa toi 7.5 ei todellakaan ole prosenttiosuus kun prosentti on jo poins. saatu lukuhan on samaa yksikköä kuin kantaluku eli 15% 50kg omemina on 7.5klg. Termi osuus on ok.

prosenttimäärä... ymmärrän mutta terminä outo. prosentti on yksikötön luku joten ei sitä oiekin voi olla määrää. prosentti osuus vastaa ilmaisun tarkoitusta. Prosentti merkki tarkoittaa vain ja pelkästään 1/100 eli tuon alun lauseen voi yksikästtteisemmin ilmains 15/100 luvusta 50 on 7.5

Koko prosenttilaskenta on tarpeeton ilmiö matematiikassa. en ole vielä törmännyt prosentti laskuun joka ei selviä suomen kielen ymmörtämisellja ja siööä että prosentti on 1/100. Prosenttilaskenta on siis enemmän äidinkiiltä luin laskentoa. siksipä sit ei yliopistotason matematiikssa näe. koska se on pelkkää notaatiota ja ei kovin tärkeää sellaista
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit: 2196
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 43 kertaa
Tykätty: 160 kertaa

Kieli(kn)oppia

Viesti Antti »

Muutamia nopeita ajatelmia jatkaen tällä esimerkillä:
Lasse Candé kirjoitti: heinä 30, 2020, 16.37 Sanotaan vaikka että "15 % luvusta 50 on 7,5."
Kielitoimiston ohjepankin mukaan "prosenttiluku" on numeroiden ja prosenttimerkin yhdistelmänä ilmaistu luku (käy ilmi ohimennen prosenttimerkkiä käsittelevästä ohjeesta) eli 15 % eikä 15. Tämä on varmaan ihan johdonmukaista sellaisten nimitysten kuin "murtoluku" ja "desimaaliluku" mallin mukaan. Kielitoimiston sanakirja antaa hakusanalle "prosenttiluku" epäselvemmän selityksen "luku joka ilmaisee prosenttien lukumäärän", jonka perusteella voisi ajatella, että prosenttiluku on 15.

Edelleen kielitoimiston sanakirja kertoo, että sanalla "prosentti" on kaksi eri merkitystä, joista ensimmäinen on "sadasosa", toinen "prosentteina ilmaistu määrä, osuus". Tästä päästään nimityksiin "määrä" ja "osuus". Jos yleiskielellä kysytään, kuinka paljon on vaikkapa minun osuuteni 50 euron rahamäärästä, voidaan kysymykseen vastata joko ilmaisemalla sovittu osuus prosentteina eli 15 % tai valmiiksi sen perusteella laskettuna rahamääränä eli 7,50 €. Jos kysyttäisiin erikseen "prosenttiosuutta", tuntuisi aika luontevalta vastata "15 (prosenttia)" (yleiskielessä vastaus kysymykseen on tyypillisesti elliptinen, eli kysymykseen sisältyviä asioita ei toisteta vastauksissa vaan sanotaan vain kysymyssanan paikalle kuuluva asia; siksi voi tuntua epäluontevalta vastata kysymykseen "montako metriä" muodossa "kolme metriä") eikä missään nimessä antamalla tuota euromäärää. "Määrä" tuntuisi viittaavan luontevasti absoluuttiseen määrään, ei siis osuuteen ilmaistuna prosentteina tai murtolukuna; "prosenttimäärä" kuulostaa kuitenkin siltä, että tarkoitetaan juuri prosentteja eli 15 %.

Mitä tulee ongelman käsittelyyn soveltuvista lähteistä, niin tunnustettujen auktoriteettien taulukkokirjat ja tietysti kielitoimiston ohjeet ovat lähteitä normatiiviseen todellisuuteen, joka ei välttämättä ole kognitiivisesti erityisen ergonominen; vanhat oppikirjat ja -materiaalit ovat paikallisesti vastaavassa asemassa ja voivat valaista opetuksessa käytetyn sanaston tilaa eri aikoina ja siten sen muutosta mahdollisine syineen. Ainedidaktisessa tutkimuksessa saattaa taas olla näkemyksiä siitä, millaisia nimityksiä käsitteistä kannattaisi käyttää oppimisen edistämiseksi. Jos asiasta haluaa tehdä hyvän kannanoton, olisi mielestäni perusteltua perehtyä oppi- ja käsikirjamateriaaliin jollain rajauksella ja perustella eri nimitysten järkevyyttä didaktisesta näkökulmasta.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Lasse Candé
etupotkija
Viestit: 19603
Lauteille: Joulukuu 2007
Tykännyt: 816 kertaa
Tykätty: 428 kertaa

Kieli(kn)oppia

Viesti Lasse Candé »

Halpuuttaminen väistyköön. Saanen esitellä:

Yhdemmäisyys!

https://www.mcdonalds.com/fi/fi-fi/yhdemmaisyys.html


Yhdemmäisyyden asialla

Huolenpito on puoli ruokaa

Lähimmäisyyttä, yhdessä tekemistä ja tasa-arvoa. Sitä maailmassa tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Mutta miten herättää huomiota näiden tärkeiden asioiden ympärille tavalla, joka puhuttaisi koko Suomea Hangosta Nuorgamiin?

Yhdemmäisyys on sana, joka syntyi todelliseen tarpeeseen. Se on voimavara, jonka avulla voimme muuttaa maailmaa meille tärkeitä arvoja kunnioittaen. Emme yksin eturintamassa puurtaen, vaan yhdessä haasteisiin tarttuen.
Tjolahoppsan, din jävel.
- John McClane

Lassen treenituumailuja fiiliksen mukaan
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit: 2196
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 43 kertaa
Tykätty: 160 kertaa

Kieli(kn)oppia

Viesti Antti »

Onkohan McDonald'sissa ajateltu, että tällaisella luovalla kielenkäytöllä saa jakoja ja kommentteja?
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Puni
etupotkija
Viestit: 3739
Lauteille: Kesäkuu 2010
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Taekwondo Ilshin
Sivulajit: -
ITF Taekwon-Do
(Ch'ang Hon)
WT Taekwondo
(Kukkiwon, SimUu)
Takalajit: -
Urheilu
Kilpailu
Tykännyt: 104 kertaa
Tykätty: 33 kertaa

Kieli(kn)oppia

Viesti Puni »

Fuu bar jonnet valtaa alaa. Jonnekkin nekin kai pikkuhiljaa spurdospördeilee töihin.

https://knowyourmeme.com/memes/spurdo-sparde
Kamppailutaiteiden maaritelmä: Energian tuottaminen ja ohjaaminen kohti päämäärää, jossa vallitsee täydellinen harmonia ja väkivallattomuus.
Risto Hentunen

(Puni) Olet kamppailu-urheiliijan irvikuva ja kamppailuyhteisön häpeäpilkku mielipiteittesi kanssa.
-JM
Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit: 91823
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: Pilates, HIIT
Sivulajit: Girya, Yinjooga
Takalajit: Tanglang
Tykännyt: 822 kertaa
Tykätty: 339 kertaa

Kieli(kn)oppia

Viesti Mika »

Joskus taannoin tuli esille eräs sanamuoto, joka oli minulle tuiki tuntematon ja suoraan sanoen vaikutti väärin kirjoiteltuta. Koska kuitenkin eräs ulkomaalainen suomen kielen tutkija sanoi sen olevan vanhaa suomea, kysäisin pääkallopaikalta. On se. :D

Hei,

kiitos kysymyksestä!

Avaamatoin on tosiaan vanhempi muoto kuin avaamaton. Nämä muodot eli niin sanotut karitiiviadjektiivin johtimet -ton ja -toin, ovat syntyneet abessiivin -tta-päätteen (esim. avutta ’ilman apua’) ja ikivanhan ja monikäyttöisen -mA-johtimen yhdistelmästä. -ma-johdin löytyy nykyäänkin mm. sanoista surma ja elämä. (Siis -ttama >> *-ttoim > -toin.) Äänteellisesti -toin- ja -ton-muotoja alkuperäisempi on siis edelleen vaikkapa genetiivimuodossa esiintyvä avaamattoma(n), josta näkee hyvin myös, että sanassa on kaksi ma-ainesta (alleviivatut). Myöhemmin -toin-muotoisesta päätteestä on pudonnut myös i pois.

Vanhassa kirjakielessä, kuten esimerkiksi Mikael Agricolan teoksissa, esiintyy lähes järjestään -toin-muoto. Vanhan kirjasuomen ajan kirjoittajilla esiintyy myös lounaismurteinen muoto, jossa karitiiviadjektiiviin on liitetty toinen adjektiivijohdin -inen: onnetoinen, surutoinen. Kirjakielessä i:tön muoto näyttäisi tulleen yleisemmäksi pikkuhiljaa 1800-luvun kuluessa.

Lauri Kettusen murrekartasta (http://kettunen.fnhost.org/png/kett204.png) käy ilmi, että ympäri Suomea löytyi 1900-luvun alkupuolella murteita, joissa johtimen i:llinen muoto oli säilynyt sekä se, että joissain itäisissä murteissa esiintyi muoto, jossa i on säilynyt, mutta n pudonnut pois (luutoi). Samaa muotoa esiintyy myös lähisukukielessämme karjalassa, esim. ozatoi. Viron kielen -tu-johtimesta on puolestaan pudonnut pois sekä i että n ja vokaalikin muuttunut (esim. võimatu).

Ystävällisin terveisin,

Piilotettu sisältö
Sinun tulee olla rekisteröitynyt ja kirjautunut sisään nähdäksesi tämän sisällön.


www.kotus.fi



Se oli nopea ja kattava vastaus. Arvostan. :-8
Potkulaiset jotka tykkäävät kirjoittajan Mika viestistä:
Ile
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Слава Україні! 🇺🇦

Potki etuja!
Kuvake
Kuhmu
kylkeenpotkija
Viestit: 2558
Lauteille: Toukokuu 2005
Tykännyt: 22 kertaa
Tykätty: 7 kertaa

Okinawan Kobujutsu

Viesti Kuhmu »

Kyseessä oli lehtipellin taonta.


Valvomo: Tämä liittyy seuraavan viestin lainaukseen, joka oli kirjoitettu aiemmin.
”You must enjoy this”.
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit: 2196
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 43 kertaa
Tykätty: 160 kertaa

Okinawan Kobujutsu

Viesti Antti »

Jussi Häkkinen kirjoitti: elo 3, 2021, 21.34
Jasse kirjoitti: elo 3, 2021, 12.27 Indra on muuten sukua sanalle/nimelle/jumalalle Ilmari.
Liekö tuotu samalla reissulla kun pohjoisen valkoisen kansan edustaja opetti kiinalaisille läkkipellin taontaa..äkkiäkls sitä Intiassa piipahtaa. Samalla epäkeskokeppi antoi synnyn tunkwalle.
On totta, että sanat Indra ja Ilmari(nen) eivät tiettävästi liity toisiinsa, mutta onko tuo mitenkään erityisen ivailun arvoinen ajatus ottaen huomioon, että esimerkiksi taivas ja jumala ovat historiallisesti samoja sanoja kuin sanskritin jumalaa tarkoittava deva ja kirkasta/loistavaa tarkoittava dyumat?

Itse asian eli Jassen linkittämän jutun osalta Indran ja sain yhteys ei vaikuta olevan kummempi kuin vaikka Paavalin ja miekan, siis jos sai on historiallisena ilmiönä sama kuin Indran lyhytkahvainen atrain.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
MikaM
etupotkija
Viestit: 4661
Lauteille: Marraskuu 2009
Paikkakunta: Naantali
Etulaji: Jumppa
Tykännyt: 36 kertaa
Tykätty: 133 kertaa

Amerikan Yhdysvallat

Viesti MikaM »

Valvomo: Siirretty toisesta ketjusta.

Mietin pitkään, että prostituutti ei kuulosta oikealta....johdin sen näköjään englannista.....
“If you wait by the river long enough, the bodies of your enemies will float by.”
Sun Tzu
Lasse Candé
etupotkija
Viestit: 19603
Lauteille: Joulukuu 2007
Tykännyt: 816 kertaa
Tykätty: 428 kertaa

Amerikan Yhdysvallat

Viesti Lasse Candé »

OT: Joku prostituutti sanoi joskus 2000-luvun alussa, että häntä pitää kutsua suomeksi nimenomaan prostituutiksi (siis silloin kun on kyse työstään) eikä prostituoiduksi. Hän sanoi että ei ole niin että joku muu olisi ”prostituoinut” hänet ja että hän olisi siis prostituoitu (tämän jonkun muun toimesta). Hän korosti sitä kuinka se on oma valinta ja täten ”prostituutti” on parempi sana. Se oli hyvä pointti ja mielestäni tuossa asiassa suomen kieli voisi aivan hyvin kehittyäkin tuohon suuntaan. Joten kutsutaan vain prostituutiksi.
OT out.
Tjolahoppsan, din jävel.
- John McClane

Lassen treenituumailuja fiiliksen mukaan
Kuvake
MikaM
etupotkija
Viestit: 4661
Lauteille: Marraskuu 2009
Paikkakunta: Naantali
Etulaji: Jumppa
Tykännyt: 36 kertaa
Tykätty: 133 kertaa

Amerikan Yhdysvallat

Viesti MikaM »

Sittenhän se olisi prostitutioitunut?
“If you wait by the river long enough, the bodies of your enemies will float by.”
Sun Tzu
Lasse Candé
etupotkija
Viestit: 19603
Lauteille: Joulukuu 2007
Tykännyt: 816 kertaa
Tykätty: 428 kertaa

Amerikan Yhdysvallat

Viesti Lasse Candé »

Joo, läpäisi kokeet, sai luvat ja prostitutioitui 10.7.1998. :D
Tjolahoppsan, din jävel.
- John McClane

Lassen treenituumailuja fiiliksen mukaan
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit: 2196
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 43 kertaa
Tykätty: 160 kertaa

Amerikan Yhdysvallat

Viesti Antti »

Muodollisesti prostituutti olisi ihan vastaava kuin statuutti, substituutti ja apparaatti, mutta jostain syystä se ei ole vakiintunut yleiskieleen. Niin ja kai sitä sitten tuntee olevansa vähemmän prostituoitu, jos käyttää samaa tarkoittavaa vieraskielistä muotoa (prostituutti = prostituoitu). :)
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit: 2196
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 43 kertaa
Tykätty: 160 kertaa

Kieli(kn)oppia

Viesti Antti »

Aktiivisempi toimija voisi tietysti olla prostituentti.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Lasse Candé
etupotkija
Viestit: 19603
Lauteille: Joulukuu 2007
Tykännyt: 816 kertaa
Tykätty: 428 kertaa

Kieli(kn)oppia

Viesti Lasse Candé »

Suomen kieli mahdollistaa melko hienon sanoman pehmentelyn. Tämä yksi Onnibusin kuski sanoo niin usein kuin pystyy sanoja sellaisissa leppoisissa muodoissa kuin että ”pysähtyillään” ja ”jatkellaan” sen sijaan että puhuisi pysähtymisestä ja jatkamisesta.

Lisäksi roskikset eivät ole (”ovat”) ylä- ja alakerrassa kuvailluissa paikoissa, vaan ne ”olisi” siellä. Että ei sanota ”töks, tee näin”, vaan sen sijaan ehdotellaan kuinka voisi ”tekeillä”.

Tämä on hieno rikkaus kielessämme.



Onko noille ”jatkellaan” -tyyppisille muodoille jotakin kieliopillista nimeä ja onko noita muissa kielissä? Perstuntumalta heittäisin että englannissa ja ruotsissa joutuu taiteilemaan vastaavat efektit esiin lisäämällä sanoja ja että ihan samaan ei edes pysty, vaikka näin tekisi. Mutta missaanko jotain?
Tjolahoppsan, din jävel.
- John McClane

Lassen treenituumailuja fiiliksen mukaan

Seuraajat

Kuvake
admin
Kuvake
Aleksi T
Kuvake
AlexMachine
Anapiros
Kuvake
Antti
Candy
cdr
Kuvake
Clancy B.
Kuvake
Daddy
Kuvake
Dojon Jäykin
Kuvake
Eizei
Elmerchoi
Kuvake
finnjet
FTale
J23
Jaakko Suhonen
Jaakkosan
Jasir
Kuvake
Jorge
Kari Aittomäki
kimmokammo
KingBuzzo
kivi
kojiro
Kuvake
ktalo
Kuvake
Kääpä
Kuvake
lakstingala
Lasse Candé
Kuvake
Leij0na
Lowclass
Lybeck
MikkeM
miquel
Kuvake
MtJ
Kuvake
NCP
Kuvake
Neo
Kuvake
Paanari
peksi
PetriP
Kuvake
Point
Kuvake
Pyrkele
qing
Riposte
saarikko
Kuvake
Sazu
Sheephead
sviipperi
Tammi
tapsaattori
TeemuB
Thelema
Kuvake
TimoS
Topotku
Kuvake
Totte
TuomasP
Tyrsky
Kuvake
Vanish
Vili Tarkiainen
Yrittäjä
Kuvake
ZombieHunter