Median vastuu

[Sotapurren_soutaja]

Tuo otsikko ja ingressi ovat todellinen journalismin pohjakosketus; eikä kyseessä ole vahinko, vaan siinä luodaan tarkoitushakuisesti virheellistä mielikuvaa. Omenapuu-lafkalla ei ole mitään tekemistä minkään sellaisen asian kanssa, josta juuri Suojelupoliisi on huolissaan. Se käy ilmi Supon omasta tekstistä. Ja armeliaisuusperitaatteen mukaan aivan samaa voi sanoa myös Taatelipuu-lafkasta.

[Mika]

Okei, tuon näkökulman ymmärrän. Itsestään selvä se ei minulle ollut, joten siksi näistä on hyvä keskustella. Ja sama koskee tätä seuraavaa, jonka lainasin toisesta ketjusta.

Esimerkiksi nyt vaikkapa Yle ja Hesari ovat sellaisia mediainstituutioita, jotka vain odottavat tilaisuuttaa päästä vuodattamaan patriarkaattisiksi kokemiensa miesvaltaisten yhteisöjen verta nuoresta naisuhrista voidakseen vain sitten sen jälkeen piehtaroida siinä.

Tätä en ole aiemmin kuullut. Millä tavalla olet päätynyt näkemään Ylen ja Hesarin tällaisina medioina?

[Antti]

On tuo ehkä vähän ronski yleistys, kun kuitenkin samaan aikaan toisaalla Yleä ja Hesaria pidetään hallituksen kätyreinä ja saappaannuolijoina, koska ne eivät uutisoi poliisin Helsinki Pridessa maahanmuuttajiin ja seksuaalivähemmistöihin kohdistamaa silmitöntä väkivaltaa.

[Mika]

Näin nämä asiat koetaan

@Sotapurren_soutaja, haluan täsmentää, että vaikka kirjoitatkin sangen syväluotaavasti, en nyt odota mitään novellinomaista analyysia aiheesta. Esimerkiksi tuo Antin mainitsema on, sanoisin, yleistietoa, sillä tuollaisiin Yleä ja Hesaria tuosta näkökulmasta syyllistäviin näkemyksiin on itse kukin törmännyt siellä sun täällä. Ja tietenkin päinvastaisesti niitä on myös syyllistetty vihervasemmistolaisiksi − selaamatta nyt ketjua taaksepäin lyön sata euroa vetoa että niin on tehty myös tässä ketjussa. Ja tällä alueella on myös toinen, nimenomaan tuohon näkökulmaan keskittyvä ketju mediataloista.

En siis vain ole ennen kuullut tuota sinun luonnehdintaasi. Noin yleisemmin tiedotusvälineistä voisi varmaan sanoa tuollaista − en ota nyt tässä kantaa siihen, kuinka perustelua sellainen olisi − mutta koska nostit Ylen ja Hesarin esille, sinulla on siihen varmasti perustellut syyt.

[Atticora]

Mieleni tekee kommentoida, niin lainaan tuosta lennokkaasta kirjoituksesta mukaan vielä abstrakteja väitteitä sisältävän lauseen.

Toisaalta ajattelen väkisinkin, että kun uhri oma-aloitteisesti tulee julkisuuteen esittämään abstrakteja väitteitä, jotka suoraan leimaavat koko organisaatiota ja ammattikuntaa, sekä vähimmilläänkin koko työyhteisöä, pitää olla jokin menetelmä tarkastella väitteiden validiteettia myös julkisuudessa. Esimerkiksi nyt vaikkapa Yle ja Hesari ovat sellaisia mediainstituutioita, jotka vain odottavat tilaisuuttaa päästä vuodattamaan patriarkaattisiksi kokemiensa miesvaltaisten yhteisöjen verta nuoresta naisuhrista voidakseen vain sitten sen jälkeen piehtaroida siinä.

Aika epäobjektiivista tulkintaa, että näissä syytöksissä olisi leimattu "koko ammattikuntaa". Nämä 2 vanhempaa rikoskonstaapelia kertoo hyvin spesifisiä asioita uransa alusta, jotka on liittyneet esim. työpariin.

"Gröndahl ei koe, että työpaikkakiusaaminen olisi poliisissa yleisempää kuin missään muussakaan ammatissa".
"Tilanne ratkesi, kun Gröndahl sai toisen työparin. Hän kokee, että organisaatio toimi hyvin."
"Pohjonen ei koe, että kiusaaminen olisi ollut sukupuolittunutta. Myös miehet joutuivat kiusaamisen kohteeksi, jos heillä"

Kun asiasta oikeasti kerrotaan ja uutisoidaan näin, väite että nyt leimataan koko "patriarkaalinen" ammattikunta alkaa näyttämään agendalta.

Tarkastellaan vielä näitä poliisin eettisen kanavan kautta tehtyjä anonyymejä ilmoituksia ja hallintokantelua. Millainen se peräänkuuluttamasi menetelmä olisi, jolla Variksen väitettä ilmoitusten olevan kiusaamista voisi arvioida? Ylen tässä tapauksessa käyttämä menetelmä on tässä "journalismi":

Helmikuussa Lounais-Suomen poliisilaitokselle lähetettiin Variksesta myös hallintokantelu, joka nostaa esiin väärinkäytösilmoituksista tutut teemat. Kesäkuulle päivätty ratkaisu ei johtanut toimenpiteisiin, sillä Varis oli jo irtisanoutunut.

Ratkaisussa kuitenkin todetaan, että Variksen yksityistileillä käyttämät eleet ja kirosanat eivät kuulu poliisivirassa toimivan asialliseen käyttäytymiseen sosiaalisessa mediassa. Ratkaisun mukaan tällainen toiminta saattaa horjuttaa luottamusta poliisia kohtaan osassa väestöryhmiä.

Sivutoimiluvasta huolimatta poliisin viran hyödyntäminen kaupalliseen mainontaan ei ole sallittua, ratkaisussa jatketaan.

Poliisi myös määräsi Variksen poistamaan yksityistililtään linkityksen poliisin sosiaalisen median virkatiliin.

Yle ei ole tavoittanut Varista haastattelua varten.

https://yle.fi/a/74-20236572

Ja näin härskisti taas se Yle iski säälimättä vuodattaen vääryydellä ja viekkaudella demonisoimansa instituution verta. Ja nyt se vielä piehtaroi siinä veressä irstaasti, kuin ilmestyskirjan peto konsanaan.

[Sotapurren_soutaja]

Esimerkiksi nyt vaikkapa Yle ja Hesari ovat sellaisia mediainstituutioita, jotka vain odottavat tilaisuuttaa päästä vuodattamaan patriarkaattisiksi kokemiensa miesvaltaisten yhteisöjen verta nuoresta naisuhrista voidakseen vain sitten sen jälkeen piehtaroida siinä.

Tätä en ole aiemmin kuullut. Millä tavalla olet päätynyt näkemään Ylen ja Hesarin tällaisina medioina?

Tämän sorttinen (laatu/määrä) ilmiö nyt vaan on vapaa erilaisille tulkinnoille, ja ne myös saattavat vaihdella varsin volatiilisti; tässä nimenomaisessa tapauksessa olisin niin ikään viitannut alla olevaan yleistykseen ja ylitulkintaan sieltä vastakkaisesta näkökulmasta, mutta Antti se ehti tuoda sen tähän ilmeisesti aivanhetivälittömästi (tämä huomio on sekä viihdyttävä, että konteksti huomioiden myös merkitsevä):

On tuo ehkä vähän ronski yleistys, kun kuitenkin samaan aikaan toisaalla Yleä ja Hesaria pidetään hallituksen kätyreinä ja saappaannuolijoina, koska ne eivät uutisoi poliisin Helsinki Pridessa maahanmuuttajiin ja seksuaalivähemmistöihin kohdistamaa silmitöntä väkivaltaa.

- - -

Mieleni tekee kommentoida, niin lainaan tuosta lennokkaasta kirjoituksesta mukaan vielä abstrakteja väitteitä sisältävän lauseen.

Toisaalta ajattelen väkisinkin, että kun uhri oma-aloitteisesti tulee julkisuuteen esittämään abstrakteja väitteitä, jotka suoraan leimaavat koko organisaatiota ja ammattikuntaa, sekä vähimmilläänkin koko työyhteisöä, pitää olla jokin menetelmä tarkastella väitteiden validiteettia myös julkisuudessa. Esimerkiksi nyt vaikkapa Yle ja Hesari ovat sellaisia mediainstituutioita, jotka vain odottavat tilaisuuttaa päästä vuodattamaan patriarkaattisiksi kokemiensa miesvaltaisten yhteisöjen verta nuoresta naisuhrista voidakseen vain sitten sen jälkeen piehtaroida siinä.

Aika epäobjektiivista tulkintaa, että näissä syytöksissä olisi leimattu "koko ammattikuntaa". Nämä 2 vanhempaa rikoskonstaapelia kertoo hyvin spesifisiä asioita uransa alusta, jotka on liittyneet esim. työpariin.

"Gröndahl ei koe, että työpaikkakiusaaminen olisi poliisissa yleisempää kuin missään muussakaan ammatissa".
"Tilanne ratkesi, kun Gröndahl sai toisen työparin. Hän kokee, että organisaatio toimi hyvin."
"Pohjonen ei koe, että kiusaaminen olisi ollut sukupuolittunutta. Myös miehet joutuivat kiusaamisen kohteeksi, jos heillä"

Ei se objektiivista olekaan, sellainen ei kuulu "paholaisen asianajaja" -roolitukseen - esittelin sen heti postaukseni aluksi siellä alkuperäisessä säikeessä, vaikka et ripannutkaan juuri sitä kohtaa tänne toiseen säikeeseen.

Abstraktit väitteet liittyvät abstrakteihin väitteisiin, Gröndahl ei esittänyt väitteitä ensinkään; hän yksilöi omat tutkitut ja hutkitut kokemuksensa niin tarkasti, että tietoihin käsiksi pääsevän - jos sellaisia tietoja jossain kaikkien näiden vuosien jälkeen olisi saatavilla - pystyisi ne kyllä kaivamaan esiin asianosaisineen päivineen.

Kun asiasta oikeasti kerrotaan ja uutisoidaan näin, väite että nyt leimataan koko "patriarkaalinen" ammattikunta alkaa näyttämään agendalta.

Tämä melkoisen itsestään selvästi liittyi ensisijaisesti Variksen ulostuloihin, mutta en kiistä etteikö omasta mielestäni myös Pohjonen sivua tällaista rajapintaa.

Tarkastellaan vielä näitä poliisin eettisen kanavan kautta tehtyjä anonyymejä ilmoituksia ja hallintokantelua. Millainen se peräänkuuluttamasi menetelmä olisi, jolla Variksen väitettä ilmoitusten olevan kiusaamista voisi arvioida? Ylen tässä tapauksessa käyttämä menetelmä on tässä "journalismi":

Kun luet uudelleen sen postauksen, josta rippasit tänne osia havaitset, että en peräänkuuluttanut mitään menetelmää. On luonnollisesti helpompi nostaa epäkohta esiin ja osoittaa sellaiseen kuin antaa niihin valmiita ratkaisuja, eikä jälkimmäinen voi olla ensimmäisen edellytys.

Helmikuussa Lounais-Suomen poliisilaitokselle lähetettiin Variksesta myös hallintokantelu, joka nostaa esiin väärinkäytösilmoituksista tutut teemat. Kesäkuulle päivätty ratkaisu ei johtanut toimenpiteisiin, sillä Varis oli jo irtisanoutunut.

Ratkaisussa kuitenkin todetaan, että Variksen yksityistileillä käyttämät eleet ja kirosanat eivät kuulu poliisivirassa toimivan asialliseen käyttäytymiseen sosiaalisessa mediassa. Ratkaisun mukaan tällainen toiminta saattaa horjuttaa luottamusta poliisia kohtaan osassa väestöryhmiä.

Sivutoimiluvasta huolimatta poliisin viran hyödyntäminen kaupalliseen mainontaan ei ole sallittua, ratkaisussa jatketaan.

Poliisi myös määräsi Variksen poistamaan yksityistililtään linkityksen poliisin sosiaalisen median virkatiliin.

Yle ei ole tavoittanut Varista haastattelua varten.

https://yle.fi/a/74-20236572

Ja näin härskisti taas se Yle iski säälimättä vuodattaen vääryydellä ja viekkaudella demonisoimansa instituution verta. Ja nyt se vielä piehtaroi siinä veressä irstaasti, kuin ilmestyskirjan peto konsanaan.

Härski Yle! --mutta ei se Ilmestyskirjan peto ole, koska minun käytettävissäni olevien tietojen mukaan peto ei pyöri ja kieri veressä.

Asia, joka jäi alkuperäisestä postauksesta pois on huomio, että kaikki kolme esillä ollutta ihmistä hyötyvät taloudellisesti tästä julkisuudesta joko suoraan tai epäsuorasti; he kaikki tekevät omaa poliisin työstä erillistä touhuaan somessa/uusmediassa. Kontrastina vaikkapa siinä itä-suomalaisen poliisin tapauksessa uhreilla ei ollut kannustimia olla julkisuudessa omana itsenään.

[Antti]

Useampi asiahan voi pitää paikkansa samaan aikaan toisistaan huolimatta.

Käsillä olleessa tapauksessa en pidä mitenkään mahdottomana, että (kärjistäen) ”miehet työpaikkakiusasivat naisen pois miesvaltaiselta alalta” on taloudelliset realiteetit huomioiden paljon mielekkäämpi tulokulma kuin vaikka ”poliisin sisäinen valvonta puuttui sopimattomaan käytökseen — erosi itse”.

[Mika]

Okei. Mielikuva on mielestäni ihan pätevä vastaus. Ajattelin että ehkä olisi jäänyt joitakin esimerkkejä takaraivoon siitä, miten Yle ja Hesari haluavat käyttää tilaisuuksia hyväkseen hyökätä "patriarkaattia" vastaan, mutta koska niitä ei ainakaan vielä esitelty, tämä menee nyt pöytälaatikkoon kansioon "Näin nämä asiat koetaan". Voi olla että tähän kierretään takaisin konkreettisten esimerkkien kautta joskus tulevaisuudessa.

Asia on minun puolestani käsitelty. Jäi siis täysin avoimeksi.

Antin toteamus siitä, että useampi asia voi olla totta samaan aikaan, on täysin validi − kunhan totuus venytetään objektiivisesta subjektiiviseksi. Mutta varsinkin silloin asioiden keskusteleminen auki on erittäin tärkeää. Se on selvä, että valtamediat ovat kansanihmisten mielestä valehtelijoita, hallituksen orjia, vihervasemmiston äänitorvia, ja nyt sitten vielä jonkinlaisia patriarkaatin vihollisia. Varmasti kaikenlaisia muitakin syyllistäviä näkemyksiä mahtuu tuohon pärekoriin. Olemme me ihmiset...melkoisia.

[Sotapurren_soutaja]

Mutta eikös siis ihan kaikkien hyvin ihmisten kuulu olla patriarkaatin vihollisia?

edit... jatkaakseni ajatusta siitä, että vaikka poliisi on perinteisesti mielletty tällaiseksi organisaatioksi ei se tarkoita sitä että se olisi sellainen enää samassa kapasiteetissa tai toisaalta myöskään, että tällaisesta maineesta olisi sitten myös samassa kapasiteetissa päästy tyyten eroon. Kävin itse ensimmäisen kerran Vaajakadulla 2000 luvun alussa, ja koska olen joutunut (tai saanut) käydä siellä työhommien vuoksi tasaisesti, niin muutos siinä porukassa ja toimintakulttuurissa on ollut valtava. Ja todella hyvään suuntaan.

edit2... lisätään nyt vielä sekin, että varsinkaan sosiaalisissa kysymyksissä mitään objektiivisuutta ei voida saavuttaa, ne saavutettavuudet ovat subjektiivisuuden eri sävyjä; ainahan tulkitsija vuorovaikuttaa tulkinnan kohteen kanssa jollakin tavalla, oli se kuinka etäinen tai abstrakti tapa ja taso tahansa.

[Atticora]

Ei se objektiivista olekaan, sellainen ei kuulu "paholaisen asianajaja" -roolitukseen - esittelin sen heti postaukseni aluksi siellä alkuperäisessä säikeessä, vaikka et ripannutkaan juuri sitä kohtaa tänne toiseen säikeeseen.

Paholaisen asianajaltakin on vaadittu objektiivisuutta siinä mielessä, että argumenttien tulee perustua tosiasioihin. Eli väitteen koko ammattikunnan leimaamisesta pitää perustua johonkin. Löysin käsittelyn alla olevasta uutisoinnista evidenssiä päinvastaisesta, eikä tässä oikein muuta nyt sitten ole esitetty.

Kun asiasta oikeasti kerrotaan ja uutisoidaan näin, väite että nyt leimataan koko "patriarkaalinen" ammattikunta alkaa näyttämään agendalta.

Tämä melkoisen itsestään selvästi liittyi ensisijaisesti Variksen ulostuloihin, mutta en kiistä etteikö omasta mielestäni myös Pohjonen sivua tällaista rajapintaa.

Ei ihan itsestään selvästi. Ok, Variksen väitteet olivat siis leimaavia. Yle ei leimannut patriakaalista yhteisöä, vaan vuodattaa verta ja piehtaroi siinä.

Kun luet uudelleen sen postauksen, josta rippasit tänne osia havaitset, että en peräänkuuluttanut mitään menetelmää. On luonnollisesti helpompi nostaa epäkohta esiin ja osoittaa sellaiseen kuin antaa niihin valmiita ratkaisuja, eikä jälkimmäinen voi olla ensimmäisen edellytys.

pitää olla jokin menetelmä tarkastella väitteiden validiteettia myös julkisuudessa.

^ Tän havaitsin, varmaan tulkitsin väärin mitä sillä tarkoitetaan.
Oli vaadittu tai ei, mielestäni sellainen menetelmä olisi kuitenkin hyvä olla. Voisiko Ylen tekemä tietopyyntö ja kanteluiden perkaaminen olla sellainen? Ainakin itseäni täällä julkisuudessa se auttoi tarkastelemaan väitteiden validiteettia: Kantelut osoittautuivat monin osin aiheellisiksi ja nakersivat Variksen kiusaamisväitteiden uskottavuutta. Kuulostaa menetelmältä tarkastella väitteiden validiteettia myös julkisuudessa.

Härski Yle! --mutta ei se Ilmestyskirjan peto ole, koska minun käytettävissäni olevien tietojen mukaan peto ei pyöri ja kieri veressä.

Joo totta. Nämähän menee tosi helposti sekaisin, koska Yleisradio muistuttaa hyvin paljon leopardia, mutta sillä on jalat kuin karhulla ja sen kita on kuin leijonan kita.