kamppaaja kirjoitti:
Eihän sitä tarvitsisi tarkastaa muuten kuin siinä tapauksessa että hakija kieltäytyisi kulkuyhteyksien puutteen takia. Näitä olisi vain pieni osa tapauksista. Kulkuyhteydet voi tarkistaa reittioppaasta tai aikatauluista. Voihan sitä Kelallekin ilmoittaa väärän osoitteen asumistukihakemuksessa. Jotenkin tämä ongelma on kuitenkin ratkaistu.
Älä sekoita Kelaa tähän. Kela saa tiedot suoraan maistraatista joten kysellään kyllä perään jos ilmoittaa hakemuksessa osoitteen joka ei täsmää VTJ-tiedon kanssa. Ongelmana tässä on se että kaikki ovat tavallaan Kelan "asiakkaita", eli Kelalla on pätevä syy ylläpitää tätä rekisteriä (osoitetietoja tarvitaan mm. vakuuttamisasioissa). Kaikki eivät kuitenkaan ole työnhakijoita, joten työvoimatoimistoilla on tuskin oikeus ylläpitää rekisteriä jossa on kaikkien suomalaisten ja Suomessa asuvien osoitetiedot.
Jos tarkistetaan sitten erityistapauksissa nämä tiedot niin meillä on vielä edessä se rumba että hakija väittää asuvansa jossain muualla ym. kivaa. Pitääkö työvoimaneuvojan siis tarkistaa ennen osoituksen lähettämistä kulkuyhteydet johonkin paikkaan? Mistä tähän revitään aikaa? Jos ei tarkisteta etukäteen niin sitten hyväksytään se fakta että työvoimatoimisto lähettää suuren määrän virheellisiä osoituksia ja hakijan pitää rutiiniinomaisesti itse tietää ja osata vaatia asian korjaamista. Kun asia on toimikunnan käsittelyssä niin hakija joutuu olemaan ilman rahaa kunnes päätös on tehty. Eli ihmiset joutuvat ihan lain mukaan väärin perustein olemaan ilman heille kuuluvaa rahaa ja työhallinnon työmäärä kasvaa joka tapauksessa. Tehdään siis laki joka johtaa siihen että pantataan hakijoiden heille lain mukaan kuuluvia etuuksia.
On vielä sekin ongelma että mikä on hyväksyttävä aika joutua odottamaan että pääsee julkisilla töihin? Tunti aamulla ja tunti illalla? Jokin muu? Tästä on väännetty mm. sairaanhoidon matkakustannusten korvauksissa. Systeemiä ollaankin muuttamassa koska se on niin monimutkainen ja toimimaton että se vei tuhottomasti aikaa ja johti pitkin maata eri tulkintoihin. Nytkö siis tuodaan se systeemi työttömyysturvaan, joka kuitenkin on ihmisen perustoimeentuloa, eli tärkeämpi kuin yksittäiset matkakorvaukset?
kamppaaja kirjoitti:
Ja jos joku onnistuisikin huijaamaan itselleen tukia, joihin ei ole oikeutettu, se ei ole kuitenkaan niin paha asia kuin että ilman jää joku jolla on niihin oikeus ja joka niitä todella tarvitsee.
Kyse nyt ei ole pelkästään siitä että joku yksittäinen ihminen voi huijata rahaa, vaan se että asia pitää todellakin miettiä läpi niin että koko juttu ei ole sen jälkeen tervassa uimista molempien osapuolien kannalta.
kamppaaja kirjoitti:
Rangaistuskarenssista puhutaan ihan yleisesti ja rangaistuksenahan sitä käytetään. Periaatteena on se että karenssiin joutuu jos tekee jonkin "työvoimapoliittisesti moitittavan" asian.
Jos ei pääse johonkin tiettyyn duuniin tiettynä vuorokaudenaikana, esim. yöllä, niin se ei tarkoita että ei olisi muuten työmarkkinoiden käytettävissä.
No on ne tietenkin sillä tavalla rangaistuksia, mutta eivät mitenkään mielivaltaisesti annettuja. Jos ei täytä tuen saamisen ehtoja niin sitten voida nostaa tukea.
Muistaakseni (en ole 100% varma) niin hakijan ei ole pakko ottaa vastaan vuorotyötä, eli siksi että esim. ei ota yötyötä vastaan niin ei johtaisi karenssiin. Tämä asia pitäisi tarkistaa.
kamppaaja kirjoitti:
Autorekisteristä? Tai sitten julkisten käyttö oletusarvoksi.
Entä jos auto on hakijan nimissä mutta puoliso on saanut työpaikan joka vaatii että hän käyttää autoa. Auto ei ehkä ole ajokunnossa. Eli kysehän on aina siitä onko auto käytettävissä työmatkoihin, eikä siitä omistaako hakija auton. Syrjäseudulla ei ole juurikaan julkista liikennettä, joten jos ei lähikaupassa tai pankissa ole vapaita paikkoja niin sitten työvoimatoimisto ei saa tarjota muuta?
kamppaaja kirjoitti:
Kannatan perustuloa... silloin jäisi tietenkin kaikki nämä tarkistukset ja pakkohaut pois. Harva työkuntoinen kuitenkaan tyytyisi siihen perustuloon ja jäisi kotiin jos töitä on saatavilla ja voi tienata ilman tukien romahdusta.
Kyllä. Jos olet nykyään työtön ja teet keikkatyötä tai menet osa-aikaiseen työhön niin on paperisota edessä, varsinkin jos palkkakausi vaihtelee tai ei ole tasan viikoissa tai kuukausissa. Tässä on ilmeinen epäkohta joka pitäisi korjata.
Mielestäni Suomen sosiaaliturvaa pitäisi uudistaa aika kovalla kädellä. Turha byrokratia pois, vaikka tämä johtaisikin siihen että joku saisi vähän "liikaa" rahaa. Hyvä esimerkki on työmarkkinatuen tarveharkinta. Jos yksinkertaistetaan käsittelyä niin se nopeutuu ja virastojen työtaakka pienenee ja kaikki lieveilmiöt jotka johtuvat pitkistä käsittelyajoista niin pienenevät tai poistuvat.
Haluan kuitenkin osoittaa että järjestelmän muuttamiseen ei riitä se että ottaa yksittäisen ihmisen tapaus ja yritetään muuttaa järjestelmää siten että se olisi oikeudemukaisempi juuri tässä tapauksessa. Pitää ajatella mitkä asiat ovat johtaneet tähän tilanteeseen ja miten ne voisi ehkäistä. Pitää myöskin ajatella miten muutos vaikuttaa toisessa tilanteessa oleviin ihmisiin. Yleensähän on ihan sama miten käännät asioita niin joku jää väliinputoajaksi. Sitten pitää myöskin ajatella vähän pessimistisesti, eli onko mahdollisuutta väärinkäyttöön ja miten paljon työtä vaatii että kitkisi pahimmat väärinkäytöt. Ei myöskään voida säätää lakia ja asetuksia jotka johtavat kirjaviin tulkintoihin virastotasolla, koska se jos mikä on mielestäni epäoikeudenmukaista. Uudistukset eivät myöskään voi haitata virkailijoiden työtä liikaa, esim. työvoimaneuvojien työ on kuitenkin periaatteessa työn välittäminen. Eli systeemi joka vapauttaa aikaa tähän, ja minimoi muut tehtävät on tässä kohtaan mielestäni parempi.
Sitten vaan tasapainoilemaan kaikkien näiden asioiden välillä, ja toivotaan ettei esim. taloustilanne muuta asoita jolloin juuri suunniteltu systeemi jää käyttökelvottomaksi. Onneksi tämä ei ole minun työ.