Ruokavaliokatsaus

[Jussi Häkkinen]

Suomalaismiesten elinajanodote oli 60 vuotta vuonna 1950.

[flammee]

Olikohan se noissa suosituksissa kerrottuna se lihan syönnin määrä 50-luvulla, ehkä joku muukin kuin minä voi sen sieltä tarkistaa, mä olen selannut-lueskellut sen jo kahdesti. Kuten aikaisemmin mainitsin, menetelmät joilla ihminen saadaan pidettyä hengissä ovat kehittyneet valtavasti 50-luvulta. Ongelmien esiintyvyyttä pitäisi verrata mieluummin kuin sitä että minkä ikäisenä kuolee.

Minnesota coronary experiment oli tällainen tutkimus jossa ihan käytännössä testattiin ja havaittiin että kun tyydyttyneen rasvan vaihtaa monityydyttömättömään, niin kolesteroli laskee ja kuolleisuus nousee. Sitä havaintoa ei kuitenkaan ihan tuoreeltaan ilmeisesti haluttu julkaista, vaan kymmeniä vuosia myöhemmin tulokset löydettiin, verifioitiin ja julkaistiin. Käsittääkseni vastaavia käytännön kokeita ei ole tehty, vaan kolesterolilinjauksissa luotetaan väestötutkimuksiin. Sen lisäksi että niillä ei yksinkertaisesti pysty todistamaan muuta kuin korrelaation, niin ravitsemuksen suhteen on kritisoitu sitä miten homma toteutetaan - ehkä kerran vuodessa lähetetään kysely jossa siis kysytään että mitä söit viime vuonna. Aika epätarkkaa. Ja lisäksi siinä on ne healthy ja unhealthy user biasit - Kun lihan syöntiä pidetään epäterveellisenä niin sitä syö sellaset jotka eivät muutenkaan niin välitä terveydestä ja tekevät kaikenlaista muuta epäterveellistä ja sitten toisaalta kasviksia kun pidetään terveellisenä niin niitä syövillä on kaikenlaisia terveellisiä elämäntapoja. Voiko tätä vakioida ja mistä tietää että onnistuuko. Väestötutkimuksissahan niitä osallistujia voi olla kymmeniä ja jopa satoja tuhansia ja käytännön kokeissa menee kalliiksi ja vaikeaksi jo kun sataakin testataan. Mutta ne on sitten kontrolloituja kokeita joista tutkimuksen onnistuessa saadaan selkeä syy-seuraussuhde, eikä pelkkää korrelaatiota. Siksi tällainen käytännön tutkimus pitäisi olla aina arvokkaampi kuin jokin "systemaattinen meta-analyysi" (tjsp.) väestötutkimuksista. Nykyisellään näin ei ole.

Väestötutkimus soveltuu paremmin sellasiin vähän yksinkertaisempiin asioihin kuin ravitsemus. Vaikkapa tupakoinnin ja keuhkosyövän kartoitukseen, se kun on aika paljon selkeämpi ja vaikutusmekaniikaltaan paremmin ymmärretty kuvio ja kysymys että kuinka paljon poltit kuin että mitä söit.

[Valvoja]

Keskustelu keskustelusta ja keskustelijoista päättyy tähän.

[Mika]

Ja tässä on sitten ChatGPT:n vastine, jonka allekirjoitan:


Tässä tekstissä on useita kohtia, joissa esitetään väitteitä, mutta osa niistä kaipaa tarkennuksia tai voi sisältää asiavirheitä. Alla analysoin tekstin väittämiä:

---

1. Lihan syönnin määrä 50-luvulla

Huomio: Tekstissä viitataan lihan syönnin määrään 1950-luvulla, mutta ei anneta tarkkoja tietoja. Tämä voi aiheuttaa sekaannusta, koska väite jää avoimeksi.

Korjaus: Jos viitataan historialliseen lihan kulutustilastoon, lähde olisi hyvä mainita. Suomessa esimerkiksi lihan kulutus oli huomattavasti alhaisempaa 1950-luvulla kuin nykyään.

---

2. Minnesota Coronary Experiment

Väite: Tutkimus havaitsi, että tyydyttyneen rasvan korvaaminen monityydyttymättömällä rasvalla laski kolesterolia, mutta lisäsi kuolleisuutta.

Fakta: Tutkimuksessa todella havaittiin, että kolesteroli laski, mutta joissain tapauksissa kuolleisuus oli korkeampi. Kuitenkin tutkimus oli laajuudeltaan rajallinen ja siihen liittyi metodologisia haasteita, kuten alhainen osallistumisaste ja puutteellinen raportointi.

Korjaus: Tässä on hyvä huomioida, että tutkimuksen löydökset eivät yksinään riitä kumoamaan laajaa tieteellistä konsensusta tyydyttyneen rasvan vaikutuksista sydänterveyteen. Lisäksi tulosten julkaisemisen viivästys johtui osittain siitä, että ne eivät täyttäneet silloisia julkaisukriteereitä.

---

3. Kyselyt ravitsemustutkimuksissa

Väite: Ravitsemustutkimuksissa käytetään epätarkkoja menetelmiä, kuten vuosittaisia kyselyitä.

Fakta: Tämä on osittain totta; ravitsemustutkimuksissa käytetään usein ruokapäiväkirjoja, FFQ (Food Frequency Questionnaire) -kyselyitä ja muita vastaavia menetelmiä. Niitä on kritisoitu epätarkkuudesta, mutta niitä kehitetään jatkuvasti.

Korjaus: Väite kannattaa tasapainottaa mainitsemalla, että vaikka nämä menetelmät eivät ole täydellisiä, niitä pidetään hyödyllisinä väestötason trendien kartoittamisessa.

---

4. Healthy user bias ja unhealthy user bias

Väite: Lihan syöntiä pidetään epäterveellisenä, ja siksi sitä syövät ihmiset, jotka muutenkin elävät epäterveellisesti.

Fakta: Tämä on tunnettu ongelma väestötutkimuksissa. Healthy user bias viittaa siihen, että terveystietoisten ihmisten elämäntavat ovat kokonaisuudessaan parempia.

Korjaus: Tämä on pätevä huomio, mutta tieteellisissä tutkimuksissa yritetään vakioida tällaiset tekijät, esimerkiksi käyttämällä tilastollisia menetelmiä.

---

5. Kontrolloitujen kokeiden ja väestötutkimusten arvottaminen

Väite: Kontrolloidut kokeet ovat aina arvokkaampia kuin väestötutkimukset.

Fakta: Kontrolloidut kokeet ovat parempia syy-seuraussuhteiden selvittämisessä, mutta niissä on usein rajallinen otoskoko, kun taas väestötutkimukset antavat laajemman kuvan trendeistä. Molempia tarvitaan, ja niiden merkitystä ei voi suoraan verrata.

Korjaus: Väestötutkimuksilla on tärkeä rooli, erityisesti kun kontrolloituja kokeita ei voida toteuttaa eettisistä tai käytännön syistä.

---

6. Tupakoinnin ja keuhkosyövän yhteyden selkeys

Väite: Väestötutkimus sopii paremmin selkeisiin asioihin, kuten tupakoinnin ja keuhkosyövän kartoitukseen.

Fakta: Tämä on totta; tupakoinnin ja keuhkosyövän yhteys on vahva ja mekanismi hyvin ymmärretty.

Korjaus: Ei välttämättä tarvitse korjausta, mutta olisi hyvä tuoda esiin, että ravitsemus on monimutkaisempaa ja siksi vaikeampaa tutkia.

---

Yhteenveto

Tekstissä esitetään monia hyviä huomioita, mutta osa väitteistä on kärjistettyjä tai kaipaa tarkennuksia:

Minnesota Coronary Experimentin merkitystä ei tule ylikorostaa.

Ravitsemustutkimuksen rajoitteet tunnustetaan tiedeyhteisössä, mutta niitä pyritään jatkuvasti parantamaan.

Kontrolloitujen kokeiden ja väestötutkimusten roolit täydentävät toisiaan.

[flammee]

Otetaan lähteeksi tällanen haastattelu. Oleelliset pätkät videolla 0-4:45, esittely(tutkija, ymmärtää väestötieteestä). 4:45-18:00 Väestötieteestä itsestään sellasta yleistä settiä jossa esimerkkien kautta havainnollistetaan miksei se pelkästään riitä näytöksi esim. suosituksille. 17:13-21:xx Punainen liha ja missä mennään väestötieteen näytön, mekanistisen näytön yms. suhteen. 30:30-33:xx kertoo niistä omista käytännön tutkimuksistaan jossa vertailtiin punaista lihaa vaaleaan lihaan. Samasta aiheesta jatkuu vielä sen jälkeenkin, mutta oisko tässä nyt ne oleellisimmat.. Protein and cholesterol -pätkässä tietty vielä tällanen toteama: "If you replace carbs with protein, you lower cholesterol", joka suositusten hiilaripainotteisuutta ajatellen on mielenkiintoinen.

[Mika]

Edelleen unohdat kokonaisuuden, eli kyse ei ole pelkästään ravintoarvoista ja niiden vaikutuksista esimerkiksi makrojen osalta, vaan monista muista tekijöistä, esimerkiksi saatavuudesta. Valitsen tähän malliksi suosituksen siitä, että kasviksia tulisi syödä puoli kiloa päivässä. Todellisuudessa kilo olisi selvästi parempi määrä ja oikeasti vaikuttaisi kansanterveyteen, mutta ihan syystä sitä määrää on pidetty epärealistisena, joten puoli kiloa on kompromissi. Aivan samalla tavalla verenpaineesta 120/80 sanotaan, että se on normaali, mutta oikeasti se ei ole kovin hyvä lukemapari, vaan se on vain se, joka on tosi yleinen. Useimmilla urheilijoilla nuo luvut ovat selvästi alemmat, ja se on hyvä merkki terveydestä.

Näissä vaikuttaa moni tekijä.

[tapsaattori]

Kontrolloitua koetta sivuten, mulle tehtiin sairaalassa aikonaan rasitustesti, piti syödä joitain päiviä meetvurstia, kananmunia, juoda lihalientä, ruokasi rasvaista lihaa. Hiilihydraatit oli kiellettu. Olo oli kauhea. Muistaakseni sillä testattiin jotain sydämeen kohdistuvaa rasitusta erityisessä läpivalaisututkimuksessa. No joo se siitä, mutta jos ketoilu on yhtään tuohon suntaan, niin ei kiitos

Tällainen ajatus, jos syökin epäterveellisesti, vaikka sitten niitä prosessoituja liha tm tuotteita, niin ei sen lautasen tarvitse olla kuitenkaan läpeensä epäterveellinen. Mä syön välillä pakastepyttipannua (koska haluan, tai laiskotuttaa), mutta pienennetäänkin lautaskokoa, eli salaattia ja jotain hedelmää puolet niin tästä ei tule edes paha olo. Minulla siis kroppa reagoi herkästi jos syön ison määrän roskaruokaa. Meinaan tällä sitä, että epäterveellisestäkin valmisruokavalmisteista on helppo tehdä paljon vähemmän epäterveellinen versio pienillä, helpoilla muutoksilla. Pääasiassa kun sitten syö perus terveellistä kotiruokaa niin pärjäilee kivasti eikä muutamat pakastepitsat siellä täällä tunnu eikä näy missään.

[Mika]

Tässä on toisen tekoälyn analyysi Flammeen tuosta aiemmasta viestistä. Ihan hyvä on tämäkin

► Näytä

Minnesota Coronary Experiment:
Tekstissä mainitaan, että tutkimus osoitti kolesterolin laskeneen ja kuolleisuuden nousseen, kun tyydyttynyt rasva vaihdettiin monityydyttymättömään. Tämä on pääosin oikein, mutta hieman yksinkertaistettu. Tutkimuksen tulokset olivat monimutkaisempia ja niiden tulkinta on ollut kiistanalaista.

Väestötutkimusten menetelmät:
Teksti väittää, että ravitsemustutkimuksissa "ehkä kerran vuodessa lähetetään kysely jossa siis kysytään että mitä söit viime vuonna". Tämä on liioiteltu yksinkertaistus. Monet nykyaikaiset ravitsemustutkimukset käyttävät tarkempia ja tiheämpiä tiedonkeruumenetelmiä.

Väestötutkimusten kyky todistaa syy-seuraussuhteita:
Väite "väestötutkimuksilla ei yksinkertaisesti pysty todistamaan muuta kuin korrelaation" on liian jyrkkä. Vaikka väestötutkimukset eivät yksinään voi todistaa kausaalisuutta, ne voivat tarjota vahvaa näyttöä syy-seuraussuhteista, erityisesti kun niitä yhdistetään muihin tutkimusmenetelmiin.

Kontrolloitujen kokeiden ja meta-analyysien vertailu:
Teksti esittää, että yksittäisen kontrolloidun kokeen pitäisi olla arvokkaampi kuin systemaattinen meta-analyysi. Tämä ei ole tieteellisesti täsmällinen näkemys, sillä hyvin tehty meta-analyysi voi tarjota laajempaa ja luotettavampaa näyttöä kuin yksittäinen tutkimus.

Tupakoinnin ja ravitsemuksen vertailu:
Vaikka teksti on oikeassa siinä, että tupakoinnin vaikutukset ovat selkeämpiä kuin ravitsemuksen, se yksinkertaistaa liikaa ravitsemuksen monimutkaisuutta verrattuna tupakointiin.

Nämä kohdat eivät ole välttämättä suoria asiavirheitä, mutta ne ovat yksinkertaistuksia tai epätarkkoja väitteitä, jotka voivat johtaa väärinymmärryksiin ravitsemustutkimuksen luonteesta ja menetelmistä.

[flammee]

Kontrolloitua koetta sivuten, mulle tehtiin sairaalassa aikonaan rasitustesti, piti syödä joitain päiviä meetvurstia, kananmunia, juoda lihalientä, ruokasi rasvaista lihaa. Hiilihydraatit oli kiellettu. Olo oli kauhea. Muistaakseni sillä testattiin jotain sydämeen kohdistuvaa rasitusta erityisessä läpivalaisututkimuksessa. No joo se siitä, mutta jos ketoilu on yhtään tuohon suntaan, niin ei kiitos

Se on se ketoflunssa, eli sopeutumisaika jolloin olo on vähän kauhea monilla. Tähän voi vaikuttaa huolehtimalla nesteytyksestä ja riittävästä suolojen saannista. Itse en ole kovin merkittäviä ketotuntemuksia tuntenut, omilla ketopätkilläni.

Tekoälyllä generoitua sisältöä pitää vähän pohtia, mutta tuntus että toistaiseksi ignoroin sellaiset.

[flammee]

Edelleen unohdat kokonaisuuden...

En oikein tiedä mitä kommentoit. Taisin arvata ihan oikein että mikä tahansa video, joka linkataan lähteeksi ei kelpaa katsottavaksi.

On melkolailla väitetty että punainen liha on riskitekijä syövälle ja diabetekselle, tuolla videolla sitten kerrottiin että mitä näyttöä on olemassa. Väestötieteessä vähäsen, mekanismien suhteen on olemassa huonohkoja hypoteeseja, kontrolloiduissa tutkimuksissa on sitten käynyt ilmi että punaista lihaa syömällä ei terveysmarkkerit heikkene, joten todennäköisesti väestötieteen yhteydet eivät johdu punaisesta lihasta.

[flammee]

Vielä siitä Minnesota Coronary Experimentistä.. Mitä vikaa siinä tutkimuksessa tarkalleen ottaen mahtoi olla? Tekoälyteksti ei oikein kelpaa koska ei näy lähteitä ja tekoälyllä voi luoda pupputekstiä melko helposti ja toisaalta tieto saattaa olla haettu ihan mistä hyvänsä puppusivulta. Kun tekoäly väittää vaikkapa että "useat tutkimukset osoittavat...", niin kysymys kuuluukin heti että mitkä tutkimukset? Ei sitä voi mitenkään tarkistaa.

Minnesota coronary experimenthän ei ollut ainoa käytännön koe jossa kokeiltiin tyydyttyneen rasvan korvaamista monityydyttömättömällä. Samoihin aikoihin oli myös Sydney diet heart study, siinäkin lopputulema oli sama, kuolleisuusriski kasvoi.

Tässä Minnesotan tutkimuksessahan oli puikoissa mukana myös (coauthor) tämä Ancel Keys, joka kannatti teoriaa eläinrasvan vaarallisuudesta. Se oli se seitsemän maan väestötutkimus jolla sai sen korrelaation. Sen perusteella olikin loogista kokeilla käytännössä. Ei kait se nyt kovin kaukaa haettua ole että ehkäpä ne tutkimustulokset jäikin julkaisematta koska tuli väärä tulos.

Ton aiemmin linkkaamani videon loppupuolellahan myös kerrottiin se että miten ne hiilarit vaikuttaa kolesteroliin. Kun kaloreita syö yli kulutuksen niin hiilarit voi muuttua kehossa vain kahden tyyppiseksi rasvaksi - yksittäistyydyttyneeksi ja tyydyttyneeksi. Eli ruokavaliossa olevat tyydyttynyt rasva ei ole ainoa tyydyttyneen rasvan lähde, joka nostaa kolesterolia. Hiilarit nostaa sitä kolesterolia jos on silleen plussakaloreilla että läskiä tulee lisää. Varmaan tähänkin vaikuttaa jotkin tekijät..

[tapsaattori]

Kontrolloitua koetta sivuten, mulle tehtiin sairaalassa aikonaan rasitustesti, piti syödä joitain päiviä meetvurstia, kananmunia, juoda lihalientä, ruokasi rasvaista lihaa. Hiilihydraatit oli kiellettu. Olo oli kauhea. Muistaakseni sillä testattiin jotain sydämeen kohdistuvaa rasitusta erityisessä läpivalaisututkimuksessa. No joo se siitä, mutta jos ketoilu on yhtään tuohon suntaan, niin ei kiitos

Se on se ketoflunssa, eli sopeutumisaika jolloin olo on vähän kauhea monilla. Tähän voi vaikuttaa huolehtimalla nesteytyksestä ja riittävästä suolojen saannista. Itse en ole kovin merkittäviä ketotuntemuksia tuntenut, omilla ketopätkilläni.

Tekoälyllä generoitua sisältöä pitää vähän pohtia, mutta tuntus että toistaiseksi ignoroin sellaiset.

En minä ole tuottanut tänne tekoälyllä sisältöä vai oliko se jollekkin toiselle suunnattu kommentti.

Eikai ketoilussa sinällään mitään ihmeellisen mullistavaa ole: ihminen pärjäilee ja sopeutuu monenlaiseen ja pystyy käyttämään energianlähteenä hyvin erinlaisia ravinnonlähteitä. Varmasti yksi syy miksi meitä on täällä pallolla niin runsaasti. Mitään todellista syytä ketoruokavaliolle en nykyisellään vaan löydä (itselleni), koska pidän esim. perunasta, leivästä ja kaurapuurosta ja jaksan niillä hyvin. Jokainen tietysti tekee valintoja omasta näkövinkkelistään.

Yleisluontoiset ravitsemussuositukset onkin näppärä "lytätä" sillai, että eihän tämä suositus sovi minulle tai tuolle ja tuolle ollenkaan. No ei varmasti sovi vaikka voimamies kilpailijalle jonka pitää syödä lähemmäs 10k kcal päivässä pärjätäkseen lajin huipulla. Yleiset suositukset voi olla linjassa yksilön tarpeen kanssa tai sitten ei ollenkaan. Kokonaisvaikutusta ajatellen suosituksia tehdään, ja kokonaisuuteen kuuluu kokolailla muutakin kuin joku ravitsemustieteen mukainen suorituskyvyn optimointi. Tätä mä esim. Markus Heinosen vlogissa vierastin, vaikka yleisesti ottaen pidän hänen asiapitoisista videoistaan

[Mika]

Punaisen lihan yhteys on terveyshaittoihin on todettu.

Vastaus 1:

► Näytä

Syöpäriski
Maailman terveysjärjestö WHO ja Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC ovat luokitelleet punaisen lihan todennäköisesti syöpää aiheuttavaksi2
. Vahvinta näyttöä on punaisen ja prosessoidun lihan yhteydestä paksu- ja peräsuolisyöpäriskin suurenemiseen1
.

Jokainen 100 g päivittäinen annos punaista lihaa yhdistyi 17-20% suurempaan paksu- ja peräsuolisyövän riskiin1
.
Prosessoidun lihan osalta 50 g päivittäinen annos yhdistyi 18% kohonneeseen riskiin2
.

Lihavuus
THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan runsas punaisen lihan ja lihavalmisteiden kulutus on yhteydessä lihavuuteen3
:

Runsaimmin punaista lihaa ja lihavalmisteita kuluttavien naisten todennäköisyys olla lihava on yli kolminkertainen ja miesten lähes kolminkertainen verrattuna vähiten lihaa kuluttaviin.

Mekanismit
Punaisen lihan mahdollisia haittavaikutuksia selitetään seuraavilla mekanismeilla4
:

Sisältää paljon tyydyttynyttä rasvaa, proteiinia ja hemirautaa
Paksusuolessa voi muodostua haitallisia yhdisteitä
Lihavalmisteiden prosessoinnissa syntyy karsinogeeneja

Vastaus 2:

► Näytä

1. Punainen liha ja sydän- ja verisuonitaudit

Korkea kulutus voi lisätä riskiä: Runsas punaisen lihan, erityisesti prosessoidun lihan (kuten makkarat ja pekoni), kulutus on yhdistetty suurempaan riskiin sydän- ja verisuonitaudeille. Tämä liittyy osittain tyydyttyneen rasvan, kolesterolin ja natriumin saantiin.
Prosessoitu liha suurempi riski kuin prosessoimaton: Prosessoidussa lihassa on usein paljon suolaa, nitraatteja ja nitriittejä, jotka voivat edistää verenpainetautia ja valtimoiden jäykistymistä.

2. Syöpäriskit

WHO-luokitus:
Prosessoitu liha on luokiteltu karsinogeeniseksi ihmiselle (ryhmä 1), mikä tarkoittaa, että sillä on vahva yhteys tiettyihin syöpiin, erityisesti paksu- ja peräsuolen syöpään.
Punainen liha on luokiteltu todennäköisesti karsinogeeniseksi ihmiselle (ryhmä 2A). Yhteys syöpiin on selkeämpi suurilla kulutustasoilla.
Kemialliset mekanismit:
Kypsentäessä korkeissa lämpötiloissa (kuten grillatessa tai paistaessa) punaisessa lihassa voi muodostua haitallisia yhdisteitä, kuten heterosyklisiä amiineja (HCA) ja polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH).
Nitraatit ja nitriitit prosessoidussa lihassa voivat muodostaa syöpää aiheuttavia nitrosoyhdisteitä ruoansulatuskanavassa.

3. Tyypin 2 diabetes

Yhteys suurempaan riskiin: Suuri punaisen lihan kulutus on yhdistetty hieman suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin. Tämä yhteys saattaa liittyä prosessoidun lihan sisältämään suolaan ja säilöntäaineisiin, mutta myös lihasta saatavaan rautaan, erityisesti hemirautaan, joka voi edistää insuliiniresistenssiä.

4. Kuolleisuus

Pitkäaikaistutkimukset: Useissa väestötutkimuksissa on havaittu, että runsas punaisen ja erityisesti prosessoidun lihan kulutus voi liittyä korkeampaan kokonaiskuolleisuuteen. Tämä liittyy usein samanaikaiseen sydän- ja verisuonitautien, syöpien ja muiden kroonisten sairauksien riskiin.

5. Kohtuukäytön vaikutukset

Kohtuus on avain: Useimmat asiantuntijat eivät suosittele punaisen lihan täydellistä välttämistä, vaan sen rajoittamista osaksi tasapainoista ruokavaliota. Esimerkiksi punaisen lihan syöminen muutaman kerran viikossa (n. 350–500 g kypsentämätöntä lihaa viikossa) on monien ravitsemussuositusten mukaan kohtuullista.

6. Hyödyt ja rooli ruokavaliossa

Punainen liha on tärkeä ravintoaineiden lähde, kuten proteiinin, raudan, sinkin, B12-vitamiinin ja muiden B-ryhmän vitamiinien. Ongelmat liittyvätkin yleensä liikakulutukseen, ei kohtuullisiin määriin.
Vaihtoehdot: Lihan osittaista korvaamista esimerkiksi palkokasveilla, kaloilla, siipikarjalla ja pähkinöillä on pidetty terveyden kannalta hyödyllisenä.

7. Kritiikkiä tutkimuksiin

Healthy user bias: Punaisen lihan kulutusta koskevia tutkimuksia on kritisoitu siitä, että lihansyöjät saattavat keskimäärin noudattaa epäterveellisempiä elämäntapoja (vähemmän liikuntaa, enemmän tupakointia), mikä voi vääristää tuloksia.
Ruoan kyselytutkimukset: Monissa tutkimuksissa ruokailutottumukset selvitetään kyselylomakkeilla, jotka eivät välttämättä anna tarkkaa kuvaa todellisesta kulutuksesta.

Yhteenveto

Punaisen lihan kohtuullinen käyttö voi olla osa terveellistä ruokavaliota, mutta sen liikakäyttö, erityisesti prosessoidun lihan, on yhdistetty kohonneeseen riskiin monille kroonisille sairauksille. Ravitsemussuositukset kehottavat suosimaan monipuolista ja kasvipainotteista ruokavaliota, jossa punaisen lihan määrä on kohtuullinen.

Valvomo: Viestiä muokattu.

[flammee]

Kevin Maki, jota tossa videolla haastatellaan... Punaiseen lihaan liittyvät asiat on se pointti, mutta noin sivuhuomiona hän on siitä kolesterolista ihan samaa mieltä kuin se tiedekonsensuskin ja että kasvisöljyt ovat terveellisiä ja perustelee tämän jossain kohtaa tuolla videolla. Siksi haluaisinkin tietää mikä niissä käytännön kokeissa, joita aiheesta on tehty, on tarkalleen ottaen pielessä, kun google ei kerro.

Founder and Chief Scientist for the Midwest Biomedical Research Center, DePaul University

Dr. Kevin Maki is a leading clinical lipid specialist with extensive experience in the design and conduct of clinical trials in human nutrition, metabolism and chronic disease management. He has participated in more than 250 clinical trials and observational studies as an investigator, consultant or statistician. Dr. Maki is the Founder and Chief Scientist for the Midwest Biomedical Research Center for Metabolic and Cardiovascular Health and Adjunct Faculty in Biostatistics and Applied Epidemiology at DePaul University in Chicago. He is a certified Clinical Lipid Specialist and a Fellow of the National Lipid Association, The Obesity Society and the American College of Nutrition, as well as a Vice President of the Board of Governors of the Accreditation Council for Clinical Lipidology.

Dr. Maki's research has been extensively published in more than 200 peer reviewed scientific papers and he has authored or co-authored several books, including Practical Lipid Management: Concepts and Controversies and Therapeutic Lipidology. He also served as a member of the Expert Panel and Writing Group that developed the National Lipid Association's Recommendations for Patient-Centered Management of Dyslipidemia: Parts 1 and 2.

Valvomo: Viestä muokattu.

[flammee]

En minä ole tuottanut tänne tekoälyllä sisältöä vai oliko se jollekkin toiselle suunnattu kommentti.

Juu, ei ollut sulle tarkoitettu.

Eikai ketoilussa sinällään mitään ihmeellisen mullistavaa ole: ihminen pärjäilee ja sopeutuu monenlaiseen ja pystyy käyttämään energianlähteenä hyvin erinlaisia ravinnonlähteitä. Varmasti yksi syy miksi meitä on täällä pallolla niin runsaasti. Mitään todellista syytä ketoruokavaliolle en nykyisellään vaan löydä (itselleni), koska pidän esim. perunasta, leivästä ja kaurapuurosta ja jaksan niillä hyvin. Jokainen tietysti tekee valintoja omasta näkövinkkelistään.

Yleisluontoiset ravitsemussuositukset onkin näppärä "lytätä" sillai, että eihän tämä suositus sovi minulle tai tuolle ja tuolle ollenkaan. No ei varmasti sovi vaikka voimamies kilpailijalle jonka pitää syödä lähemmäs 10k kcal päivässä pärjätäkseen lajin huipulla. Yleiset suositukset voi olla linjassa yksilön tarpeen kanssa tai sitten ei ollenkaan. Kokonaisvaikutusta ajatellen suosituksia tehdään, ja kokonaisuuteen kuuluu kokolailla muutakin kuin joku ravitsemustieteen mukainen suorituskyvyn optimointi. Tätä mä esim. Markus Heinosen vlogissa vierastin, vaikka yleisesti ottaen pidän hänen asiapitoisista videoistaan

No en kyllä löydä mitään varsinaista syytä ketoilla itsekään. Testatessa en ole havainnut positiivisia vaikutuksia muuten kuin että kaasua ei muodostu. Energiapuolella ketoneilla mennessä on silleen ajoittain vaisua. Jonain päivänä saattaa olla energiaa ihan hyvin ja vaikka olisi fyysistä tekemistä koko päivän niin jaksaminen on ok. Jonain toisena päivänä sitten ei. Ja vaikuttaa myös pään sisällä, että ei tee mieli reippailla.

On se silti mielenkiintoinen, vaikkei itselle niin sopisikaan. Silleen niinkuin spekulatiivisesti. Luonnossahan se on semmonen vakiomoodi millä eläimet menevät, mitä luultavimmin myös luonnonvaraiset ihmiset jotka syövät jalostamatonta ruokaa. Kasvissyöjäthän siis vetävät sitä vihreää kuitupitoista tavaraa ja sitten fermentoivat sen lyhytketjuisiksi rasvahapoiksi, josta sitten tulee ketoneita. Meneekö mikään nisäkäs luonnossa hiilariaineenvaihdunnalla? Eli ilmeisesti se nyt vaan on semmonen evoluution muovaama tapa tuottaa energiaa kropan tarpeisiin. Ja jos evoluutio on muovannut kropan ketoiluun sopivaksi, niin ei se voi olla huono. Toki, epigeneettinen perintä muokkaa kroppaa nopeasti toiseen suuntaan ja aikaa on ollut varsin paljon. Vaikka kropassa mikään ei rakenteellisesti olekkaan muuttunut, niin sinänsä hiilariaineenvaihduntaa on harjoiteltu ja kroppaa viritetty siihen suuntaan hyvin pitkään eli voihan se olla että kroppaa ei saa toimimaan ketodieetillä täysin optimaalisesti elinikänsä aikana, vaan sitä pitäisi periyttää eteenpäin muutama sukupolvi.