Jussi oikeastaan vastasi jo hyvin, mutta vahvistan vielä hänen ajatuksensa.
Potku perustettiin jouluna 2004, koska sille nähtiin olevan paikkansa. Nyt en oikein keksi, miten sanoisin tämän kohteliaasti, mutta painotan että kyse on näkemyksistä ja mieltymyksistä, ei mistään ehdottomasta totuudesta. Voisin kirjoittaa tästä vähän pidemmänkin tarinan, jonka juuret juontuvat 1990-luvun alkuun, mutta säästän teidät siltä ja totean vain tämän: vaikka syksyllä 2004 oli olemassa useita suomenkielisiä kamppailulajikeskustelusivustoja, ne olivat kaikki joko tosi hiljaisia tai valvomattomia. Muistan kyllä Soturintien, joka oli erittäin hiljainen sivusto, ja siellähän se taisi olla, jossa
@mronkain ehdotti uuden keskustelusivuston perustamista, kun jostakin keskustelimme, ja minä otin siitä kopin. Tässä ollaan nyt. Mutta ihan rivikeskustelijoita me siellä vain olimme. En taida edes tietää, ketkä Soturintiestä vastasivat.
En tiedä mihin "sensuuriin" Hemmukka viittaa, mutta kyllä sitäkin vain tarvitaan. En osaa sanoa oliko tämä viimeinen pisara, mutta päätin kuitenkin muistaa tämän konkreettisena esimerkkinä siitä, millaista se kotimaisten hojokeskustelujen ilmapiiri niihin aikoihin oli: "Jussi Häkkinen, olet sä kyllä mulkku jätkä." Tuo oli se koko viesti, ja kyseessä oli silloin Suomen suosituin kamppailukeskustelusivusto. Katsoimme ja uskoimme kamppailijoiden pystyvän parempaan ja ansaitsevan parempaa.
Tuosta "sisäsiittoisuudesta" on ainakin yksi toinen potkulainen maininnut aiemmin ja parikin kertaa. Hän on ihmisenä niin täysin erilainen kuin vaikka minä, että hänen tapauksessaan se selittyy ihan sillä hänen ajatusmaailmallaan. Sattumalta mietin tuota "sisäsiittoisuutta", joka on muuten tosi hämärä termi ja taatusti tarkoittaa eri ihmisille eri asioita, aiemmin tällä viikolla. Kysehän on hyvästä asiasta: monet aktiivikeskustelijat ovat tavanneet Potku-tapahtumissa, ja heille on niissä syntynyt hienoja muistoja. Samoin on käynyt ihan luonnostaan näissä keskusteluissa.
Jos sanon "Pilsuninja", "30 valkovenäläistä, kiitos" tai "ei ollut sellaista miehekästä tuhovoimaa", ne ovat kaikki hienoja ja hauskoja muistoja. Kaikki tätä lukevat eivät välttämättä tunnista noita, mutta semmoista se sitten on. Jotta saa, pitää antaa, eli käytännössä näihin keskusteluihin ja Potku-tapahtumiin osallistuvat antavat ja saavat enemmän kuin satunnaiset seikkailijat. Niin se on ihan kaikessa tässä elämässä alkaen kotielämästä, työpaikasta ja harrastuksista.
Kaunis yhteisö Potku on. Kiitokset kaikille jotka ovat tätä yhteisöä rakentaneet ja näihin yhteisiin talkoisiin osallistuneet.