Pistoolin käyttäminen heittoaseena

[Kari Aittomäki]

Eiköhän se pistoolinpaiskaus ole tarkoitettu tilanne-häirinnäksi, vaikka tietysti jos ripeäranteinen tapaus tempaisee mauno neljänelosen pikkumatkalta vainomiehen tööteriin voi tempaus toimia fightstopperina.
Kevyt taskuase simahtaa kai aika vähällä harjoittelulla naamaa kohti..
ei kai toimivaa peliä olekaan tarkoitus heitellä, temppu lie tulee kysymykseen vain jumin iskiessä pahalla hetkellä.

Ja siten treenaamisen painottuvan tappelutoiminnan välittömään jatkamiseen, nimenomaan kimppuun karkaamalla.
Nää jälkipoltin- ja ampumarata-funtsailut on vähä outoja.

Muistan lukeneeni sakemannien brandenburg-ninjojen treenanneen pistooliheittoja muitten viritelmiensä ohessa.
On muuten kiintoisa porukka, kannattaa tutustua.

Mulla oli tietyissä tilanteissa joskus ranteessa painava romukello mallia sukeltaja, pari kertaa pääsin heittokäyttämäänkin.
Yks peruspukeltaja keekoillen uhkaili kuten joilakin tapana on, työnsi kättä takin alle kovasti mulkoillen.
Pistin alakautta kellon lentoon ja dängdäng, silmien välliin kops.
Sitte tapahtu tapahtumia mutta mitäs heistä.
Hyvin toimi heittomöltti, miksi ei siis mutka?t

Etenkin kun vihu kuitenkin keskittää huomionsa siihen pistulaan ja jää änkkäämään outoa tapahtumainkäännettä.

[Antti]

Muistan lukeneeni sakemannien brandenburg-ninjojen treenanneen pistooliheittoja muitten viritelmiensä ohessa.

Oho, satutko muistamaan yhtään tarkemmin, missä tätä olisi käsitelty?

[Kari Aittomäki]

En ikävä kyllä muista muuta kuin että oli jokin kirja jossa brandenburgilaisia lyhyesti kuvattiin.
Luin joskus kasari-aikoihin eli ei voi muistaa.
Andeeks.

Oli sellainen melko negatiivisella klangilla kirjoitettu tiivistelmä, kaskun bb-sällit eivät saaneet samaa gloriaa kuin brittikommandot.
Kun heillähän taisi olla se soluttautuminen ja muu vakoilu ikäänkuin pääosin toimintamuotona kai.

Pistoolinheitosta vain mainittiin, kuristusten ja muitten epätavallisuuksien ohella.

Olen itse ajatellut että kenties se L. Törnin saama vastarintatoiminta-koulutus otti palikoita brandenburgilaisilta.
Vaikka Skorzeny olikin keulilla, lieköhän sodan siinävaiheessa olleet enään SS/Wehrmacht-linjat valtavan jyrkkiä.

[YJT]

Se että alkaisi harjoittelulla kehittämään pistoolinheiton tarkkuutta, lienee panos- tuotos-suhteeltaan heikoimpia kuviteltavissa olevia treenitapoja kellekään asetta työssään kantavalle ihmiselle.

Joo, ei siihen varsinaisesti ehkä kannata paljon paukkuja käyttää (sanaleikki tarkoitukseton), mutta asiaa voi kokeilla ikään kuin siinä mielessä että on tätäkin kokeitu ja näinkin voi tehdä; on jonkinlainen muistijälki asiasta.

Itsekin sisällytän koulutuksiin ikään kuin mausteena kaikkea vähän marginaalisempaa sillä ajatuksella että porukka on joskus kokeillut ja tietää että näinkin voi tehdä. Esimerkiksi suuri osa ei ole ilmeisesti ikinä kokeillut hätälaukausotteesta ampumista ja valtaosa ei edes ole tiennyt että kosketuslaukauksessa luistia voi painaa peukalolla eteenpäin. *

Heittämisessä se tekninen osaaminen tai heiton tarkkuus ei liene kovin oleellista, vaan toiminnan yllätyksellisyys eli tieteellisemmin vastustajansa OODA-silmukan rikkominen.

* ks aloitusviesti
viewtopic.php?p=802222-pistoolin-käyttä ... na#p802222