Etsitkö kamppailuharrastusta? Aloita suoraan tästä uusi aihe valmiiden kysymysten kanssa ja odota, kun konkarit vastaavat sinulle.
✋:. Meistä on hienoa, kun selailet Potkun, Pohjoismaiden suurimman kamppailulajiyhteisön keskusteluja. Toivottavasti löydät mielenkiintoisia keskusteluja ja otat reippaasti osaa niihin. Samassa voisit sallia Ad Block -ohjelmasi näyttää mainoksia Potkun sivuilla, jotta voimme jatkossakin ylläpitää näitä keskusteluja. Voit myös liittyä etupotkijaksi, jolloin yksi etusi on mainokseton Potku. Kiitos kun ymmärrät. 🙇♂️
tapsaattori kirjoitti: ↑syys 27, 2022, 04.29
Tahot jotka tilaa vartiointipalveluja haluaa profiloitua asiakaspalvelijoina eikä väkivaltatilanteiden hoitajina. Kaikenlaista pullistelua paheksutaan koska ollaan olevinaan, mutta kyllä sen ison kaljupään apu kelpaa sitten kun rytisee.
Täysin samaa mieltä.
Tilaaja paheksuu kaikkea toimintaa,joka näyttää kovalta ulospäin,mutta vaatii että tilanteet hoidetaan tehokkaasti ja nopeasti. Yritä siinä sitten olla ylittämättä veteen piirrettyä viivaa...
Kari Aittomäki kirjoitti: ↑syys 26, 2022, 23.38
Olen varmaankin menettämässä hahmottamiskykyäni tai jotain.
"Töissä kohdataan väkivaltaa yhä lisääntyvästi ja vartijat yms kohtaavat hyökkäyksiä lisääntyvissä määrin."
Ratkaisu:
"Järkkärin ei tule olla lujaranteisen oloinen pelote vaan kiltti ja ymmärtävä kanssajuttelija. Puhumalla asiat selviää."
Jotenkin tuo ei hahmotu mulle loogisena päättelyketjuna.
"Koulutuksissa saa riittävän koulutuksen painitilanteisiin, tärkeämpiä ovat sosiaaliset taidot ja niihin kouluttautuminen."
Jesus mitä hevonpashaa. Kenelle tuo virsi on suunnattu?
Täysin absurdiahan tuo on, mutta siinä yritetään kai vain epätoivoisesti opettajan toimesta myydä yleisölle ja opiskelijoille se, että ei ole mitenkään huono asia, että voimankäyttöä ei sittenkään lisätty. Vaikka väkivaltaa kohdataan enemmän. "Pitäis lisätä voimankäyttöä. Ai ei lisätä? No, ööh, tuota... voimankäyttöhän lähtee siitä että puhutaan, eli ei tarttekaan lisätä!" Ei tosin taideta sitä puhejudoakaan harjoitella yhtään sen enempää...
Uskoisin, että tuo virsi on siis lähinnä suunnattu alaa harkitseville tuleville opiskelijoille.
Mutta miten helevetissä nykyaikana yhä kerrotaan näitä satuja de-eskaloinnista ja väkivallattomasta vaihtoehdosta?
Enkä tosiaan peräänkuuluta mitään Tervetuloa-Eteläafrikkaan-metodia vaan selkeää lujuutta ja valmiutta hoitaa asiat myös viittomakielellä.
Se on ainoa todella ja oikeasti toimiva malli.
Onko se näkyvä tappelukyky sitte tosiaan niin huono myyntiartikkeli? Yhä?
Kyllähän yhteiskunnallinen ilmapiiri on nimenomaan muuttunut siihen suuntaan, että de-eskalointi, puhejudo ja väkivallan ennaltaehkäisy on se päälinja turvallisuustyössä ja fyysinen voimankäyttö viimeinen hätävara.
Se on mielenkiintosta, miten turvallisuusväen pitää näyttää kovalta, olla kovia, muttei kuitenkaan olla, eikä oikeestaan mielellään näyttääkkään. Tämähän vain lisää stigmaa, että tatuoidut ja lävistetyt rankan näköiset säkkiä hakkaavat ihmiset on hulluja ja väkivaltaisia ja sekaisin.
Kelle siinä halutaan turvallinen olo? Ymmärrän, että vaikka jossain ostoskeskuksessa treenaamattomilla on turvallisempi olo, kun väkivalta ja lupaus siitä ovat piilossa kaikella mahdollisella tavalla. Mutta kun turvallinen olo ja turvallisuus ei ole sama asia. Pystyn jotenkuten hahmottaa tuon vinouman, joka tulee ihmisiltä jotka eivät oo tekemisissä itse väkivallan kanssa, ainoastaan puhumassa siitä.
Sitten on ihan vaan se kulttuurillinen, katukuvan fiilispuoli. Molemmin puolin aiheen käsittelyssä ei oo normalisoitu vaikkapa ulkonäkö- ja habitusakselia, eli sitä, että rakkarin näkönen voi olla lepponen ja kiltti, ja lepposen näkönen voi olla aivan täys kävelevä kokovartalomulkku. Ku päästään noista stereotyyppisistä negatiivisista ja harhaanjohtavista huonoihin oletuksiin perustuvista hahmotuksista irti, niin voidaan keskustella, tai siis huomata ettei ole mitään mistä keskustella. Turvallisuusväen pitää osata väkivaltaa ja pystyä tarpeessa heti käyttämään sitä. Ja se on ihan sama miltä ne näyttää, uniformu viestii ketä ne on.
On vaarallista aliarvostaa väkivallan roolia turvallisuudessa. Se on hienoa, että varmasti murskaava valtaosa tilanteista hoituu huulilla, mutta ne pahimmat riskit, eli suurimmat seurauskertoimet on niissä tilanteissa, missä puhumisella ei ole mitään vaikutusta. Sille voi jutella mukavia sitte ku se on raudoissa.
sikajudoka kirjoitti: ↑syys 26, 2022, 08.54
"Turvallisuusalan ammattilaisen ei tarvitse olla iso mörkö" – uudessa turvallisuusalan perustutkinnossa korostetaan vuorovaikutustaitoja
"Voimankäyttö lähtee hyvistä vuorovaikutustaidoista"m sanoo Tommi Nyström
Kai tuossa sitaatissa viitattiin siihen laajaan tehtäväkenttään ja aikaisemmin mainittuun turvallisuusvalvonnan asiakaspalvelu -suuntautumislinjaan. Haastateltava on oppilaitoksen opettaja, joka ymmärrettävästi haluaa opettamaansa tutkintoon lisää nuoria hakijoita. En myöskään jaksa pöyristyä siitä, jos aulavartiointiin asiakkaita kohtaamaan halutaan nuoria asiakaspalvelijoita älyllisen kehitysvammaisuuden rajoilla huitelevien ruttukorvabodarien sijaan, vaikka viimeksi mainitut olisivat ihan helvetin kovia vääntämään.
Turvallisuusalan oppilaitosten ikuinen peruste olla lisäämättä voimankäytön koulutusta vuorovaikutustaitojen tärkeyttä korostaen on kyllä huvittava. Vuorovaikutustaidot pitäisi mahdollisuuksien mukaan kartoittaa koulutukseen valinnassa. Koska turvallisuusalan työtehtävät ihmisten parissa ovat päivittäin tilanteiden selvittämistä puhumalla, ei puhumisen opettamiseen kannata koulutuksessa käyttää ylettömästi aikaa. Tärkeämpää on kouluttaa harvinaisempia asioita, jotka ovat vähemän rutiinia, kun kysymys on turvallisuusammattilaisen itsensä, suojattavien sekä kohdehenkilön perusoikeuksista.
Ihan mutulla heittäisin, että ammattitutkinnon vaatiminen ja lyhyiden korttikoulutusten poistaminen yksityisellä turvallisuusalalla parantaisi monta asiaa. Työntekijöistä tulisi vaikeammin korvattavia, mikä näkysi positiivisena palkkakehityksenä. Tämä lisäisi alan vetovoimaa ja mahdollistaisi esimerkiksi karsivampia valintakoemenettelyjä, joissa voitaisi hakea tiettyjä ominaisuuksia.
Mielestäni artikkelissa selkeästi linjattiin alueet, joissa väkivaltaa tyypillisesti kohdataan. Eli ravintolat ja sairaalat (alkoholi), liike-ja liikennekeskukset (nuoriso ja päihteet). Näihin ei varmaan kannata lähettää sitä meidänkin aulassa istunutta hentoa pientä naisihmistä? Pitäisikö olla tällä tavoin erikoistunutta väkeä? Enkä nyt tarkoita, etteikö noissa ensinmainituissakin paikoissa voittopuolisesti hoidettaisi asioita puhumalla. Vai onko muka vieläkin niin, että kaikki isot karjut on aivottomia testohirviöitä, jotka ei osaa sano muuta kuin "lisää rahkaa"?
Virallisen koulutuksen painottuminen de-eskalointiin ja vuorovaikutustaitoihin on tavallaan ymmärrettävää, koska fyysinen voimankäyttö johtaa helposti kännykkäkamera-aikoina raastupaan, mikä taas kuormittaa niin työnantajaa kuin työntekijää. Puhejudomestari Totti Karpela sanoi joskus, että painit vähenivät poliisihommissa olennaisesti, kun ryhtyi soveltamaan puhejudotaitojaan kentällä. Itse olen tehnyt lähinnä aulavartijahommia pörssiyhtiön aulassa ja siinä hommassa englannin taidot olivat tärkein työkalu.
Siis painottuuko turvallisuusalan ammattitutkinto oikeasti johonkin de-eskalointiin? Yritin etsiä opintosuunnitelmasta jotain viitteitä tällaisesta, mutta en löytänyt. Esimerkiksi velvollisuus sovinnollisuuden edistämiseen, vähimpään haittaan ja tarkoitussidonnaisuuteen tulevat laista. Tietenkin tämä pitää silloin myös kouluttaa ja ottaa huomioon voimakeinojen käyttökoulutuksessa. Minusta oikeudelliset opinnot eivät kuitenkaan ole mitään de-eskaloimiskoulutusta. Poliisikoulussa ei ainakaan ollut 2000-luvun alussa tuntiakaan mitään puhejudokoulutusta. Psykologian opintojakaan en sellaiseksi lue. Miten puhejudoa edes koulutetaan? Onko se teoriaopintoja vai roolipelataanko siellä aggressiivisen henkilön puhumista rauhalliseksi?
Virallista puhejudoa ei varmaan opeteta, mutta vahva vuorovaikutusta ja puheella rauhoittamista korostava ote on mielestäni tässä Stadin ammattiopiston uudessa toteutussuunnitelmassa.
Uudessa tutkinnossa on siis vain yksi voimankäytön hallinta -kurssi, 15 opintopistettä, joka ei ole pakollinen osa, jos valitsee turvallisuusvalvonnan asiakaspalvelu -opintopolun. Alunperin voimankäyttöä piti olla enemmän, mutta lopputulos painotti asiakaspalvelupuolta. Toisaalta ei kai ammattioppilaitoksissa voida valmistaa mitään terminaattoreita.
Aika puisevaa tää että juttujen painopiste aina hakeutuu niihin haistajaska-koulutuksiin. Ne koulutukset kun ovat vain ja pelkästään bisnestä.
Kuka sieltä mitään on oikeesti oppinut. Paitsi tottakai sitä poliisin kanssa käytettävää jargonia kuulustelutilanteessa.
Nuo stereotypiat ruttukorvabodareista on melko käsittämättömiä. Kuvaavia sinänsä.
Oikea ammattilainen kykee diplomatiaan ja vuorovaikutteiseen keskusteluun kyllä mutta kykee myös kertomaan painokkaasti (nonverbaliikka) että nyt on jaariteltu tarpeeks, tanssitko ite tonnejonnekki vai pakotanko.
Oisko paikallaan valottaa palveluiden ostajille että "tajuatkaapas sitten pysyä lestissänne mitä turvallisuuteen tulee, jättäkää se kipeä pomoiluntarve sinne omille kentillenne."
Koska oikea ongalema ovat nämä amatöörit jotka luulevat olevansa oikeutettuja antamaan pällimäisiä mielipiteitään asioista, joista eivät tajua hevonjaskaa. Niin pomoilijat kuin alemman tason tärkeilijätkin.
Jos tilanteet äityy vaaranopartaalle tulee homma kyetä hoitaan fyysisesti. Niin se vaan on.
Se voi näyttää rujolta, olisi helevatin hyvä jos yleistä ilmapiiriä saisi putsattua siten että yleisasiantuntijat tajuais miten vähän he (mistään) tajuavat.
Saati sitten taltuttamisista.
Näin maallikkona luulisi, että järkkärit ja vartijat olisivat Rooseveltin Big stick diplomacyn, "speak softly and carry a big stick", vankkumattomia kannattajia, eli että diplomatiaa tukisi halu ja kyky käyttää voimaa.
Alasta mitään kokemusta omaamattomana arvelisi puhejudonkin olevan paljon helpompaa, kun vastapuolelle olisi alusta asti selvää, että kyyti voi muuttuu kylmäksikin, jos puhe ei mene perille. Jos opetetaan vain puhepuolta, niin jää se kepin osuus kokonaan pois, jolloin diplomatiakin kärsii siinä.