Pohjoismaiden historiaa

Kari Aittomäki · #526

Olipas hienon viihdyttävä juttu jep!
Unohdat natsit, joitten brändäys hakee vertaistaan ja muistuttaa myös kristinuskon rakennetta hieman. Siihenhän aktiivisesti kai etsittiin esoteeristä sisältöä vaikka haahuiluksi menikin..
Kunnianhimoinen yritelmä.

Jos kommunismi ois jatkanu yhteystyötä anarkismin kanssa ois tulos kenties ollut melkojeetinallinen, mutta se vihaamisen sietämätön houkutin..

Mikä minua kristinopissa ihmetyttää on kuitenkin se sisäänajovaihe, miten pohjoisen asukkaat on saatu kiinnostumaan kovin vaivalloisesta uudesta opista?
Ilmeisesti marttyri/pyhimys-kertomishahmotuksen kautta on luotu kuvaa rohkeista lähetysveikkosista, joka minusta on melko outo väite.
Että jotkut tyypit vaan lähti pelottavaan pohjoiseen kertoileen nordmanneille tarinoita ankarasta jumalasta ja hänen rakstavasta vapahtaja-pojastaan?
Ja se tarjonta jotenki istahti siihen tarinankerronta-kulttuuriin ja kas. Eipä aikaakan kun viikingit myönsi että nytpäs.

Tokihan niillä lähetysmiehillä on ollu jotakin oikeetakin myytävää?
Ehkä lääketaito?

#527

Kari Aittomäki kirjoitti: ↑syys 21, 2022, 04.40 Tokihan niillä lähetysmiehillä on ollu jotakin oikeetakin myytävää?
Ehkä lääketaito?

Joo, todennäköisesti tuollaista konkreettista oppia lieni tarjolla. Sitten myös voimakkaita kuninkaita potentiaalisiksi liittolaisiksi, jos vain paikallinen mahtityyppi hyväksyy uuden opin ja alkaa opettaa sitä alamaisilleen eteenpäin. Siitä lähtisi sitten ylhäältä annettuna toimitettu yksittäistä kyläsaarnaajaa tehokkaampi käskyviesti, jota vastaan on toki eittämättä nuristu. Yksittäinen perhe/kylä/taajama ei ole kuitenkaan voinut kovin pitkälle saada vaikutettua vastustamistaan vrt. mahtityypin joukot.

Ruohonjuuritasolla jos miettii (sivuutetaan tradition vaikutus tässä hetkeksi, ainahan löytyy uudismielisiä), uuden opin viestihän oli jollekin savutupa-asukille jopa helpotus arkeen: ei tarvitse miettiä mille kaikille jumalille joutuu osan omaisuudestaan uhraamaan, riittää kun uskoo yhteen ja pelastus on varma. Valhallassa oli tilaa vain sankarillisesti kuolleille, uuden opin lupaukseen sisältyy paikka ihan kaikille. Kymmenyksetkin tulivat mukaan vasta vähän myöhemmin.

Käsittääkseni silloisen Tanskan ja Norjan alueiden viikinkihallitsijat kääntyivät (ennen pitkää eikä varmasti koordinoidusti) kristinuskoon juuri sen tuomien potentiaalisten liittoutumien, kauppamahdollisuuksien yms. vuoksi. Tämä on nyt röyhkeä yksinkertaistus etenkin aikalinjan suhteen, mutta palauttaa hieman viikinkiaiheeseen.

#528

Jussilla ja Mäntsyllä kummallakin hyvät kulmat. Kun teologisessa aikoinani opiskelin, niin muistaakseni luennoitsija painotti tuota Mäntsyn liittoutuma pointtia eniten. Eli paikallinen kuningas näki hyvänä sotilaallisena ja poliittisena diilinä liitoutua kristinuskoa ja paavia edustavaan jengiin. Ja siihen diiliin kuulu lähinnä että niin kungingas kuin kaikki alamaisetkin kastellan. Kristinuskon piirissä pääsi siis käsiksi ja osaksi valtaa, svistystä ja teknologiaa. Ei kai tuo sen erikoisenmpaa ole kun suomen liittyminen natoon tai EUhun.
Opista lukutaidottomat tuskin ymmärsivät paljoakaan, mutta risti edusti varmasti mahtavaa ja armeliasta jumalaa.

#529

Kristinuskolla oli keskitetty organisaatio. Se että kristinusko levisi Skandinaviaan, on pikemmin väistämätöntä kehitystä. Mielenkiintoisempaa on, miten se myöhäisantiikissa onnistui korvaamaan Euroopan polyteistiset uskonnot.

Näillä polyteistisilla uskonnoilla - oli kyse sitten Odinista, Juppiterista tai Zeusta - oli vain yksittäisiä temppeleitä, eivätkä ne muodostaneet yhtenäistä organisaatiota ja oppirakennelmaa. Siksi niiden oli vaikea vastustaa kristinuskon leviämistä.

Suurin osa ihmisistähän on kaikkina aikoina ja kaikissa uskontokunnissa ollut tapauskovaisia, jotka identifioivat itsensä aivan muulla tavalla kuin uskontonsa edustajana. 1000-luvun norjalainen oli mielestään viikinkisoturi tai maanviljelijä tai kalastaja, se oliko hän Odinin vai Kristuksen seuraaja ei ollut hänelle lainkaan niin oleellista.

#530

Taas kerran teologisessa kuultua/opittua:
Kristinusko levisi Rooman valtakunnassa vähäosaisten keskuudessa koska porukka piti toisistaan huolta ja ylimpänä arvona ei ollut raha ja valta. Ongelma oli kristittyjen uppiniskalisuus keisarikulttia kohtaan ja siksi näitä välillä vainottiin. Osittain polyteismin ja monikuttiuden takia Rooman valtakunta oli sisäisesti hajananinen. Kysyntää oli valtionuskonnolle joka loisi sisäistä yhtenäisyyttä. Aurinkoa palvovat Mithralaiset olivat vahva vaihtoehto, mutta tämä ei tietysti sopinut kristityille. Koska kristityt uskonnollisesta uppiniskaisuudestaan ja suvaitsemattomuudestaan huolimatta olivat hyvätapaista ja väkivallatonta salkkia, päätyi Rooman keisari lopulta vainoamisen sijasta tulemaan kristittyjen kastelemaksi. Näin päästiin eroon kristittyjen uppiniskaisuudesta keisaria kohtaan ja saatiin valtionuskointo jolla lopulta yhdistettiin keisarikunta.

Jussi Häkkinen · #531

Kari Aittomäki kirjoitti: ↑syys 21, 2022, 04.40 Olipas hienon viihdyttävä juttu jep!
Unohdat natsit, joitten brändäys hakee vertaistaan ja muistuttaa myös kristinuskon rakennetta hieman. Siihenhän aktiivisesti kai etsittiin esoteeristä sisältöä vaikka haahuiluksi menikin..
Kunnianhimoinen yritelmä.

En sinällään, koska lyhytaikaiset liikkeet toimivat hieman eri tavalla ja tuollaiselle oli ensimmäisen rähinän korvausten ja kansanhäpeän jälkeen vahva tilaus. Hyvin brändätty meininkihän se oli, etenkin omalla alallani todetaan suoraan sen possen luoneen eräänlaisen "pahuuden insignian" kaikkinensa. Jyrkkäkontrastinen mustaharmaapunainen = paha. Toki tunnuksia ja myyttejä lainailtiin natsailuun laajalta alueelta, mutta ne jäivät lopulta sangen pienen porukan jutuiksi

Kristinuskon osalta aikaraami ja itse uskonnon riittävä väljyys ydinsanoman tiiviyksineen tekee siitä leviävän. Idea ei ole siis ankarassa Jumalassa eikä edes sinänsä pojassaan, vaan uskon kautta tulevassa pelastuksessa ja näppärässä symbolissa, joka on jo itsessään lähes taivaan tiketti. Syvemmät voi jättää sitten mieluusti hallinnon kavereina huseeraavalle papistolle, joka tuntee (jos tuntee) tarinat laajemmin. Tuo leviää helpommin, harva kun svengaavan biisin sanoja kuuntelee.

Egypti sitten on oma juttunsa, mutta senkin nykyhistoriaa tuplaten pidempi historia näki useita uskontoja, joten aatehistoriasta ei sinällään voi puhua.

#532

Natsithan eivät tietenkään lanseeranneet itseään pahan valtakunnaksi vaan nimenomaan olivat omasta mielestään niitä sankarillisia hyviksiä, jotka pelastavat Saksan ja arjalaisen rodun niitä uhkaavalta juutalaisbolsevistiselta pahuudelta.

Ei kai mikään aate ole koskaan esiintynyt "pahoina"? Poikkeuksena jotkut harvalukuiset saatananpalvojat yms. joiden oikea paikka olisi mielisairaalan suljetulla osastolla.

#533

Menee varmaan sinne kamppailu/sota ja uskonto ketjuun tämä enemmän, mutta. Himler diggaili Hindulaisuutta ( joka termi/konsepti on aika uusi ja teennäinen). Sai oikeutusta sodalle ja tuhonnalle aikanaan kulttuuripiireissä suositusta muinaisesta Bhagava Gita tekstistä:

https://trivia.serendip.in/trivia/himml ... gavad-gita

"Krishna Arjuna Gita (Source: Wikipedia)
The Bhagavad Gita and the Vedas—especially the Rig Veda—were works that Heinrich Himmler, Hitler's trusted lieutenant, was intimate with and were used by him to justify the genocide of the untermenschen, the subhuman races. Himmler was the head of the SS and the man in charge of the Nazi concentration camps. He is widely held responsible for the Holocaust, the "Final Solution". Some sources claim that Himmler always carried a copy of the Bhagavad Gita with him and read passages from it every night. He called the book his "high Aryan canto" and regularly quoted excerpts from it. He espoused the Vedic caste system and believed that his SS were like the Kshatriyas, warriors who were empowered to kill for a higher purpose. He particularly referred to conversations between Krishna and Arjuna at Kurukshetra where the latter questions the rightness of war and violence and Krishna explains that it would actually be a sin not to fight in the battle as he would not be respecting his own dharmic duty. In speeches to the SS, Himmler drew a parallel between Hitler and Krishna and possibly identified with Arjuna himself."

Jussi Häkkinen · #534

Andy kirjoitti: ↑syys 21, 2022, 12.56 Natsithan eivät tietenkään lanseeranneet itseään pahan valtakunnaksi vaan nimenomaan olivat omasta mielestään niitä sankarillisia hyviksiä, jotka pelastavat Saksan ja arjalaisen rodun niitä uhkaavalta juutalaisbolsevistiselta pahuudelta.

Näin tietenkin, mutta tuloksena ja keinojen myötä syntyi tuo insigniamerkitys.

Nassethanhan yhdistelivät hindulaisuutta ja viikinkilegendoja aika rennolla kädellä. Muistaakseni arjalaisuuskin tuli Intian suunnasta käsitteenä.

Nyt sitten on mietinnässä, meneekö jatkossa sitten ripulinvihreä, oranssi-musta Adidas-raidoitus ja Z-kirjaimen viljely samaan sarjaan...

#535

https://researchers.mq.edu.au/en/public ... -supremaci

Siinä vielä nazeista, zenistä ja tunteettomasta väkivallasta.

Kari Aittomäki · #536

Paljon asiaa.

Yleistasolla:
Onko kristinuskon valmius sulauttaa pakanariitit esiletuontiinsa (esim juhlapyhien kristillistäminen) kenties tietoista levittämispolitiikkaa vaiko enemminkin luonnollinen kehityskaari jumalien vaihtuessa?
Olen lueksinut että melkoisen usein edellisen uskoman jumalhahmo ois siirtynyt seuraavan paketin pahantuojaksi.
Jossei nimessä niin ulkoisesti. Niinku vaikka iloinen pillipiipari, panemiseen innolla suuntautunut Pan.
Joka sarvineen sorkkineen pääsi kristi-Peijakkaan ulkoasuksi jotnekin luontojaan, ikäänkuin neitseellisen syntymän vastapoolina. Tai jotain.

Sulautuminen viikinkikontekstissa olisi ehkä vonut tapahtua siten, että Jeesus olisi ikäänkuin hyväksytty vähäisempien jumalten kaveriksi.
Vähäisempien, koska oli hän kaukana omilta mailtaan ja siten heikko.
Mutta kun retkueet pääsi Gardariikkiin asti ja eteenpäinkin aina Miklagardiin asti, näkivät mahtavia kaupunkeja ja kertynyttä varakkuutta ja kenties sivistystäkin..
He kenties hahmottivat saavutukset vahvojen jumalien tuoman onnen aikaansaannoksiksi ja tuumivat ehkä että ei vara venettä kaada ja opettelivat uudet loitsut.

Tämä kenties pehmensi kristinuskon leviämistä kotiseuduilla?

#537

Viestejä siirretty Scholasta.

#538

Yhdistetty vanha viikinkiaikaa koskeva ketju tähän uudempaan ketjuun. Tässä ketjussa keskustellaan siis keskiajasta ja sitä varhaisemmasta historiasta. Viikinkimiekkailusta ja siihen liittyvästä elävöityksestä voi keskustella Scholan ketjussa.

#539

@Jaakko Tahkokallio videopelikriitikkona Ylen tuoreimmassa viikinkijutussa:

https://yle.fi/aihe/a/20-10003905

Assassin's Creed: Valhalla on yksi monista kunnianhimoisista historiapeleistä. Sen tapahtumat sijoittuvat 800-luvun lopun Norjaan ja Englantiin. Millaisen kuvan se tarjoaa viikingeistä?

[...]

Kutsuin Kansalliskirjastossa työskentelevän keskiaikatutkijan ja keskiaikaisen miekkailun harrastajan Jaakko Tahkokallion pieneen pelisessioon. Pelasimme Valhalla-peliä, ja samalla utelin, että millaisen näkymän peli tutkijan näkökulmasta tarjoaa viikinkien maailmaan.

#540

Tässä lyhyessä esitelmässä on käytetty lähteenä myös Potkua. Tietääkö vaikka @Antti tästä jotain?

Potku.net

Potku.net