Vanhat suomalaiset tappelutaidot

[Jasse]

Viispurin suojeluskutalehden kuvaus käsikähmästä sodassa. Painotetaan ennenkaikkea fyysistä ja fenkistä kuntoa, sekä pistimen käyttöä ja ryhmätyötä. Mutta myös tilapäinen PUUKON käyttäminen ja jopa aseeton käsikähmä mainitaan kun muuta vaihtoehtoa ei ole.

https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikak ... ään&page=7

[sikajudoka]

Sotilasottelu ja nyrkkeily olivat keskeisessä osassa suojeluskuntien antamassa lähitaistelukoulutuksessa, kertoo toissa vuonna tehty historiagradu.

http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201905302277.pdf


"Sotilasottelun lajeja olivat rynnäkköjuoksu, pistintaistelu, käsikranaatinheitto, ammunta ja poteronkaivuu. Sotilasottelun tehtävänä oli harjaannuttaa suojeluskuntalaisia lähitaistelutoiminnassa. Sotilasottelun viisi lajia olivat kirjoittajan mukaan ne ”tavallisimmat toiminnat, jotka taistelija joutuu suorittamaan taistelun siinä vaiheessa, joka alkaa etenemisellä sirpalerajalta ja päättyy käsikähmässä saavutetun menestyksen turvaamiseen...
...

Lähitaisteluun liittyvistä uusista lajeista nyrkkeily markkinoitiin piirin suojeluskunnille ensi kerran vuoden 1932 Pohjan Miehessä. Kirjoittajan mukaan se, että suojeluskuntaväen keskuudessa oli aiemmin kammoksuttu nyrkkeilyä, johtui ainoastaan tiedon ja lajin mainostuksen puutteesta. Suojeluskuntajärjestön urheiluohjelmaan nyrkkeily otettiin mukaan kansan moraalia kohottavan tekijän vuoksi, mutta
myös siksi, että nyrkkeily oli sotilaallisesti suojeluskuntalaiselle sopiva laji. Nyrkkeily kehitti muun muassa lähitaistelussa tarvittavia ominaisuuksia: nopeutta, kestävyyttä, harkitsemiskykyä ja tilannesilmää. Alkuun nyrkkeilyä vieroksuttiin suojeluskuntajärjestössä todennäköisesti sen vuoksi, että se nähtiin erityisesti ”työläislajina”, joka oli aloittanut voittokulkunsa TUL:n puolella jo 1920-luvun alussa."

[Antti]

Sotilasottelusta löytyy lisää toisesta ketjusta (etenkin pistintaistelun osalta):
https://www.potku.net/forum/viewtopic.p ... 32#p956732
Vertailun vuoksi vuoden 1926 saksalaisessa ohjesäännössä käsitellään lähitaistelulajeista pistintaistelu, säilämiekkailu, itsepuolustus ja aseenriisto (eli jonkinlainen "jiujitsu") sekä nyrkkeily. Nyrkkeilyn mainitaan vaativan (eli oletettavasti kehittävän) henkistä vireyttä, rohkeutta, hyökkäystahtoa ja nopeutta. Itsepuolustus ja nyrkkeily ovat vapaaehtoisia lajeja kuten myös paini ja pistomiekkailu upseereille, joita ohjesääntö ei käsittele sen kummemmin.

Tässä taas tullaan ohjesäännön ja todellisuuden eroon: samoihin aikoihin vahvistettu suomalainen jalkaväen harjoitusohjesääntö mainitsee käsikähmästä, että sitä on harjoiteltava kaikilla likitaisteluaseilla. Kuitenkin armeijan piirissä on 1920-luvullakin harrastettu mm. painia. Tietysti toinen juttu on se, mielletäänkö tällainen urheilu "lähitaistelun kuvaksi" vai lähinnä ruumiillisia ja henkisiä ominaisuuksia kehittäväksi voimailuksi.

[sikajudoka]

Jos puhutaan yleisesti, niin kyllähän paini on aina ollut suomalaisten ykköskamppailulaji. Kansatieteilijä, akateemikko Kustaa Vilkuna on kirjoittanut, että jo keskiajalla suomalaisten painitaitoa arvostettiin ja klassista yliheittoa kutsuttiin tästä syystä Finnkastiksi, josta löytyy hyvä kuva arkistoista.

[ka1]

Tässäpä jotain vähän harvinaislaatuisempaa, alkuperäistä härmäläistä rytkypolkkasävelmää eräältä tallenteelta.





Alkio, Santeri. Kuvat piirtänyt Federley A. (1894). Puukkojunkkarit - Kuvauksia nyrkkivallan ajoilta. WSOY. s. 55

"Rannanjärvi alkoi pian kyykähdellä ja hypähdellä kuin kyykkyryssää yritellen. Se oli Rannanjärven tappelutanssia, ja koko tupa oli paikalla tyhjänä." Paulaharju, Samuli. (1932). Härmän aukeilta. WSOY. s. 273

[Jasse]

Alexis Kiven "Nummisuutarit" näyteltynä mykkäelokuvana 1923. Kohdassa 43min rinnus ja ristipainia häissä. Homma jatkuu pihalla tappeluna n kohdassa 46.

https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elo ... uva_107932

[Jasse]

Alexis Kiven "Seitsemän Veljestä" vuoden 39 filmatisointi. Kohdassa 39min ristipainia ja väkikapulaa ladossa.

https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elo ... uva_112890

[Jasse]

Suursalon häät vuodelta 1924. Kohdassa 27.30 vedetään puukot esiin häissä.

https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elo ... uva_117314

[Jasse]

Pohjalaisia vuodeltya 1936.
Kohdassa 1.04 sylipainia ja puukotusyritys pihalla.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elo ... uva_107833

[Jasse]

Suomalainen painidokkari vuodelta 1938. Alkuun esitellään vanhoja suomalaisia painityylejä kyten rinnus-, housunkaulus- ja sylipaini. Loput krekoa ja kakkososassa vapaata.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elo ... uva_115767

[Antti]

Toisessa ketjussa oli puhetta kirjasta saksalaisten jalkaväkiupseereiden 1922 ilmestyneestä kirjasesta Der Schütze. Kirja ilmestyi pari vuotta myöhemmin myös "mukaillen suomennettuna". Pari puukkoon liittyvää mukailua (lihavoitu alla) ovat sellaisia, että sopivat ehkä tähän ketjuun.

Alkuteksti: "Es ist dem Soldaten im Felde unentbehrlich, im Kampfe Mann gegen Mann ist es eine furchtbare Waffe und hat die Bayern hauptsächlich gefürchtet gemacht."

Suomennos: "Kenttäelämässä se on sotilaalle välttämätön; käsikähmässä on se pelottava ase. Pohjalaiset ovat kuuluja puukonkäyttötaidostaan ja ovatkin he varmaan maailman parhaita likitaistelijoita."

Eli baijerilaisista (joista oli myös jo puhetta tässä yhteydessä toisessa ketjussa) on tullut pohjalaisia. Toinen kohta liittyy tekniikkaan:

Alkuteksti: "Faßt man das Messer so, daß die Klinge am kleinen Finger heraus, also rückwärts zeigt, so besteht die Gefahr, daß man bei einem kräftigen Stich sich selbst trifft, wenn der Gegner ausweicht."

Suomennos: "Jos puukosta pidetään kiinni niin, että pikkusormi on lähimpänä terää, kuten Suomessa on tapana, joka siis on suunnattu taaksepäin, on olemassa se vaara, että voimakkaasti lyötäessä isketäänkin omaan ruumiiseen, jos vastustaja ehtii väistää."

[MikaM]

Hmm. Viimeisen kappaleen mukaisesti opetettiin meille varusmiehille sitä pitämään, mutta lyöntien olevan viiltäviä jatkeita normaaleille koukuille ja suorille.

[Antti]

Kiinnostavaa! Kysymys kuuluu siis, onko tuo ollut jotain perittyä pohjalaista puukonkäyttötaitoa vai joku kouluttajan ad hoc -juttu.

[MikaM]

Eikös Pohjanmaalla pidetty/ pidetään peukalo puukon terän kärjen lähellä säätelemässä viiltelysyvyyttä? Ja sitten viillellään, puolelta toiselle?

[sinappi]

Suomennos: "Jos puukosta pidetään kiinni niin, että pikkusormi on lähimpänä terää, kuten Suomessa on tapana, joka siis on suunnattu taaksepäin, on olemassa se vaara, että voimakkaasti lyötäessä isketäänkin omaan ruumiiseen, jos vastustaja ehtii väistää."

Ilmeisesti tässä tarkoitetaan jäänaskaliotetta? Minusta jokseenkin kummallinen neuvo varoittaa tuosta itsensä lyömisestä.

Hmm. Viimeisen kappaleen mukaisesti opetettiin meille varusmiehille sitä pitämään, mutta lyöntien olevan viiltäviä jatkeita normaaleille koukuille ja suorille.

Tämänhän on täytynyt perustua johonkin varusmieskouluttajan videopelikokemuksiin. Kai sitä puukko siis harjoiteltiin käyttämään myös pistämiseen? Tarkoitus kai lähitaistelussa yleensä on tehdä vihollinen taistelukyvyttömäksi.