Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
Kieli(kn)oppia
Valvoja: Valvoja
-
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 98
- Viestit: 20845
- Lauteille: Joulukuu 2007
Kieli(kn)oppia
Englannin kielessä voi esimerkiksi käyttää sanaa ”around” tällaiseen pehmentelyyn. ”Käveleskely” on ”walking around”.
Mutta mitä on se että ”sitten pysähtyillään/pysähdellään Porvoossa”?
Mutta mitä on se että ”sitten pysähtyillään/pysähdellään Porvoossa”?
Kieli(kn)oppia
Ekana tuli mieleen eng. vitsi "Where does the little general keep his armies? In his sleevies."
Eli tolleen söpöistämällä ainakin voi toimia enkuksi, monikossa tai ilman, stoppie/stoppies, breakie/breakies, walkie/walkies jne. Monen korvaan varmasti aivan yhtä cringeä ku tuo suomeksi lörpöttely
Eli tolleen söpöistämällä ainakin voi toimia enkuksi, monikossa tai ilman, stoppie/stoppies, breakie/breakies, walkie/walkies jne. Monen korvaan varmasti aivan yhtä cringeä ku tuo suomeksi lörpöttely
- Kari Aittomäki
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 6
- Viestit: 16104
- Lauteille: Helmikuu 2006
- Paikkakunta: Kokkola
Kieli(kn)oppia
Mua on aina ihastuttanut suomen kielen silkka raaka voima.
Lapin Kouta, kolkko miesi,
tuo oli suurin tietäjistä
Turjan tunturin takana.
Kyyt viherti katsehesta,
suusta lenti yölepakot,
jalan alta ahmat nousi,
käden päällä kärpät juoksi,
korppi koikkui päälaella,
haaskalinnut hartioilla.
MIKÄÄN voimasana ei ole yhtä järeä kuin perkele.
Ja Mjölnir ei ollut fighter pilot vaan HÄVITTÄJÄ-lentäjä.
No, englannin destroyer on aika kyrväkäs sotapaatin nimi kyllä.
Mutta onko mitään kiteyttävämpää sotilastyön kunniamerkkiä kuin Rautaristi?
Ei ole komiampaa mitalia ei ulkoisesti eikä nimitykseltään.
Lapin Kouta, kolkko miesi,
tuo oli suurin tietäjistä
Turjan tunturin takana.
Kyyt viherti katsehesta,
suusta lenti yölepakot,
jalan alta ahmat nousi,
käden päällä kärpät juoksi,
korppi koikkui päälaella,
haaskalinnut hartioilla.
MIKÄÄN voimasana ei ole yhtä järeä kuin perkele.
Ja Mjölnir ei ollut fighter pilot vaan HÄVITTÄJÄ-lentäjä.
No, englannin destroyer on aika kyrväkäs sotapaatin nimi kyllä.
Mutta onko mitään kiteyttävämpää sotilastyön kunniamerkkiä kuin Rautaristi?
Ei ole komiampaa mitalia ei ulkoisesti eikä nimitykseltään.
- Antti
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 120
- Viestit: 2979
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Helsinki
- Etulaji: Liikuntafilologia
- Yhteystiedot:
Kieli(kn)oppia
"Kyrväkkäästä" ja Helkavirsistä tuli mieleen, että Elias Lönnrot kirjasi ylös vuonna 1838 oheisen runon (SKVR XV 401), joka ei jostain syystä päässyt Kalevalaan tai Kantelettareen:
Kyrväll' on 10 nimeä:
yks on nilkki, toin nalkki,
kolmas on koinu neuo,
neljäs neien turva,
v[iides] v[itun] v[asara],
k[uudes] kullan nuppu,
seihtemäs seisottaja,
kaheksas on kannattaja,
yheksäs on yllyttäjä,
ite kyrpä on 10s,
lerskapää pääpunanen.
Sihen liiat liitetään.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
- Kari Aittomäki
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 6
- Viestit: 16104
- Lauteille: Helmikuu 2006
- Paikkakunta: Kokkola
Kieli(kn)oppia
Niissä vanhoissa värssyissä on juu aikas härskiä kamaa jo vain.
Eli joutavaisia on ollut ajasta aikaan.
Veikkaanpa että luolamaalauksissakin ollaan tulkinnassa paikoin ihan hakoteillä, kun hedelmällisyyden jumalaksi kuvattu otus on itseasiassa kuvaus siitäjotta "tässä mä raiskaan mammutin kohta."
Eli joutavaisia on ollut ajasta aikaan.
Veikkaanpa että luolamaalauksissakin ollaan tulkinnassa paikoin ihan hakoteillä, kun hedelmällisyyden jumalaksi kuvattu otus on itseasiassa kuvaus siitäjotta "tässä mä raiskaan mammutin kohta."
- Mika
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 198
- Viestit: 93921
- Lauteille: Joulukuu 2004
- Paikkakunta: Tampere
- Etulaji: HIIT, girya
- Sivulajit: pilates, yinjooga
- Takalajit: Tanglang
- Yhteystiedot:
- Mika
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 198
- Viestit: 93921
- Lauteille: Joulukuu 2004
- Paikkakunta: Tampere
- Etulaji: HIIT, girya
- Sivulajit: pilates, yinjooga
- Takalajit: Tanglang
- Yhteystiedot:
- MikaM
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 32
- Viestit: 5297
- Lauteille: Marraskuu 2009
- Paikkakunta: Naantali
- Etulaji: Jumppa
Kieli(kn)oppia
Meinasin tukehtua aamupalaleipiini.
Näinkin voi sattua, että viruksella on ajokortti:
Enterovirusta liikkeellä Suomessa tavanomaista enemmän - Turussa enterovirus vienyt lapsia myös sairaalaan
Minnekähän muualle se virus on lapsia kuskannut?
Näinkin voi sattua, että viruksella on ajokortti:
Enterovirusta liikkeellä Suomessa tavanomaista enemmän - Turussa enterovirus vienyt lapsia myös sairaalaan
Minnekähän muualle se virus on lapsia kuskannut?
“Maamiinat kioskeihin”
RadioRock
RadioRock
- Mika
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 198
- Viestit: 93921
- Lauteille: Joulukuu 2004
- Paikkakunta: Tampere
- Etulaji: HIIT, girya
- Sivulajit: pilates, yinjooga
- Takalajit: Tanglang
- Yhteystiedot:
Kieli(kn)oppia
Poissaoleva on suomea ja yleinen sana, mutta tuo poissa oleva ei minullekaan ihan auennut... Mutta talonmies on sellainen vanhan liiton kaveri, jollainen muuten tässä talossa on. Talon mies taasen on englanniksi man of the house.
-
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 98
- Viestit: 20845
- Lauteille: Joulukuu 2007
Kieli(kn)oppia
Ei tee asiasta kovin kummoista, mutta ”poissa oleva” voi tarkoittaa ainakin viittausta siihen/häneen joka on poissa, mutta myös toteamusta siitä, kuinka oleva on poissa.
Olisikohan kyse tästä jälkimmäisestä aivan hirveän hauskasta asiasta?
Olisikohan kyse tästä jälkimmäisestä aivan hirveän hauskasta asiasta?
Kieli(kn)oppia
Niin, mutta taitaa tuo talonmies sanana ehkäpä juontaa juurensa tuosta talon miehestä. Tai ei se talon mies edes niin laajalti käytetty ilmaisu suomessa ole (tai ole ollut) kuin man of the house englannissa.
Mietin, mikä olisi suomalaisempi ilmaisu, enkä keksinyt kovin hyvää; perheenpää ei ole ihan sama asia. Tuo talon mies lienee agraariyhteiskunnan juttu, jossa esim. maatalon isännän kuoltua teini-ikäinen tai nuori aikuinen poika saattoi ottaa vastuun "miesten töistä", mutta vanha emäntä toimi talouden matriarkkana eli perheenpäänä.
Kaupungeissa sitten talonmies oli se, joka korjasi, huolsi ja teki ruumiillista ulkotyötä. Muuten, kun asuin -90 luvun alussa (Tampereen) Tammelassa, siinä talossa talkkari oli nainen.
- Mika
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 198
- Viestit: 93921
- Lauteille: Joulukuu 2004
- Paikkakunta: Tampere
- Etulaji: HIIT, girya
- Sivulajit: pilates, yinjooga
- Takalajit: Tanglang
- Yhteystiedot:
Kieli(kn)oppia
Lasse, noin minäkin sen järkeilin, mutta tuo näennäisparadoksaalinen Schrödingerin kissa -tyylinen huumori ei vain tässä yhteydessä niin uppoa...
Jorge, talon mies on varmaankin sanapari, jota ei kukaan oikeasti käytä, mutta siitä tulee mieleen mies talossa, joka taasen on tuttu sanapari.
Kerroin joskus ohimennen tästä tämän talon talonmiehestä...
Jorge, talon mies on varmaankin sanapari, jota ei kukaan oikeasti käytä, mutta siitä tulee mieleen mies talossa, joka taasen on tuttu sanapari.
Kerroin joskus ohimennen tästä tämän talon talonmiehestä...
-
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 98
- Viestit: 20845
- Lauteille: Joulukuu 2007
Kieli(kn)oppia
Antti kirjoitti: ↑heinä 31, 2020, 10.39 Muutamia nopeita ajatelmia jatkaen tällä esimerkillä:Kielitoimiston ohjepankin mukaan "prosenttiluku" on numeroiden ja prosenttimerkin yhdistelmänä ilmaistu luku (käy ilmi ohimennen prosenttimerkkiä käsittelevästä ohjeesta) eli 15 % eikä 15. Tämä on varmaan ihan johdonmukaista sellaisten nimitysten kuin "murtoluku" ja "desimaaliluku" mallin mukaan. Kielitoimiston sanakirja antaa hakusanalle "prosenttiluku" epäselvemmän selityksen "luku joka ilmaisee prosenttien lukumäärän", jonka perusteella voisi ajatella, että prosenttiluku on 15.
Edelleen kielitoimiston sanakirja kertoo, että sanalla "prosentti" on kaksi eri merkitystä, joista ensimmäinen on "sadasosa", toinen "prosentteina ilmaistu määrä, osuus". Tästä päästään nimityksiin "määrä" ja "osuus". Jos yleiskielellä kysytään, kuinka paljon on vaikkapa minun osuuteni 50 euron rahamäärästä, voidaan kysymykseen vastata joko ilmaisemalla sovittu osuus prosentteina eli 15 % tai valmiiksi sen perusteella laskettuna rahamääränä eli 7,50 €. Jos kysyttäisiin erikseen "prosenttiosuutta", tuntuisi aika luontevalta vastata "15 (prosenttia)" (yleiskielessä vastaus kysymykseen on tyypillisesti elliptinen, eli kysymykseen sisältyviä asioita ei toisteta vastauksissa vaan sanotaan vain kysymyssanan paikalle kuuluva asia; siksi voi tuntua epäluontevalta vastata kysymykseen "montako metriä" muodossa "kolme metriä") eikä missään nimessä antamalla tuota euromäärää. "Määrä" tuntuisi viittaavan luontevasti absoluuttiseen määrään, ei siis osuuteen ilmaistuna prosentteina tai murtolukuna; "prosenttimäärä" kuulostaa kuitenkin siltä, että tarkoitetaan juuri prosentteja eli 15 %.
Mitä tulee ongelman käsittelyyn soveltuvista lähteistä, niin tunnustettujen auktoriteettien taulukkokirjat ja tietysti kielitoimiston ohjeet ovat lähteitä normatiiviseen todellisuuteen, joka ei välttämättä ole kognitiivisesti erityisen ergonominen; vanhat oppikirjat ja -materiaalit ovat paikallisesti vastaavassa asemassa ja voivat valaista opetuksessa käytetyn sanaston tilaa eri aikoina ja siten sen muutosta mahdollisine syineen. Ainedidaktisessa tutkimuksessa saattaa taas olla näkemyksiä siitä, millaisia nimityksiä käsitteistä kannattaisi käyttää oppimisen edistämiseksi. Jos asiasta haluaa tehdä hyvän kannanoton, olisi mielestäni perusteltua perehtyä oppi- ja käsikirjamateriaaliin jollain rajauksella ja perustella eri nimitysten järkevyyttä didaktisesta näkökulmasta.
Unohdin kesällä reilu kaksi vuotta sitten kiittää tästä viestistä. Nyt kun ketju taas nousi esiin, huomasin tämän.
Tämä viesti vaikutti graduuni siten, että sain rohkeuden määritellä käsitteen haluamallani tavalla. Se antoi myös suuntaviivoja siihen, miten käsite kannattaa määritellä.
Pääpointti on, että mainitsin eri käytäntöjä ja sitten tein linjanvedon, muistaen, että käsitteistön kehittäminen ei ollut tarkoituksena, vaan se, että saa jonkin käsitteistön käyttöön. Ylipäätään tuossa työssä päädyin usein tonkimaan, jotta pystyin hyvin mielin olla käsittelemättä asioita sen syvällisemmin kuin löytääkseni jonkin linjan, joka tukee gradun aihetta. Tämä oli yksi graduprosessin tärkeistä opetuksista itselleni ja varmaankin juuri sellainen asia, mitä näillä graduilla juuri onkin tarkoitus harjoitella.
Alla lainaus gradustani, joka valmistui vuoden 2020 lopulla.
Huomioita käsitteistöstä
Käsite prosenttiluku ymmäretään kirjallisuudessa vaihtelevasti merkityksessä "prosenttien määrä" ja toisaalta koko prosenttilausekkeena, eli lausekkeena, joka ilmoittaa prosenttien määrän ja sisältää myös prosenttimerkin. Ero näiden välillä on siis että esimerkiksi lausekkeessa 15 % ensin mainitussa "15" on prosenttiluku ja toiseksi mainitussa "15 %" on. Ensin mainittu näkyy kirjoissa Matemaattisia kaavoja ja Lähihoitajan laskutaito, kun jälkimmäinen taas näkyy kirjoissa Yhteinen tekijä 1 ja Lähihoitajan laskutaito. Lähihoitajan laskutaidossa siis näkyy molemmat tavat. Tässä tutkielmassa prosenttiluvulla tarkoitetaan koko lauseketta, joka sisältää prosenttimerkin. Opetuskokemukseni nojalla ero ei ole aina selvä ja joskus oppilaat ilmeisimmin kadottavat pohdinnoissaan prosentin merkityksen sadasosana. Tästä syystä kyseinen kaksoismerkitys voi olla hyvä vähintään tiedostaa ja tässä tutkielmassa pidetään aina prosenttimerkki mukana kun prosenttilukua käsitellään.
(…)
Näiden huomioiden tarkoitus ei ole kehittää käsitteistöä, vaan tehdä näkyväksi mahdollisia kipukohtia prosenttilaskennan oppimisessa.
Käsitteistön perusasiat käsitellään tuota edeltävässä kohdassa, sivuilla 25 ja 26. Tuo on sivuilla 26 ja 27.
Linkki graduuni:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/322629
Lauteilla
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 112 kurkkijaa